1. tammikuuta – Viro otti käyttöön euron. Viron kruunu oli rinnakkain käytössä vielä kaksi viikkoa, jonka jälkeen pankit jatkoivat kruunujen vastaanottamista ja vaihtamista euroiksi virallisella muuntokurssilla.
5. tammikuuta − Miinalaiva Pohjanmaa lähti Upinniemestä matkalle kohti Somalian rannikkoa, jossa sen oli tarkoitus osallistua niin sanottuun Atalanta-operaatioon kolmen kuukauden ajan. Aluksella oli satakunta merisotilasta, joista noin puolet oli reserviläisiä.
13. tammikuuta − Ghana suljettiin Kansainvälisen Olympiakomitean toiminnan ulkopuolelle, koska KOK katsoi Ghanan hallituksen puuttuneen Ghanan kansallisen olympiakomitean toimintaan. Päätöksen katsottiin heikentäneen huomattavasti Ghanan mahdollisuuksia osallistua vuoden 2012 Lontoon olympiakisoihin.
18. – 19. tammikuuta – Presidentti Tarja Halonen teki vierailun Afganistaniin Mazar-i-Sharifiin suomalaisten rauhanturvaajien luokse ja tapasi pohjoisen alueen komentajan, kenraalimajurin Hans-Werner Fritzin. Tieto vierailusta kerrottiin turvallisuussyistä vasta jälkikäteen paluumatkan jo käynnistyttyä.[2]
19. tammikuuta − Kiinan presidentti Hu Jintao matkusti valtiovierailulle Yhdysvaltoihin. Vierailun aikana Kiina ja Yhdysvallat allekirjoittivat useita kauppasopimuksia, joiden arvo oli yhteensä noin 45 miljardia dollaria (noin 33 miljardia euroa).
27. tammikuuta – Yhdysvaltalainen Raymond Allen Davis ampui autostaan kaksi moottoripyörällä ajanutta miestä Lahoressa Pakistanissa. Kolmas mies kuoli kun amerikkalaisten maasturi tuli Davisin avuksi.[3] Yhdysvallat ilmoitti Davisin nauttivan diplomaattista koskemattomuutta työskennellessään Yhdysvaltain suurlähetystössä, mutta hänet pidätettiin kaksoismurhasta ja laittomasta aseiden hallussapidosta. Davis vapautettiin 16. maaliskuuta, kun Yhdysvallat olivat maksanut 2,4 miljoonaa US-dollaria verirahoja surmatuiden perheille, jonka jälkeen hän poistui heti maasta. Tapaus aiheutti diplomaattisen selkkauksen maiden välille ja Pakistanin ulkoministeri Shah Mehmood Qureshi joutui eroamaan. Davisin kerrottiin myöhemmin työskennelleen Xelle,[4] sekä olleen maassa toimivien CIA:n asiamiesten päällikkö.[5]
28. tammikuuta − Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti lahjontasyytteiden nostamisesta entistä ulkoministeri Ilkka Kanervaa vastaan. Törkeästä lahjuksen antamisesta syytetään toimitusjohtaja Kyösti Kakkosta, liikemies Toivo Sukaria sekä Nova-yhtiöiden entisiä johtajia Arto Merisaloa ja Tapani Yli-Saunamäkeä. Kanervan epäillään saaneen yli 50 000 euron arvosta etuja yhtiöiltä, jotka suunnittelivat suuria kauppakeskuksia Varsinais-Suomeen, jossa Kanerva johti Varsinais-Suomen liiton hallitusta sen puheenjohtajana. Kaikki syytetyt kiistivät väitteet.[6]
1. helmikuuta − 3D-TV, vapaa kolmiulotteinen TV-kanava aloitti Suomessa testilähetykset antennitalouksissa kanavapaikalla 13.[7]
4. helmikuuta − Tanskalainen oikeusistuin tuomitsi pilapiirtäjä Kurt Westergaardin murhaa yrittäneen somalimiehen yhdeksän vuoden vankeuteen ja sen jälkeen karkotettavaksi maasta. Westergaard oli yritetty murhata kotonaan uudenvuodenpäivänä 2010.
8. helmikuuta − Uspenskin katedraalista Helsingistä kesäkuussa 2010 varastettu Kozeltšanin Jumalanäidin ikoni löydettiin maastokätköstä läheltä Turkua. Lievästi vaurioitunut ikoni palautettiin kunnostettuna entiselle paikalleen Uspenskin katedraaliin 13. elokuuta.
11. helmikuuta − Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop ilmoitti Nokian siirtyvän älypuhelimissaan Microsoftilta lisensoituun Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmään. Aikaisempi Symbian hylätään ja sen seuraajaksi kehitetty MeeGo-käyttöjärjestelmä jää sivuraiteelle. Nokian osake putosi Helsingin pörssissä ilmoituksen jälkeen samana perjantaina yli 14 %.[8] Seuraavana maanantaina osake putosi vielä yli 5 %. Samanlaisen kohtalon kokivat Nokian alihankkijat Digia ja Ixonos.[9]
11. helmikuuta − Egyptin presidentti Hosni Mubarakin ilmoitettiin eroavan tehtävästään. Varapresidentti Omar Suleiman ilmoitti televisiopuheessaan vallan siirtyvän armeijalle ja maan puolustusministeri ja korkeimman sotilasneuvoston johtaja Mohamed Hussein Tantawi johtaa nyt maata.[10]
15. helmikuuta − Suomalainen 38-vuotias yliluutnantti Jukka Kansonen sai surmansa Afganistanin pohjoisosassa tehdyssä pommi-iskussa. Kansonen matkusti tienvarsipommin kohteeksi joutuneessa panssaroidussa maastohenkilöautossa ja kuoli jäätyään puristuksiin räjähdyksessä kaatuneen auton alle. Muut autossa olleet kaksi henkilöä eivät saaneet fyysisiä vammoja. Kansonen oli toinen Afganistanissa rauhanturvatehtävissä kuollut suomalainen.
17. helmikuuta – Libyassa alkoivat levottomuudet ja kapina eversti Gaddafin johtoa vastaan. Kapina alkoi Bengasista ja levisi nopeasti siten, että kapinalliset saivat pian haltuunsa useat maan kaupungeista, lukuun ottamatta pääkaupunkia Tripolia. Misurata jäi kapinallisille 23. helmikuuta, ja Gaddafin synnyinkaupunki Sirt hallitukselle uskollisille joukoille 24. helmikuuta.
21. helmikuuta − Veturinkuljettaja sai surmansa hänen ohjaamansa tavarajunan törmätessä toisen, radalle teknisen vian vuoksi pysähtyneen tavarajunan perään NokianSiurossa. Junat olivat matkalla Porin suuntaan. Junaliikenne Tampereen ja Kokemäen välillä oli onnettomuuden vuoksi poikki useita tunteja.
22. helmikuuta − Eduskunta päätti perustuslakivaliokunnan esityksen mukaisesti, ettei entistä pääministeriä Matti Vanhasta vastaan ollut aihetta nostaa syytettä valtakunnanoikeudessa häneen kohdistettujen jääviysepäilyjen vuoksi. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman ehdottivat valtakunnanoikeuden lakkauttamista sen vähäisen tarpeen vuoksi ja ministereitä koskevien syytteiden siirtämistä jatkossa hovioikeuden käsiteltäviksi. Valtakunnanoikeus oli kokoontunut Suomen itsenäisyyden aikana vain neljästi, viimeksi vuonna 1993.
25. helmikuuta – Irlannin parlamenttivaalit. Suurimmaksi puolueeksi nousi Fine Gael, ja sen johtaja Enda Kenny nousi maan pääministeriksi 9. maaliskuuta. Maata pitkään hallinnut Fianna Fáil kärsi vaalitappion ja jäi kolmanneksi. Se oli ollut suurin puolue vuodesta 1927.
Maaliskuu
Japanin maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja Iwakissa, Fukushiman prefektuurissa.Thein Sein astui Myanmarin presidentin virkaan, ja maata hallinnut väkivaltainen sotilasjuntta hajotettiin.
5. maaliskuuta – Eversti Gaddafille uskolliset joukot ja Libyan kapinalliset kävivät rajuja taisteluja Zawiyan kaupungista, 40 km länteen Tripolista.[13]
7. maaliskuuta − Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden kävi lyhyellä vierailulla Suomessa ja kutsui presidentti Tarja Halosen vastavierailulle Yhdysvaltoihin. Biden oli ensimmäinen Suomessa vieraillut Yhdysvaltain korkeimman johdon edustaja Bill Clintonin jälkeen, joka oli vuonna 1997 tavannut Helsingissä Venäjän silloisen presidentin Boris Jeltsinin.
11. maaliskuuta − Presidentti Tarja Halonen nimitti Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle hallituksen ja eduskunnan pankkivaltuusmiesten esityksen mukaisesti.
16. maaliskuuta – Bahrainin turvallisuusjoukot tyhjensivät panssarivaunujen ja helikopterien tukemana pääkaupungin keskustan mielenosoittajista. Maahan oli tullut kaksi päivää aiemmin 2 000 miestä ulkomaisia joukkoja Saudi-Arabiasta ja muista naapurimaista.[14]
17. maaliskuuta – Resoluutio 1973: YK:n turvallisuusneuvosto vaati välitöntä tulitaukoa Libyaan ja hyväksyi lentokieltoalueen sekä "tarpeelliset toimet" äänin 10-0. Saksa, Brasilia, Intia, Venäjä ja Kiina äänestivät tyhjää.
17. maaliskuuta − EU:n epävirallinen ulkoministerikokous InarinSaariselällä peruutettiin Libyan kriisin ja Japanin ydinvoimalakatastrofin vuoksi.
18. maaliskuuta – MESSENGER-luotain asettui suunnitellusti Merkuriusta kiertävälle radalle.
19. maaliskuuta – Libyassa alkoivat taistelut kapinallisten pääkaupungissa Bengasissa. Kaupungin yllä ammuttiin alas hävittäjä.[15] Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ilmoitti kansainvälisen intervention aloittamisesta Libyaan. Ranskan hävittäjät lensivät maan yli.[16] Yhdysvallat ja Britannia ampuivat maahan ensimmäisenä päivänä 110 risteilyohjusta.[17]
19. maaliskuuta – 2,8 magnitudin maanjäristys ravisutti taloja Keski-Uudellamaalla.[18]
24. maaliskuuta − Yli 60 ihmistä loukkaantui lähes 70 auton ketjukolarissa valtatie 5:llä Kallansilloilla Kuopiossa. Ajokeli oli sakean lumipyryn ja kovan tuulen vuoksi erittäin huono.
26. maaliskuuta – Libyan kapinalliset aloittivat nopean etenemisen länteen Naton pommitettua Gaddafin joukkoja neljä päivää. Kapinalliset valtasivat Ajdabiyan ja Mersa Bregan. 28. päivä kapinalliset väittävät valloittaneensa Sirten, mutteivät ilmeisesti koskaan päässeet sinne, vaan eteneminen pysäytettiin ennen kaupunkia ja hallituksen joukot iskivät kapinallisten selustaan autiomaasta ja etenivät Bin Jawadiin 150 km itään Sirtestä.
31. maaliskuuta − Libyan ulkoministeri Mussa Kussa loikkasi Britanniaan. Britannia piti loikkausta vakavana enteenä Muammar Gaddafin hallinnon luhistumisesta, Gaddafi puolestaan vähätteli tapahtunutta.
Huhtikuu
Arabikevään aikana puhkesi edelleen käynnissä oleva Syyrian sisällissota, jossa kapinalliset yrittävät kaataa presidentti Bašar al-Assadin hallinnon. Kuvassa mielenosoittajia Damaskoksen esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011.Eduskuntavaalien 2011 mainoksia Helsingissä.Yhdistyneen kuningaskunnan Prinssi William meni naimisiin Kate Middletonin kanssa.
1. huhtikuuta – Väkijoukko valtasi YK:n rakennuksen Mazar-i-Sharifissa. Seitsemän YK:n työntekijää ammuttiin. Väkijoukkoa oli kiihotettu läheisessä moskeijassa yhdysvaltalaisen Dove World Outreach Center -kirkon järjestämällä Koraanin vastaisella pilkkaoikeudenkäynnillä ja polttamisella roviolla.[19]
4. huhtikuuta − Kiinan tunnetuimpiin toisinajattelijoihin kuulunut taiteilija Ai Weiwei pidätettiin. Vasta useita päiviä myöhemmin ilmoitettiin, että Ai Weiweitä syytettiin verorikoksista.
6. huhtikuuta − Ainakin 150 ihmistä hukkui libyalaisia pakolaisia kuljettaneen aluksen kaaduttua kovassa merenkäynnissä Välimerellä. Italian rannikkovartiosto ja italialaiset kalastusalukset pelastivat merestä 51 ihmistä.
7. huhtikuuta – Voimakas 7,4 magnitudin jälkijäristys ravisutti Japanin itärannikkoa ja tuntui Tokiossa asti.
11. huhtikuuta – YK:n rauhanturvaajajoukkojen tukemat Alassane Ouattaran joukot ottivat kiinni Norsunluurannikon ex-presidentti Laurent Gbagbon. Viimeisinä päivinä ennen vangitsemistaan Gbagbo oli ollut linnoittautuneena presidentin virka-asuntoon.
11. huhtikuuta – 6,6 magnitudin jälkijäristys Japanin itärannikolla.
11. huhtikuuta – Minskin metron Oktjabrskaja-asemalla tapahtui räjähdys, jossa kuoli ainakin 12. Paikallinen KGB epäilee sitä terrori-iskuksi.[22]
13. huhtikuuta − Egyptin armeija pidätti maan entisen presidentin Hosni Mubarakin ja kaksi hänen poikaansa, joita syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan ja valtion varojen kavaltamisesta. Jo aiemmin oli pidätetty useita Mubarakin lähipiiriin kuuluneita henkilöitä.
15. huhtikuuta − Vaasan hovioikeus piti voimassa Seinäjoen käräjäoikeuden päätöksen, jolla kauhajokelainen komisario oli vapautettu Kauhajoen koulusurmien perusteella nostetuista syytteistä. Hovioikeus antoi komisariolle kuitenkin vakavan varoituksen sen vuoksi, ettei tämä ollut ottanut koulusurmaajalta asetta pois ennen tekoa. Surmansa saaneiden nuorten omaiset olivat vaatineet komisariolle rangaistusta kymmenestä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
17. huhtikuuta – Suomen36. eduskuntavaalit huhtikuun 3. sunnuntaina[23]. Vaalien ainoaksi voittajaksi nousi Perussuomalaiset, joka sai 34 paikkaa lisää ja nousi keskustan ohi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kokoomuksesta tuli ensimmäistä kertaa suurin puolue ja toiseksi suurimmaksi nousi SDP. Muutamia kansanedustajia palasi eduskuntaan hyvin pitkien taukojen jälkeen.
17. huhtikuuta – Fantasiadraamasarja Game of Thronesin ensimmäinen tuotantokausi alkoi Yhdysvalloissa.
18. huhtikuuta – Unkarin parlamentti hyväksyi valtapuolue Fideszin 2/3 parlamenttienemmistön turvin kirjoittaman uuden perustuslain. Sosialistit kävelivät ulos ennen äänestystä ja Jobbik vastusti. Perustuslaissa korostetaan Unkarin kristillisiä juuria ja kielletään abortti ja homoavioliitot, sekä rajoitetaan valtion lainan määrää.[24]
20. huhtikuuta – 77 miljoonan käyttäjän PlayStation Network suljettiin tietomurron vuoksi. 26. päivänä Sony kertoi murtautujien saaneen haltuunsa käyttäjien nimet, osoitteet ja salasanat, sekä mahdollisesti luottokorttien tiedot.[25]
26. huhtikuuta − Presidentti Martti Ahtisaari vieraili Pohjois-Koreassa Yhdysvaltain entisen presidentin Jimmy Carterin johtaman valtuuskunnan jäsenenä. Ahtisaari kuvasi Pohjois-Korean humanitaarista tilannetta erittäin huolestuttavaksi.
29. huhtikuuta − Viestintäkonserni Sanoma myi kustannusyhtiö WSOY:n ruotsalaiselle Bonnier-kustantamolle. Samalla Sanoma osti merkittävän osan Bonnierin oppikirjojen kustannustoiminnasta Suomessa ja Ruotsissa. WSOY:n sekava sisäinen tila oli ollut yleisen huomion kohteena jo pitkän ajan. Sanoma oli maaliskuussa myynyt elokuvateatteriketju Finnkinon ruotsalaiselle sijoittajalle ja ostanut aiemmin huhtikuussa viisi televisiokanavaa Alankomaista ja Belgiasta.
Toukokuu
Terroristijärjestö Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden kuoli Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojen iskuun 2. toukokuuta 2011.
2. toukokuuta − Kanadan parlamenttivaalit. Pääministeri Stephen Harperin johtama konservatiivipuolue sai viimein enemmistön parlamentissa vähemmistöhallituksen jälkeen. Liberaalipuolueen johtaja Michael Ignatieff erosi vaalitappion jälkeen, kun puolue jäi kolmanneksi New Democratic Partylle.[27]
2. toukokuuta − Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkoi oikeudenkäynti neljää Patria-puolustusvälinekonsernin entistä johtajaa vastaan. Heitä syytettiin 1,3 miljoonan euron lahjusten antamisesta Egyptin sotaministeriölle 22 miljoonan euron arvoisen tykkikaupan toteutumiseksi vuosina 1999−2006. Viidentenä syytettynä ollut egyptiläinen lahjusten välittäjäksi epäilty nainen ei saapunut istuntoon. Juttua käsiteltiin sen ulkopoliittisen arkaluonteisuuden ja liikesalaisuuksien vuoksi suureksi osaksi suljetuin ovin.
11. toukokuuta − Tuhannet roomalaiset pakenivat kaupungista, koska täksi päiväksi ennustettiin vuosikymmeniä sitten tuhoisa maanjäristys. Maanjäristystä ei tullut.lähde?
12. toukokuuta – Syntyjään ukrainalainen John Demjanjuk tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan osallisuudesta lähes 30 000 ihmisen murhaamiseen Sobibórin tuhoamisleirillä toisen maailmansodan aikana. Hänet vapautettiin vankeustuomiosta korkean iän vuoksi saman tien.
12. toukokuuta – Perussuomalaiset ilmoitti jäävänsä pois kokoomuksen Jyrki Kataisen hallitustunnusteluista, koska puolueen mielipide EU:n nk. kriisimaille annettavista tukipaketeista ja vakausjärjestelyistä poikkesi liikaa muiden puolueiden linjoista. Puolueen eduskuntaryhmä teki päätöksen oppositioon jäämisestä yksimielisesti.[28]
16. toukokuuta – Toiseksi viimeinen avaruussukkulalento STS-134, Endeavour vie EXPRESS Logistics Carrier-3 (ELC-3) ja Alpha Magnetic Spectrometer (AMS) -laitteet Kansainväliselle avaruusasemalle.[29]
17. toukokuuta – Kuningatar Elisabet II aloitti nelipäiväisen Irlannin-vierailunsa. Vierailu oli ensimmäinen Britannian kuninkaallisen vierailu itsenäistyneessä maassa, edellinen oli Yrjö V:n käynti vuonna 1911.[30][31]
20. toukokuuta − Voimakas maanjäristys iski Luoteis-Turkkiin. Ainakin kaksi ihmistä on kuollut, yksi hyppäsi rakennuksesta ja toinen ilmeisesti sai sydänkohtauksen. Järistyksen voimakkuus oli 5,9 Richterin asteikolla. Sen keskus oli Simavissa Kütahyan maakunnassa.
20. toukokuuta − Kaksi Valko-Venäjän vuoden 2010 presidentinvaalissa mukana ollutta oppositiopuolueiden ehdokasta tuomittiin kahden vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin "yleisen järjestyksen häiritsemisestä". Tuomitut olivat osallistuneet vaalin jälkeisiin istuvan presidentin Aleksandr Lukašenkon vastaisiin mielenosoituksiin. Tuomiot olivat ennakoitua lievempiä oikeudenkäynnin länsimaissa herättämän huomion vuoksi. Vaalissa toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas oli hieman aiemmin tuomittu viiden vuoden vankeuteen mielenosoitusten järjestämisestä.
Yhdysvaltalainen pastori Harold Camping ennusti maailmanlopun alkavan 21. toukokuuta[32]
21. toukokuuta − Grímsvötn-tulivuori alkoi purkautua Islannissa. Islannin hallitus julisti maan ilmatilan suljetuksi purkauksen aiheuttaman tuhkapilven vuoksi.
23. toukokuuta – Jemenin pääkaupungissa Sanaassa puhkesi taisteluita, kun presidentti Ali Abdullah Saleh kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta erostaan. Hallituksen joukkoja olivat vastassa šeikki Sadiq al-Ahmarin joukot.[35]
25. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 137−49 Suomen tukipaketin Portugalille. Seitsemän kansanedustajaa äänesti tyhjää ja kuusi oli poissa äänestyksestä. Eduskunta äänesti nyt poikkeuksellisesti jo eroa pyytäneen hallituksen luottamuksesta.
26. toukokuuta − Perussuomalaiset antoi rasismin vastaisen julkilausuman, jolla puolue sanoutui irti kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen hieman aiemmin Jämsän Seutu -lehdelle antamista haastattelulausunnoista.
28. toukokuuta − Presidentti Tarja Halonen esitti hallitusneuvottelijoille toivomuksen rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaisten toimien kirjaamisesta uuden hallituksen ohjelmaan.
1. kesäkuuta − Mopokorttiuudistus tuli voimaan. Pelkkä teoriakoe ei enää riitä , vaan ajo- ja käsittelykokeet ovat pakolliset. Mopokortin hinta nousi viiteensataan euroon.
1. kesäkuuta − 13 päivää kestäneet hallitusneuvottelut päättyivät kun SDP ja vasemmistoliitto "heitettiin ulos". Syyksi kerrottiin erimielisyydet verotuksessa. Kokoomus halusi korottaa arvonlisäveroa, mitä vasemmistopuolueet vastustivat.[36]
1. kesäkuuta – Uusi postitoimintaa säätelevä postilaki tuli voimaan Suomessa.
2. kesäkuuta − Latvian parlamentti valitsi presidentti Valdis Zatlersin sijaan hänen tilalleen entisen pankkiirin Andris Bērziņšin. Zatlers oli hieman aiemmin vaatinut televisiopuheessaan eräisiin kansanedustajiin kohdistettujen korruptiosyytösten tutkintaa ja uusien parlamenttivaalien järjestämistä. Latviassa oli tarkoitus järjestää heinäkuun lopulla kansanäänestys uusista parlamenttivaaleista.
3. kesäkuuta – Jemenin presidentti Ali Abdullah Saleh, maan pääministeri ja parlamentin puhemies haavoittuivat presidentinpalatsin moskeijaan osuneista kranaateista. Ainakin seitsemän kuoli. Ääninauhalla Saleh syytti iskusta hallitusta vastustaneita joukkoja.[37] Seuraavana päivänä Saleh lennätettiin leikkaukseen Saudi-Arabiaan. Tuhannet ihmiset juhlivat hänen maastapoistumistaan.[38]
5. kesäkuuta – Perussa presidentinvaalien toinen kierros Keiko Fujimorin ja Ollanta Humalan välillä. Ensimmäisten arvioiden ja osittaisen äänenlaskun mukaan Humala sai 51,5 % äänistä ja julistautui voittajaksi.[40]
5. kesäkuuta – Makedoniassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit.
5. kesäkuuta – AIDS-epidemia täytti 30 vuotta. Ensimmäinen uutisointi oli vuonna 1981.[41]
10. kesäkuuta – Syyrian armeija aloitti kurinpalautuksen Jisr al-Shughurin kaupungissa lähellä Turkin rajaa, josta oli aiemmin löydetty 120 turvallisuusjoukkojen jäsenen ruumiit. Arviolta 2400 paikallista oli paennut kostotoimenpiteitä etukäteen Turkin puolelle.[42]
20. kesäkuuta − Tunisian entinen presidentti Ben Ali tuomittiin poissaolevana 35 vuoden vankeuteen kymmenistä eri rikoksista, muun muassa valtion omaisuuden kavaltamisesta, korruptiosta ja huumekaupasta. Ben Ali oleskeli maanpaossa Saudi-Arabiassa.
21. kesäkuuta − YK:n yleiskokous valitsi pääsihteeri Ban Ki-moonin ilman vastaehdokkaita uudelle viisivuotiskaudelle. Ban ilmoitti uuden kautensa tärkeimmäksi tehtäväksi ilmastonmuutoksen torjunnan.
22. kesäkuuta − Presidentti Tarja Halonen myönsi eron Mari Kiviniemen hallitukselle ja nimitti Jyrki Kataisen muodostaman kuuden puolueen hallituksen. SDP:n Jutta Urpilaisesta tuli Suomen historian ensimmäinen nainen ensimmäisenä valtiovarainministerinä. Kehitysyhteistyöministeriksi tuli EU-parlamentaarikko Heidi Hautala, jonka tilalle EU-parlamenttiin siirtyi Vihreän liiton entinen kansanedustaja ja puheenjohtaja Tarja Cronberg.
22. kesäkuuta − Työtuomioistuin tuomitsi metsäyhtiö Stora Enson maksamaan viivästyskorkoineen 17 000 euron korvaukset kullekin lakkautetuilta Kemijärven ja Summan tehtailta irtisanotulle työntekijälle sekä 14 000 euron oikeudenkäyntikulut Paperiliitolle. Päätöksessä katsottiin Stora Enson rikkoneen yhteistoimintalakia tehtaiden lakkauttamisen yhteydessä.
23. kesäkuuta − Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi neljä Patria-puolustusvälinekonsernin entistä johtajaa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin kirjanpitorikoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta tai avunannosta niihin. Johtajia vastaan nostetut lahjussyytteet hylättiin, koska oikeus ei katsonut jutun egyptiläisen osapuolen edustajia virkamiehiksi.
23. kesäkuuta − Turun hovioikeus piti voimassa Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöksen, jolla entinen mäkihyppääjä Matti Nykänen oli tuomittu ehdottomaan vankeuteen entisen vaimonsa Mervi Tapolan jouluna 2009 tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä.
29. kesäkuuta − Kreikan parlamentti hyväksyi talouden säästöpaketin äänin 155-138. Ilman hyväksymistä Kreikkaa olisi odottanut konkurssi. Säästöpakettia vastustaneet mielenosoittajat järjestivät Ateenan keskustassa rajuja mellakoita, joissa loukkaantui kymmeniä ihmisiä.
29. kesäkuuta − Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Nokian vesilaitoksen entisen hoitajan seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen yleisen vaaran aiheuttamisesta. Syytteet vesilaitoksen entistä johtajaa vastaan hylättiin. Nokian kaupunki tuomittiin korvauksiin syksyn 2007 vesikriisin vuoksi sairastuneille.
30. kesäkuuta − Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänestettäessä hallitusohjelmasta. Vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho äänestivät opposition kanssa luottamuslausetta vastaan, minkä seurauksena heidät erotettiin puolueen eduskuntaryhmästä.
Heinäkuun alusta alkaen RAY:n rahapeliautomaattien pelaaminen on ollut sallittu vain täysi-ikäisille.Viimeinen sukkulalento STS-135 nousemassa Cape Canaveralista.
1. heinäkuuta – Uuden arpajaislain myötä RAY:n raha-automaattien alaikäraja nousi 15:stä ikävuodesta 18:aan (K-18).[43]
1. heinäkuuta − Kaksi varusmiestä loukkaantui vakavasti ja kuusi lievemmin salaman iskettyä heidän telttaansa Hangossa. Varusmiehet osallistuivat Merisotakoulun sotilastaitokilpailuun Syndalenin ampuma-alueella. Lisäksi salama surmasi yhden miehen Rengonharjun lentokentällä Ilmajoella.
1. heinäkuuta − Vaasan hovioikeus vapautti Ulvilan surmasta elinkautiseen vankeuteen tuomitun Anneli Auerin. Satakunnan käräjäoikeus oli tuominnut Auerin hänen puolisonsa Jukka S. Lahden joulukuun alussa 2006 tehdystä surmasta. Syyttäjä ilmoitti hakevansa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka alkoi käsitellä juttua toukokuussa 2012.
3. heinäkuuta – parlamenttivaalit Thaimaassa. Maanpaossa olleen syrjäytetyn ja korruptiosta syytetyn pääministerin Thaksin Shinawatran sisar Yingluck Shinawatra tuli maan historian ensimmäiseksi naispääministeriksi. Monet Thaksin Shinawatran kannattajat toivoivat tämän paluuta kotimaahansa, hänen vastustajansa pitivät Yingluck Shinawatraa vain veljensä käskyläisenä.
5. heinäkuuta – Luottoluokittaja Moody’s laski Portugalin valtionlainojen luokituksen neljällä pykälällä roskalainaluokkaan.[44] Toimi herätti kitkeriä kommentteja Euroopan unionin ja OECD:n johdossa. Euroopan keskuspankki päätti hyväksyä edelleen sääntöjensä vastaisesti Portugalin velkapaperit vakuuksiksi, kuten se teki myös Kreikan kohdalla kun sen luokitus laski roskaluokkaan.[45]
6. heinäkuuta – Kermadecsaarille iski 7,8 Richterin maanjäristys. Järistyksen keskus oli Tyynen valtameren pohjassa. Myös tsunamivaroitus annettiin.
6. heinäkuuta − Neljä ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui kahden henkilöauton rajussa törmäyksessä TohmajärvenVärtsilässä. Kovaa vauhtia ajanut henkilöauto lähti heittelehtimään ja törmäsi kylki edellä päin vastaan tullutta toista henkilöautoa. Kaikki surmansa saaneet olivat heittelehtineessä autossa. Onnettomuus tapahtui lähellä Niiralan rajanylityspaikkaa.
7. heinäkuuta – Kanada päätti Afganistan-operaationsa. Afganistaniin jäivät vajaa tuhat kanadalaissotilasta koulutustehtäviin. Kanada jatkaa myös Afganistanin tukemista lähes 500 miljoonalla eurolla vuosittain.[46]
Etelä-Sudanin sijainti. Etelä-Sudan itsenäistyi 9. heinäkuuta 2011, ja se on tämän hetken nuorin itsenäinen valtio.
9. heinäkuuta – Etelä-Sudan itsenäistyi. Sudan tunnusti valtion jo edellisenä päivänä. Myös Yhdysvallat tunnusti sen välittömästi.
10. heinäkuuta – Brittiläisestä News of the World -lehdestä ilmestyi viimeinen numero. Vuonna 1843 perustettu viikoittain ilmestyvä lehti oli 2,8 miljoonalla kappaleellaan Britannian suurilevikkisin. Lehti oli ainakin vuodesta 2002 salakuunnellut sodissa ja pommi-iskuissa kuolleiden omaisia ja surmatun koulutytön puhelinta ja maksanut lahjuksia poliiseille saadakseen jutunaiheita.[47]
11. heinäkuuta – Kyproksella Evangelos Florakisin laivastotukikohdassa Zygissa tapahtui räjähdys 05:50 EEST, joka surmasi 13, mukaan lukien merivoimien komentajan Andreas Ioannidesin ja tukikohdan komentajan Lambros Lambroun. Räjähdys vaurioitti myös satoja rakennuksia ja tuhosi saaren suurimman sähkölaitoksen, joka tuotti puolet maan sähköstä. Tukikohdassa oli varastoitu taivasalle räjähteitä jotka Yhdysvallat takavarikoi 2009 Iranista Syyriaan purjehtineesta MV Monchegorsk -laivasta.[48] Tapauksen johdosta maan puolustusministeri, asevoimien komentaja ja kansalliskaartin komentaja erosivat. Sähkövoimalan menetys johti maan talouskriisiin ja 28. päivä maan hallitus erosi.[49]
14. heinäkuuta − Yli neljä kuukautta Libanonissa panttivankeina olleet seitsemän virolaista polkupyöräilijää vapautettiin. Heidät oli kaapattu maaliskuussa Bekaan laaksossa. Kaappaajat eivät olleet esittäneet mitään poliittisia tms. vaatimuksia. Viron hallitus ei kertonut, oliko pyöräilijöiden vapauttamiseksi maksettu lunnasrahoja, eikä paljastanut muitakaan vapauttamisen yksityiskohtia.
20. heinäkuuta − YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julisti suurimman osan Somaliastanälänhätäalueeksi. Alueella oli kuollut tuhansia ihmisiä nälkään ja miljoonia oli paennut naapurimaiden puolelle, lähinnä Keniaan.
20. heinäkuuta − Kroatian serbien entinen johtaja, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista syytetty Goran Hadžić pidätettiin Serbian pohjoisosassa. Hänen katsottiin olleen vastuussa lähes 300 ihmisen surmaamisesta Vukovarin kaupungin valtauksen yhteydessä vuonna 1991. Hadžić oli viimeinen vielä vapaalla jalalla ollut Entisen Jugoslavian tuomioistuimen (ICTY) etsintäkuuluttama, Jugoslavian hajoamissotien aikaisista rikoksista syytetty henkilö.
22. heinäkuuta − Suomi tunnusti Etelä-Sudanin ja solmi diplomaattisuhteet sen kanssa.
22. heinäkuuta − Kreikalla hyväksyttiin EU-huippukokouksessa toinen tukipaketti, jossa EU-maiden veronmaksajien julkisen rahoituksen osuus on 109 miljardia euroa.[50] Kreikan, Portugalin ja Irlannin ERVV:n lainojen erääntymisaikaa päätettiin pidentää 7,5 vuodesta vähintään 15 vuoteen ja enintään 30 vuoteen, ja lainojen korot lasketaan 3,5 prosenttiin.[51]
23. heinäkuuta − Latviassa järjestettiin kansanäänestys uusista parlamenttivaaleista. Äänestäneistä liki 95 prosenttia kannatti parlamentin hajottamista, mikä oli voitto entiselle presidentille Valdis Zatlersille. Vaalit arvioitiin pidettävän syyskuun aikana.
23. heinäkuuta − Kiinan Wenzhoussa tapahtui onnettomuus, jossa kaksi suurnopeusjunaa törmäsi toisiinsa. Toinen junista oli pysähtynyt Hangzhoun ja Fuzhoun väliselle sillalle menetettyään salamaniskun vuoksi virtansa, jolloin toinen ajoi sen perään.[52]
28. heinäkuuta − Libyan kapinallisjoukkojen johtaja Abdel Fatah Younis ja kaksi muuta korkeaa upseeria ammuttiin kapinallisten hallitsemassa Bengasin kaupungissa. Tapausta pidettiin vakavana oireena Muammar Gaddafin vastaisen rintaman rakoilusta.[53] Samaan aikaan sotilasliitto Nato jatkoi Libyan pääkaupungin Tripolin pommittamista.
29. heinäkuuta − Turkin armeijan pääesikunnan päällikkö Işık Koşaner ja kaikkien aselajien komentajat Erdal Ceylanoğlu, Eşref Uğur Yiğit ja Hasan Aksay jättivät eronpyyntönsä. Taustalla oli armeijan konflikti pääministeri Recep Tayyip Erdoğanin ja Oikeus ja kehitys -puolueen kanssa sekä armeijan osallisuus salaliittoon islamistis-konservatiivisen hallituksen kaatamiseksi.[54]
Elokuu
Lontoon mellakoissa tuhoutunut rakennus Tottenhamissa.23.8. tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamaa tuhoa Washington DC:ssä.
2. elokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto ei päässyt Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi yksimielisyyteen päätöslauselmasta, joka olisi tuominnut Syyrian hallituksen toimet demokratiaa vaatineita mielenosoittajia vastaan.
4. elokuuta − Libyan kapinalliset ilmoittivat Muammar Gaddafin nuorimman pojan Khamis al-Gaddafin saaneen surmansa Naton ilmaiskussa strategisesti tärkeässä Zlitenin rannikkokaupungissa lähellä Tripolia. Gaddafin hallinto kiisti tiedon eikä myöskään läntinen liittouma vahvistanut sitä. Iskussa kuoli kaikkiaan 31 ihmistä.
5. elokuuta – Luottoluokittaja Standard & Poor's pudotti Yhdysvaltain luottoluokituksen parhaasta AAA-luokasta luokkaan AA+. Maalla oli ollut paras luottoluokitus vuodesta 1941, jolloin se ensimmäisen kerran luokiteltiin. Yhdysvaltalaiset poliitikot arvostelivat päätöstä.[55]
6. elokuuta – Lontoon mellakat 2011: Pohjois-Lontoon Tottenhamissa syttyi mellakoita poliisin ammuttua Tottenham Mandem -jengiin kuuluneen jamaikalaistaustaisen "Starrish" Mark Dugganin. Metropolitan Police oli aiemmin asettanut Dugganin tarkkailuun, koska hänen pelättiin yrittävän kostaa räppäriserkkunsa Kevin "Smegz" Eastonin puukotuksen. Poliisi väitti, että Duggan ampui hänet pidättänyttä poliisia käsiaseella rintaan, minkä jälkeen hänet ammuttiin.[56] Myöhemmin eräs The Timesin haastattelema todistaja kertoi, että Duggan kuoli sen jälkeen, kun poliisi oli komentanut hänet maahan. The Guardianin mukaan ballistinen tutkimus paljasti, että poliisin radiopuhelimeen pysähtynyt luoti ei ollutkaan peräisin Dugganin vaan poliisin aseesta.[57] Protestimarssin jälkeen poliisiautoja, busseja ja liikkeitä poltettiin ja ryöstettiin.[58]
6. elokuuta − YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vaati Syyrian hallitusta lopettamaan välittömästi väkivaltaisuudet mielenosoittajia kohtaan. Myös Arabiliitto ilmaisi "kasvavan huolensa" Syyrian tilanteesta.
13. elokuuta − Saksassa vietettiin yhden minuutin hiljainen hetkiBerliinin muurin pystyttämisen ja Itä-Saksan kansanpoliisin muurilla ampumien itäsaksalaisten pakolaisten muistoksi. Muurin pystyttämisestä oli tullut kuluneeksi 50 vuotta.
17. elokuuta − Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi Karjalan Prikaatissa työskennelleen yliluutnantin 640 euron sakkoihin tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. Yliluutnantti oli noin 80 varusmiehelle helmikuussa pitämässään puhuttelussa nimittänyt presidentti Tarja Halosta kommunistiksi ja pitänyt tätä sopimattomana puolustusvoimien ylipäälliköksi. Tapauksesta oli ensimmäisenä kirjoittanut Uutispäivä Demari22. helmikuuta.
18. elokuuta – Etelä-Israelissa Egyptin rajalla tapahtui isku tavallisesti Israelin sotilaiden käyttämään bussiin ja muita ajoneuvoja vastaan. Kukaan ei ottanut iskuista vastuuta, mutta Israel syytti PRC:n taistelijoita ja hyökkäsi seitsemään kohteeseen Gazan kaistalla. Hamas sanoi irti tulitauon ja Gazan kaistalta ammuttiin Israeliin parissa päivässä 80 rakettia. Myös egyptiläisiä rajavartijoita ja poliiseja kuoli Israelin ilma-iskuissa ja tulituksessa maiden rajalla. Israel pahoitteli tapahtunutta, muttei suostunut anteeksipyyntöön. 20. päivä Egypti veti lähettiläänsä maasta.[59]
18. elokuuta − Kiina esitti Virolle virallisen vastalauseen sen vuoksi, että presidentti Toomas Hendrik Ilves oli tavannut maassa vierailleen Tiibetin hengellisen johtajan 14. dalai-laman, jota Kiinan johto piti "vaarallisena kansankiihottajana". Seuraavana päivänä Dalai-lama saapui vierailulle Suomeen, jossa hän mm. tapasi kehitysministeri Heidi Hautalan ja Vihreän liiton kansanedustajan Pekka Haaviston.
27. elokuuta – Yhdysvaltain itärannikolla määrättiin 2,3 miljoonaa ihmistä evakkoon lähestyvän Irene-hurrikaanin tieltä. Irene surmasi itärannikolla ainakin 40 ihmistä ja katkaisi 5,5:n miljoonan talouden sähköt. Vahinkojen arvioidaan nousevan 7 miljardiin dollariin.
29. elokuuta − Viron parlamentti valitsi presidentti Toomas Hendrik Ilveksen uudelle viisivuotiselle virkakaudelle.
31. elokuuta − Presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi matkustivat viralliselle vierailulle Mongoliaan. Halonen oli ensimmäinen maahan valtiovierailun tehnyt pohjoismainen valtionpäämies. Vierailuun osallistui korkean tason suomalainen talouselämän valtuuskunta.
7. syyskuuta − Lähes koko lennolla ollut Lokomotiv Jaroslavl -jääkiekkojoukkue sai surmansa Jakovlev Jak-42 -tyyppisen lentokoneen maahansyöksyssä vähän nousun jälkeen Venäjällä. Joukkue oli matkalla Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin. Onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 44 ihmistä. Presidentti Dmitri Medvedev kävi onnettomuuspaikalla seuraavana päivänä ja vaati Venäjällä toimivien lentoyhtiöiden määrän supistamista lento-onnettomuuksien vähentämiseksi.
7. syyskuuta − Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä erotetut kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho ilmoittivat muodostaneensa oman Vasen ryhmä -eduskuntaryhmänsä.
15. syyskuuta − Kansanedustaja Jussi Halla-aho erotettiin kahdeksi viikoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Päätöksen taustalla oli Halla-ahon Facebook-kirjoitus, jossa hän oli suositellut Kreikkaan sotilasjunttaa "panemaan lakkoilijat ja mellakoijat kuriin". Puheenjohtaja Timo Soini oli alun perin vaatinut Halla-aholle kuukauden kestävää erottamista.
16. syyskuuta − Suomen Keskusta teki Jyrki Kataisen hallitukselle välikysymyksen sen suunnittelemasta kuntauudistuksesta. Välikysymyksessä tiedusteltiin, miten hallitus aikoi turvata kansalaisten tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet kaikkialla Suomessa. Hallitus oli aiemmin ilmoittanut, ettei edellisen hallituksen aloittamaa Paras-hanketta viedä loppuun.
16. syyskuuta − Libyan syrjäytetyn hallituksen joukot torjuivat kapinallisten hyökkäyksen Bani Walidissa. Kapinalliset olivat aiemmin antaneet kaupungin asukkaille kaksi päivää aikaa poistua kaupungista ennen hyökkäyksen alkua. Vetäytymisen jälkeen kaupunkia tulitettiin kranaatein ja tykistöllä.[61][62]
16. syyskuuta − Suojelupoliisi ilmoitti Suomen ensimmäisestä kansainväliseen terrorismiin liittyvästä kahden ulkomaalaistaustaisen henkilön pidättämisestä. Heitä epäillään rahan keräämisestä ja värväämisestä terrorismin tukemiseksi. KRP:n mukaan terroristiyhteydet liittyvät Somalian al-Shabaabiin.[63]
18. syyskuuta − Koillis-Intiaa, Nepalia ja Tiibetiä ravisteli maanjäristys, jonka suuruus oli 6,8 Richteriä. Kymmeniä kuolleita on löydetty raunioista. Järistyksen keskus oli lähellä Sikkimiä Intiassa.
19. syyskuuta − Uudelleen rakennettu Myllysilta avattiin liikenteelle Turussa.
23. syyskuuta − Jemenin presidentti Ali Abdullah Saleh palasi kotimaahansa sairaalahoidosta Saudi-Arabiasta. Kansainvälinen yhteisö arvioi Jemenin kriisin kehittyneen täysimittaisen sisällissodan partaalle.
23. syyskuuta − Palestiina jätti jäsenyyshakemuksen Yhdistyneille Kansakunnille. Yhdysvallat oli jo etukäteen ilmoittanut estävänsä hakemuksen hyväksymisen veto-oikeudellaanturvallisuusneuvostossa niin kauan kunnes Israel ja Palestiina solmisivat virallisen rauhansopimuksen. Palestiinasta olisi tullut järjestön 194. jäsenvaltio.
23. syyskuuta – Bulgariassa tapettiin aiemmin uhkailtu 19-vuotias Angel Petrov Katunitsan kylässä autolla yliajamalla. Yliajaja yhdistettiin romanirikollispomo Kiril Raškoviin eli "Tsar Kiroon". Romanivastaiset mielenosoitukset levisivät viikonlopun aikana Sofiaan ja Plovdiviin.[64][65] Myöhemmin hyökättiin myös turkkilaisia ja moskeijoita vastaan.[66]
24. syyskuuta − UARS-satelliitti tuhoutui hallitsemattomasti maan ilmakehässä Tyynenmeren yllä.
11. lokakuuta − Ukrainan entinen pääministeri Julia Tymošenko tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen vallan väärinkäytöstä. Tymošenko oli solminut virkakaudellaan Venäjän hallituksen kanssa sopimuksen maakaasun toimituksista Ukrainaan ja sopimuksen katsottiin aiheuttaneen Ukrainan valtiolle kymmenien miljoonien eurojen menetykset. Tymošenkon kannattajat, Euroopan unioni ja Venäjä pitivät oikeudenkäyntiä poliittisena.
11. lokakuuta – Yhdysvallat syytti Irania terroristi-iskun suunnittelusta Yhdysvaltain maaperällä. Oikeusministerin Eric Holderin mukaan tavoitteena oli tappaa Saudi-Arabian lähettiläs Adel Al-Jubeir pommi-iskulla Washingtonissa.[67] Pääsyytetty Mansur Arbabsiar on liiketoimissaan epäonnistunut käytettyjen autojen, jäätelön ja hevosten kauppias, joka Yhdysvaltain mukaan yritti neuvotella meksikolaisen huumejengin kanssa salamurhan suorittamisesta 1,5 miljoonan dollarin (noin 1,1 miljoonan euron) maksua vastaan. Hän sanoi saaneensa ohjeita serkultaan, joka on kenraali Iranin armeijassa. Toinen osallinen on Yhdysvaltain mukaan Gholam Shakuri, joka on Iranissa oleskeleva al-Quds-erikoisjoukkojen jäsen.[68][69] Senaatin puolustusvaliokunnan jäsenten mukaan kyseessä voi olla sotatoimi Yhdysvaltoja vastaan.[70]
16. lokakuuta − Kenian armeija ylitti Somalian puoleisen rajan. Kohteena ovat ääri-islamistisen al-Shabaab-ryhmän joukot, jotka ovat hyökkäilleet Keniaan surmaten joitain ja kaapaten useita ihmisiä rajan taakse.[72]
20. lokakuuta – Libyan kapinalliset valtasivat Sirtin. Muammar Gaddafi sai valtauksen yhteydessä surmansa. Gaddafin kuolema kiihdytti opposition mielenosoituksia Syyriassa ja Jemenissä.
20. lokakuuta – Turkin armeija ylitti Irakin rajan 22 pataljoonan voimin PKK:n surmattua 26 turkkilaista sotilasta Hakkarin maakunnassa.[73]
20. lokakuuta − Yksi ihminen kuoli ja kymmeniä loukkaantui rajuissa mielenosoituksissa Kreikan pääkaupungissa Ateenassa. Mielenosoittajat vastustivat Kreikan hallituksen ja parlamentin hyväksymiä talouden säästötoimia. Maassa vallitsi ammattijärjestöjen julistama yleislakko.
21. lokakuuta − Voimakas 7,6 magnitudin maanjäristys havaittiin Tyynellämerellä.[75]
21. lokakuuta − Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän kaksi ensimmäistä satelliittia laukaistiin Kourousta. Laukaisussa käytettiin venäläistä Sojuz-rakettia, joka laukaistiin ensi kertaa Kourousta.
23. lokakuuta − Käytöstä poistettu ROSAT-tutkimussatelliitti tuhoutui pudottuaan maan ilmakehään.
23. lokakuuta − Turkin itäosassa sattunut voimakas maanjäristys romahdutti kymmeniä rakennuksia. Kuolonuhreja on voinut olla jopa tuhat.
23. lokakuuta – Argentiinan vuoden 2011 presidentinvaalit. Cristina Fernández de Kirchner valittiin suoraan toiselle kaudelle hänen saatuaan noin 54 % äänistä.
23. lokakuuta – Libyan siirtymäajan kansallinen neuvosto julisti maan vapautetuksi Bengasissa järjestetyssä seremoniassa, kolme päivää maan edellisen johtaja Muammar Gaddafin surman jälkeen. Samassa yhteydessä šaria julistettiin voimaan ja sen kanssa ristiriidassa olleet lait mitättömiksi. Ensimmäisenä toimenaan NTC:n puheenjohtaja Mustafa Abdul-Jalil julisti moniavioisuuden lailliseksi.[76]
23. lokakuuta – Tunisiassa järjestettiin arabikevään jälkeiset ensimmäiset vaalit uutta perustuslakia säätävään neuvostoon. Islamistipuolue Ennahda nousi suurimmaksi.[77]
25. lokakuuta − Al-Jazeera -televisiokanava kertoi, että Muammar Gaddafi oli haudattu tuntemattomaan paikkaan.
25. lokakuuta − Ateneumin taidemuseo sai arvokkaan lahjoituksen, kun kirjailija ja taidemaalari Timo K. Mukan omaiset luovuttivat sille Mukan taiteellisen jäämistön.
31. lokakuuta − Palestiina hyväksyttiin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon jäseneksi järjestön kokouksessa Pariisissa. Jäsenyyttä vastaan äänestivät mm. Yhdysvallat, Israel, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi, sen puolesta mm. Venäjä, Kiina, Ranska, Norja ja Suomi. Iso-Britannia äänesti tyhjää.
7. marraskuuta – Valamiehistö totesi Michael Jacksonin lääkärin syyllistyneen kuolemantuottamukseen. Hänelle julistettiin neljän vuoden vankeustuomio 29.11. Hän menetti myös lääkärinoikeutensa.
25. marraskuuta − Marokossa pidettiin kuningas Muhammad VI:n valtaa vähentävien perustuslain muutoksien jälkeen ennenaikaiset vaalit, joissa menestyivät islamistit ja konservatiiviset monarkistit.
26. marraskuuta − Yhdysvaltain johtamat Naton joukot hyökkäsivät taisteluhelikopterein ja AC-130-maataistelukoneella kahta Pakistanin rajavartioasemaa vastaan Salalan selänteellä Mohmand Agencyssa. 24 nukkuvaa pakistanilaista sotilasta sai surmansa. Tapaus johti vakavaan Yhdysvaltain ja Pakistanin suhteiden viilenemiseen. Pakistan sulki Naton huoltolinjat Afganistaniin ja määräsi Yhdysvaltain Shamsin lentotukikohdan suljettavaksi.[80]
Autonvalmistaja Saab haettiin konkurssiin.Joulupyhien alla harvinaisen voimakas Tapani-myrsky aiheutti tuhoja Pohjoismaissa, tämä kuva on Moldesta, Norjasta.Kim Jong-un siirtyi Pohjois-Korean johtajaksi Kim Jong-ilin kuoltua.
2. joulukuuta − Vantaan käräjäoikeus tuomitsi WinCapita-sijoitusklubin perustajan ja johtajan Hannu Kailajärven törkeästä petoksesta neljän vuoden vankeuteen niin sanotussa pyramidihuijausjutussa. Kailajärven entinen naisystävä tuomittiin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen avunannosta petokseen. Oikeus perusteli tuomion ankaruutta teon suunnitelmallisuudella sekä uhreille aiheutuneilla taloudellisilla vahingoilla, henkisillä kärsimyksillä ja terveysongelmilla. Uhrien esittämät korvausvaatimukset päätettiin käsitellä erikseen. Kailajärvi ilmoitti heti valittavansa tuomiosta hovioikeuteen.
3. joulukuuta − Pahoin ränsistynyt Deutschlandhalle-stadion räjäytettiin Berliinissä paikalle rakennettavan uuden kongressikeskuksen tieltä. Stadion oli rakennettu Adolf Hitlerin käskystä vuoden 1936Berliinin olympialaisia varten, ja sinne mahtui 16 000 henkeä. Myöhempinä vuosikymmeninä stadion oli ollut muun muassa useiden rocktähtien esiintymispaikka.
4. joulukuuta – Venäjällä pidettiin parlamenttivaalit, joissa valittiin 450 edustajaa duumaan eli parlamentin alahuoneeseen.[81] Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä kärsi ankaran tappion, mutta säilytti asemansa duuman suurimpana ryhmänä. Vaalien tulosta pidettiin ulkomailla äänestäjien epäluottamuslauseena Venäjän johdolle. Vaalitulos laukaisi kiivaat mielenosoitukset Moskovassa ja Pietarissa, myöhemmin muuallakin Venäjällä.
7. joulukuuta − Venäjän pääministeri Vladimir Putin syytti länsimaita ja nimeltä mainiten Yhdysvaltain ulkoministeriä Hillary Clintonia parlamenttivaaleja seuranneiden mielenosoitusten lietsomisesta ja mielenosoittajien rahallisesta tukemisesta. Putin arvosteli Clintonia myös siitä, että hän oli tuominnut Venäjän vaalit ennen kuin kansainväliset vaalitarkkailijat olivat jättäneet raporttinsa.[82]
10. joulukuuta − Äärioikeistolaiset ja äärioikeistoa vastustaneet mielenosoittajat ottivat yhteen Mynttorgetilla Tukholmanvanhassa kaupungissa. Henkilövahinkoja ei sattunut, mutta poliisi otti kiinni kymmeniä mielenosoittajia ja eristi alueen muutamaksi tunniksi.[83]
12. joulukuuta − Kouvolan hovioikeus tuomitsi perussuomalaisten kansanedustajan James Hirvisaaren sakkoihin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Päijät-Hämeen käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt Hirvisaarta vastaan nostetun syytteen. Hirvisaari ilmoitti heti hovioikeuden päätöksen jälkeen hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
13. joulukuuta − Liègen joukkosurma 2011: 33-vuotias Nordine Amrani heitti kranaatteja ja ampui lippaallisen rynnäkkökivääristä väkijoukkoon Liègessä ennen itsemurhaansa. Hyökkäys tapahtui oikeustalon vieressä olevalla joulutorilla kello 12:30. Neljä henkeä kuoli ja 123 loukkaantui. Amrani oli 2008 tuomittu aseiden hallussapidosta ja kannabiksen kasvatuksesta 58 kuukauden vankeuteen. Ennen hyökkäystä Amrani oli myös tappanut 45-vuotiaan naisen naapurissaan.[84] Asianajajan mukaan teossa ei ollut terroristisia motiiveja, eikä marokkolaistaustainen Amrani ollut muslimi eikä osannut arabiaa.[85]
13. joulukuuta − Slovenialainen oikeusistuin tuomitsi Suomen Yleisradion maksamaan maan entiselle pääministerille Janez Janšalle 15 000 euron vahingonkorvaukset. Janša oli alun perin vaatinut 1,5 miljoonan euron korvauksia. Yleisradio oli kertonut syksyllä 2008 MOT-televisio-ohjelmassa Janšan ottaneen vastaan lahjuksia suomalaiselta Patria-puolustusvälinekonsernilta panssariajoneuvokauppojen yhteydessä. Varsinaisen lahjontajutun tutkimukset Sloveniassa ja Suomessa olivat edelleen kesken.
14. joulukuuta − Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi entisen kilpa-autoilijan Jyrki Järvilehdon kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja vesiliikennejuopumuksesta. Järvilehto oli tuomion mukaan kesällä 2010 ajanut kapeassa Jomalvikin kanavassa TammisaaressaRaaseporissa moottoriveneellä kovaa vauhtia päin siltaa, jolloin veneessä mukana ollut toinen henkilö oli saanut surmansa. Syyttäjä ja Järvilehto ilmoittivat valittavansa päätöksestä hovioikeuteen.
15. joulukuuta − Ranskan entinen presidentti Jacques Chirac tuomittiin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen valtion varojen väärinkäytöstä.
17. joulukuuta − Tunisiassa juhlittiin kansannousun alkamisen vuosipäivää. Syksyn aikana maassa oli kuitenkin alkanut esiintyä laajaa tyytymättömyyttä uudistusten hitauteen.
18. joulukuuta − Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot vetäytyivät Irakista. Enimmillään maassa oli 170 000 Yhdysvaltain sotilasta.[86]
19. joulukuuta – Pohjois-Korean televisio kertoi, että Kim Jong-il on kuollut "henkiseen ja fyysiseen ylirasitukseen" lauantaina 17. joulukuuta. Uutinen tuli Etelä-Korean ja läntisille tiedusteluorganisaatioille ilmeisesti täytenä yllätyksenä.[87] Kim Jong-il haudattiin 28. joulukuuta.
19. joulukuuta − Ruotsalainen autovalmistaja Saab haettiin konkurssiin tehtaan kiinalaisen ostajaehdokkaan kanssa käytyjen neuvottelujen kariuduttua. Saabin aiempi omistaja General Motors vastusti kyseistä kauppaa, koska viimeiset Saabin mallit perustuivat GM:n tekniikkaan.
19. joulukuuta – Irakilainen tutkimuskomitea määräsi maan varapresidentti Tariq al-Hashimin pidätettäväksi syytettynä pommi-iskujen järjestämisestä hallitusta ja turvallisuusviranomaisia vastaan. Hän on Irakin islamilaista puoluetta edustava sunni. Sunnien ja sekulaarien puolueiden ja pääministeri Nuri al-Malikin hallituksen ristiriidat olivat alkaneet kasvaa amerikkalaisten lähdettyä maasta.[88] Tariq al-Hashimi oli pidätysmääräyksen annon aikaan matkustanut virkamatkalle kurdien autonomiselle alueelle, josta pääministeri vaati hänet luovutettavan.[89]
20. joulukuuta − Etelä-Korea esitti Pohjois-Korealle virallisen surunvalittelun Kim Jong-ilin kuoleman johdosta.
22. joulukuuta – Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi lakiesityksen, jonka mukaan armenialaisten kansanmurhan kieltämisestä tulee rikos. Turkki kutsui äänestyksen jälkeen suurlähettiläänsä kotiin, ja presidentti Abdullah Gül ilmoitti kertoi maiden välisten poliittisten vierailuiden sekä taloudellisten hankkeiden jäädyttämisestä.[90][91]
26. joulukuuta – Harvinaisen voimakas Tapani-myrsky riepotteli Etelä- ja Lounais-Suomea. Myrsky katkaisi yli 200 000 kotitaloudelta sähköt puiden kaaduttua sähkölinjojen päälle. Puiden kaatumista vielä helpotti osin roudaton ja märkä maa.[92] Kaksi päivää myöhemmin vielä yli 100 000 kotitaloutta oli ilman sähköä; pahin tilanne oli Savossa, Satakunnassa, Lounais-Hämeessä ja läntisellä Uudellamaalla. Junaliikenne keskeytyi useilla rataosilla kaatuneiden puiden aiheutettua vakavia vaurioita ajolangoille ja liikenteenohjauslaitteille. Myrskyn aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen arvioitiin kuluvan useita päiviä. Samainen myrsky nosti myös lämpötiloja niin, että laajalti Suomen eteläosissa rikkoutuivat vanhat lämpöennätykset, Helsingissä, Jomalassa, Kemiössä ja Salossa lämpötila kohosi samanaikaisesti 9,9 asteeseen, mikä oli uusi ennätys[93]. Myös muualla oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä.[94].
27. joulukuuta − Etiopialainen oikeusistuin tuomitsi kaksi ruotsalaista toimittajaa 11 vuoden vankeuteen terrorismin tukemisesta ja laittomasta maahantulosta. Toimittajat olivat tulleet maahan Ogadenin alueelle ja olleet siellä yhteydessä paikallisiin oppositiovoimiin. Tapaus kiristi Ruotsin ja Etiopian välejä.
30. joulukuuta − Pohjois-Korean sotilasjohto ilmoitti, ettei maan ulkopolitiikka muutu Kim Jong-unin siirryttyä maan johtajaksi.
Ilmatieteen laitos tilastoi kesän 2011 olleen keskilämpötilaltaan harvinaisen lämmin. Helsingissä kulunut kesä oli ollut koko mittaushistorian kuumin.[95]
.jpg)
.jpg)
.jpg)
_(-mini_map_-rivers).svg)
