Bidenin kauden alussa Yhdysvallat palasiPariisin ilmastosopimukseen. Biden allekirjoitti lait koronaviruspandemian jälkeisestä elvytyspaketista ja infrastruktuurin rahoitusohjelmasta. Massiiviset ohjelmat vahvistivat Yhdysvaltain taloutta. Vuonna 2022 Biden ajoi kongressissa läpi Inflation Reduction Act -lakipaketin, joka ohjasi lähes 400 miljardia euroa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja vihreän energiasiirtymän helpottamiseksi. Biden veti Yhdysvaltain joukot Afganistanista, mikä lopetti Afganistanin sodan. Hän vastasi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan asettamalla Venäjälle pakotteita ja antamalla Ukrainalle sotilaallista ja humanitaarista apua. Biden tiivisti Naton yhteistyötä ja palautti eurooppalaisten liittolaisten luottamuksen.[2]
Biden tavoitteli demokraattien presidenttiehdokkuutta ja toista presidenttikauttaan 2024 presidentinvaaleissa, mutta vetäytyi vaalikampanjasta 21. heinäkuuta 2024. Biden ilmoitti vetäytymisen yhteydessä tukevansa varapresidentti Kamala Harrista demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Hänen toimikautensa päättyy uuden presidentin astuessa virkaansa 20. tammikuuta 2025.
Biden syntyi vuonna 1942 Pennsylvaniassa varakkaaseen perheeseen. Perhe kuitenkin menetti vaurautensa liiketoimissa ja putosi alempaan keskiluokkaan.[3] Bidenin vanhemmat ovat Joseph R. Biden Sr. ja Catherine Eugenia Finnegan. Hän oli neljästä sisaruksesta vanhin ja sai amerikanirlantilaisen äitinsä katolisen kasvatuksen. Perhe muutti Delawareen vuonna 1953 Bidenin ollessa 10-vuotias.[4]
Biden kärsi lapsena änkytyksestä, minkä vuoksi häntä kiusattiin koulussa. Hän harjoitteli pois änkytyksestä lausumalla W. B. Yeatsin runoja pieniä kiviä suussaan. Menetelmän innoittajana olivat antiikin puhetaiturista, Demosthenesista, kerrotut tarinat. Nykyisin Biden änkyttää toisinaan lievästi ja on pyrkinyt auttamaan änkytyksestä kärsiviä lapsia.[5][6]
Biden valittiin piirikuntansa valtuustoon 1970-luvun alussa. Pian sen jälkeen hän päätti pyrkiä Delawaren edustajaksi Yhdysvaltain senaattiin demokraattien riveistä. Kampanjassaan hän asemoi itsensä keskitien ehdokkaaksi ja vastusti Vietnamin sotaa.[3] Biden valittiin Yhdysvaltain senaattiin vuonna 1972. Hänestä tuli 29-vuotiaana yksi Yhdysvaltojen historian nuorimmista senaattiin valituista. Hän aloitti virassa 3. tammikuuta 1973.[1][4] Biden ei aluksi muuttanut Washingtoniin vaan asui Wilmingtonissa pienten lastensa kanssa ja kulki töihin junalla.[8]
Biden sai senaatissa aluksi paikan kahdesta komiteasta, joissa käsiteltiin julkisia hankkeita ja pankkitoimintaa sekä asunto- ja kaupunkipolitiikkaa. Biden muun muassa esitteli lakialoitteen, jolla parannettaisiin hylättyjen rakennusten uusiokäyttöä.[9]
Biden kertoi vuonna 1974 haastattelussa suhtautuvansa liberaalisti kansalaisoikeuksiin ja kansalaisvapauksiin sekä eläkeläisasioihin ja terveydenhuoltoon, mutta olevansa varsin konservatiivinen useimpien asioiden, kuten abortin, armahdusten ja huumeiden suhteen.[10] Hän kannatti rotujen segregaation vähentämiseen pyrkiviä mustien ja valkoisten lasten koulukuljetuksia etelävaltioissa mutta vastusti sitä muualla maassa.[11]
Biden senaattorina vuonna 1987.
Biden valittiin senaattiin useille jatkokausille. Hänen suosionsa kasvoi 1980-luvulla niin että hänestä alettiin puhua vakavasti presidenttiehdokkaana.[12] Biden oli 1980-luvun alusta lähtien 17 vuoden ajan senaatin oikeuskomitean jäsenenä ja nousi sen puheenjohtajaksi vuonna 1986.[1][13] Vuonna 1997 hänet valittiin senaatin ulkoasiainkomiteaan, jossa hän toimi myös puheenjohtajana ja vaikutti merkittävästi Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.[1]
Senaatissa Biden muun muassa vastusti Yhdysvaltain lähtemistä Persianlahden sotaan vuonna 1991, mutta kannatti Bosnian muslimien aseellista tukemista Bosnian sodassa kuten myös Irakin sotaa.[3] Biden oli tärkeässä osassa presidentti Clintonin vuoden 1994 rikoslakiuudistuksessa, jonka on sittemmin katsottu vaikuttaneen kielteisesti etenkin Yhdysvaltain mustaan väestöön.[3] Biden oli vuonna 1994 toisena tukijana laille, joka antoi 1,6 miljardia dollaria naisiin kohdistuvan väkivaltarikollisuuden tutkimiseen ja syyttämiseen.[14] Biden äänesti vuonna 1999 investointipankkien ja liikepankkien välisen sääntelyn purkamisen puolesta, mitä hän on itse jälkeenpäin katunut.[3]
Varapresidenttinä
Presidentti Obama ja varapresidentti Biden vuonna 2014.
Demokraattien presidenttiehdokas Barack Obama valitsi Bidenin Yhdysvaltain demokraattisen puolueen varapresidenttiehdokkaaksi vuoden 2008 presidentinvaaliin. Valintaan vaikuttivat hänen työläistaustansa sekä näytöt ulkopolitiikan alueella.
Obaman voitettua presidentinvaalit Biden toimi Yhdysvaltain varapresidenttinä 20. tammikuuta 2009 – 20. tammikuuta 2017. Biden ei halunnut ottaa hoitaakseen mitään tiettyä politiikan aluetta. Sen sijaan hän pyysi ja sai Obaman luottoneuvonantajan roolin.[3]
Presidentti Obama myönsi tammikuussa 2017 Bidenille Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin, Presidential Medal of Freedomin, jonka hän sai korkeammassa with Distinction -luokassa.[15]
Presidenttiehdokkaana
Biden pyrki demokraattien presidenttiehdokkaaksi ensimmäisen kerran vuonna 1987. Hän keskeytti kampanjansa plagiointikohun seurauksena.[14]
Toimiessaan Obaman varapresidenttinä Biden harkitsi ehdokkuutta vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Presidentti Obaman kerrotaan suostutelleen häntä olemaan lähtemättä kisaan, koska piti Hillary Clintonin mahdollisuuksia parempina.[14] Biden kertoi myöhemmin aikoneensa kyllä ryhtyä ehdokkaaksi, mutta luopuneensa ajatuksesta poikansa Beaun vakavan sairauden vuoksi.[16][17]
Joe Biden presidentinvaalikampanjansa avaustilaisuudessa Philadelphiassa toukokuussa 2019.
Biden ilmoitti 25. huhtikuuta 2019 pyrkivänsä demokraattien ehdokkaaksi vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.[18] Huolimatta hänen vaihtelevan tasoisista esiintymisistään demokraattien vaaliväittelyissä ja muita kärkiehdokkaita heikommasta varainkeruusta, Biden onnistui hyvän tunnettavuutensa turvin pysyttelemään keskeytyksettä koko vuoden 2019 ajan demokraattiehdokkaita koskevien valtakunnallisten mielipidetiedustelujen kärjessä.[19]
Biden sai melko vähäisen kannatuksen demokraattien ensimmäisissä esivaaleissa Iowassa, New Hampshiressä ja Nevadassa, mutta voitettuaan ylivoimaisella 40 prosenttiyksikön marginaalilla tärkeän Pohjois-Carolinan esivaalin maaliskuun 2020 alussa, hänen valintansa demokraattien ehdokkaaksi alkoi yhtäkkiä näyttää väistämättömältä.[20] Demokraattien ehdokkuutta tavoitelleet Pete Buttigieg ja Amy Klobuchar luopuivatkin ehdokkuuksistaan ja tukivat Bidenia jo ennen supertiistain esivaaleja 3. maaliskuuta 2020 [21]. Myös Elizabeth Warren luopui ehdokkuudestaan supertiistain jälkeen mutta ilmaisi tukensa Bidenille vasta 15. huhtikuuta.[22]
Biden johti demokraattien esivaalikisaa keväällä 2020 niin selvästi, että hänen viimeinen vastaehdokkaansa Bernie Sanders luopui ehdokkuudestaan 8. huhtikuuta 2020.[23] Sanders julkisti virallisesti tukensa Bidenille 13. huhtikuuta 2020.[24] Elokuussa 2020 Biden ilmoitti valinneensa varapresidenttiehdokkaakseen senaattori Kamala Harrisin.[25] Biden nimitettiin 18. elokuuta 2020 virallisesti demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi.[26]
Biden kannatti liittovaltion minimipalkan yli kaksinkertaistamista 15 dollariin sekä yritysten ja varakkaiden henkilöiden verotuksen kiristämistä. Hän tavoitteli julkisen terveydenhuollon laajentamista niin, että Obamacare-nimellä tunnettu terveydenhuoltouudistus kattaisi entistä useampia kansalaisia. Hän ehdotti myös riippumatonta toimielintä lääkkeiden hintojen kohtuullistamiseksi. Biden esitti opettajien palkkojen korottamista. Hän kannatti maksuttomia kaksivuotisia community college- ja technical school -opintoja sekä rajoituksia voittoa tuottavien charter-koulujen toimintaan, jotta julkinen koulutus saisi enemmän rahoitusta.[27]
Biden kannatti laittoman maahanmuuton pitämistä rikoslaissa, mutta hän myös tuki lakiuudistusta, joka sallisi entistä useammalle lapsena maahan tulleelle pysyvän kansalaisuuden myöntämisen.[27]
Biden kannatti luopumista kuolemanrangaistuksesta sekä käteistakuista, jotka hänen mukaansa suosivat varakkaita. Bidenin mukaan liittovaltion ei enää pitäisi käyttää yksityisiä yrityksiä pyörittämään vankiloita. Hän suosisi rikollisuuden vähentämisessä ennaltaehkäisyä vankeusrangaistusten sijaan ja ehdotti rahoitusta ennaltaehkäisyyn panostaville osavaltioille. Kannabiksen sallimisessa hän halusi säilyttää maan linjan, jossa osavaltiot saavat päättää siitä itse. Hän kannatti aiempien kannabistuomioiden pyyhkimistä henkilön rikosrekisteristä. Biden toivoi lisärajoituksia puoliautomaattiaseiden myyntiin, niiden takaisinosto-ohjelmaa sekä kansallisen aserekisterin perustamista ja aseen ostajien kattavaa taustatarkistusta.[27]
Biden halusi taistella ilmastonmuutosta vastaan eri tavoin. Hän muun muassa halusi lisätä ydinvoiman käyttöä ja hiilidioksidiveroa, ja hän vastusti uusien öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämistä liittovaltion mailla.[27]
Biden halusi Yhdysvaltain liikenneinfrastruktuuriin 1,3 biljoonan dollarin investoinnit parantaakseen köyhien alueiden liikenneyhteyksiä, luodakseen uusia työpaikkoja ja taistellakseen ilmastonmuutosta vastaan. Hän halusi rahoittaa suunnitelmansa rikkaiden veronkiristyksillä ja alentamalla fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan teollisuuden tukiaisia.[27]
Biden kannatti Yhdysvaltojen sotilasmenojen lisäämistä. Biden asettui Kiinaa vastaan tuolloisissa maiden välisissä kiistakysymyksissä. Hän ei kuitenkaan kannattanut tariffien käyttöä kauppasodassa Kiinaa vastaan. Hän kannatti USMCA-vapaakauppasopimusta ja tuki Tyynenmeren kumppanuussopimukseen liittymistä.[27]
Biden halusi saada sosiaalisen median jättiläiset vastuuseen käyttäjiensä julkaisemista sisällöistä.[27]
Menestys vaaleissa
Joe Biden voitti vastaehdokkaansa Donald Trumpin yli 7 miljoonalla äänellä. Biden sai marraskuun 2020 vaaleissa yli 81 miljoonaa ääntä, mikä on suurin äänimäärä Yhdysvaltain presidentinvaalien historiassa. Samalla hän rikkoi Barack Obamanvuoden 2008 ennätyksen valittuna presidenttinä yli 11 miljoonalla äänellä.[28] Biden onnistui voittamaan takaisin lähes kaikki Donald Trumpin 2016 vaaleissa voittamat vaa’ankieliosavaltiot.[29]
Presidentiksi valittuna
Ääntenlaskun vielä ollessa kesken Yhdysvaltain media kertoi 7. marraskuuta 2020 Bidenin saaneen 3. marraskuuta pidetyssä presidentinvaalissa taakseen voittoon riittävän määrän valitsijamiehiä.[30] 14. joulukuuta 2020 valitsijamiehet vahvistivat Bidenin voittaneen vaalit äänin 306–232.[31] Biden vannoi virkavalansa 20. tammikuuta 2021 keskipäivällä Yhdysvaltain itärannikon aikaa.[32]
Kohut
Biden on toisinaan antanut menneisyydestään paikkaansapitämätöntä tietoa. Hän on esimerkiksi väittänyt marssineensa kansalaisoikeusmarssissa 1960-luvulla ja joutuneensa pidätetyksi Etelä-Afrikassa pyrkiessään tapaamaan vangittua vapausoikeustaistelija Nelson Mandelaa.[3]
Biden keskeytti vuonna 1987 vaalikampanjansa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kun kävi ilmi, että hän oli käyttänyt puheissaan lainauksia muun muassa Britannian Työväenpuolueen johtajalta Neil Kinnockilta sekä edesmenneeltä senaattorilta Robert F. Kennedyltä. Myös Bidenin opiskeluajoilta löytyi plagiointia.[33]
Tammikuussa 2011 Biden herätti huomiota puolustamalla Yhdysvaltain liittolaiseksi nimittämäänsä Egyptin johtaja Hosni Mubarakia. Toimittajan kysymykseen Biden vastasi, ettei pidä Mubarakia diktaattorina.[34][35][36] Mubarak joutui eroamaan mielenosoitusten vuoksi asemastaan parin viikon kuluttua.
Bidenilla on aina ollut tapana kosketella ja halailla ihmisiä, myös naisia. Tämä on johtanut syytöksiin epäasiallisesta käytöksestä ja seksuaalisesta häirinnästä, jotka Biden on kiistänyt.[3]
Bidenin on usein sanottu kärsivän muistiin liittyvistä ongelmista, jotka hän on tosin kiistänyt.[37]
Presidenttinä (2021–)
Biden puhumassa virkaanastujaisissaan 20. tammikuuta 2021.
Biden vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan 20. tammikuuta 2021. Hänestä tuli 78-vuotiaana kaikkien aikojen vanhin Yhdysvaltain presidentin virkavalan vannonut.[38]
Biden nimitti virkakautensa aluksi hallitukseen (ministeritasoisiin tehtäviin, pois lukien varapresidentti) 13 miestä ja 11 naista, mikä on tasaisin jakauma Yhdysvaltain historiassa. Hallituksen jäsenistä 12 edusti jotakin etnistä vähemmistöä. Päämääränä oli valkoisen talon sivujen mukaan ”nimittää ministeriöille johtajia, jotka heijastavat sitä maata, jota he pyrkivät palvelemaan.”[40] Toisaalta Bidenin hallintoa hallitsivat liberaalit katolilaiset ja juutalaiset. Valkoisia protestantteja, jotka muodostavat 15% Yhdysvaltain väestöstä ja joiden tiedetään tukevan republikaaneja, ei hallitukseen kuulunut yhtään.[41]
Maaliskuussa 2021 Biden allekirjoitti lain suuresta talouden elvytyspaketista. 1,9 biljoonan, eli 1900 miljardin, dollarin suuruinen elvytyspaketti on seurausta koronaviruspandemiasta. Paketin on tarkoitus parantaa erityisesti Yhdysvaltain vähäosaisten ostovoimaa. Paketti sisältää myös panostuksia koronarokotuksiin sekä tukea koulutukseen ja ravintoloille.[42] Yhtä Bidenin keskeisistä vaalilupauksista, minimipalkan nostoa 15 dollariin tunnilta ei saatu mukaan pakettiin.[43][44] Toinen keskeinen Bidenin hanke oli infrastruktuurisuunnitelma.[45]
Elokuussa 2022 Biden allekirjoitti Inflation Reduction Act of 2022 -lain, joka jatkoi reseptilääkkeiden korvauksia ja myönsi 369 miljardia tukiaisia puhtaaseen energiaan ja sähköautoille. Euroopan unioni ja Etelä-Korea asettuivat tätä vastaan, koska laki oli suora tukiainen Yhdysvaltain teollisuudelle ja sähköautoja valmistavia ulkomaisia valmistajia vastaan.[46]CHIPS and Science Act puolestaan antoi 280 miljardia puolijohteiden kehittämiseen ja valmistukseen Yhdysvalloissa.[47]
Yhdysvaltain teollisuuden tukiaisista tuli kauppasotaan verrattava tilanne Euroopan unionia vastaan.[48][49]
Laiton maahanmuutto
Laiton maahanmuutto kasvoi Bidenin kaudella.[50] Maahan tuli Bidenin kolmen ensimmäisen vuoden aikana 7,2 miljoonaa laitonta maahantulijaa, mutta huomioon ei ole otettu noin 2,5 miljoonaa COVID-19-epidemian aikaisten määräysten perusteella pikakäännytettyä ja 590 000 myöhemmin käännytettyä. Presidenttiehdokas Donald Trump vannoi karkottavansa kaikki Bidenin aikana maahan tulleet laittomat oleskelijat.[51]
Kongressin budjettitoimiston mukaan Bidenin hallinto oli päästänyt 6,2 miljoonaa laitonta tulijaa maahan.[52] Lisäksi Bidenin hallinto salli noin miljoonan tulijaa erityisesti konfliktien ja talousongelmien riivaamista maista kun Afganistan, Haiti, Venezuela ja Ukraina.[53][54]
Texasin osavaltio kuvernööri Greg Abbottin johdolla nousi avoimesti vastustamaan liittovaltion politiikkaa. Texasin kansalliskaarti oli vetänyt Meksikon vastaiselle rajalle Nato-piikkilankaa. Bidenin hallinnon nostaman oikeusjutun päätteeksi korkein oikeus päätti tammikuussa 2023 äänin 5–4 kieltää tämän. Vuoden 2012 korkeimman oikeuden päätöksen mukaan maahanmuuttoasiat kuuluvat liittovaltiolle.[55] 25 osavaltion republikaanikuvernöörit tukivat Abbottia.[56][57] 19. tammikuuta 2024 Texas esti liittovaltion Border Patrolin pääsyn Shelby Parkiin Eagle Passissa.[58]
Lehdistötilaisuudessa Sauli Niinistön kanssa 13.7.2023 Presidentinlinnassa.
Biden jatkoi vetäytymistä Afganistanista, jota Yhdysvaltain joukot olivat miehittäneet 20 vuotta. 15. elokuuta 2021 koko Afganistanin lännen tukema hallitus oli romahtanut ja taliban-taistelijat saapuivat Kabuliin, jossa Yhdysvallat evakuoi suurlähetystönsä helikoptereilla.[59] Viimeiset joukot poistuivat maasta elokuun lopussa.[60]
Huhtikuussa 2021 Biden määräsi pakotteita 30 venäläiselle henkilölle ja organisaatiolle, joita syytettiin puuttumisesta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleihin ja vakoiluun.[61] Biden ja Putin tapasivat Genevessä kesäkuussa 2021. Tuolloin kummallakaan maalla ei ollut suurlähettilästä toisessa maassa.[62]
Heinäkuussa 2022 tehdyssä kyselyssä ainoastaan 38 % yhdysvaltalaisista ilmoitti olevansa tyytyväinen Bidenin toimintaan presidenttinä. Tulos on Yhdysvaltain mittaushistorian alhaisin.[67]
Vetäytyminen 2024 presidentinvaaleista
Biden tavoitteli demokraattien ehdokkuutta ja toista presidenttikauttaan 2024 presidentinvaaleissa, mutta vetäytyi vaalikampanjasta 21. heinäkuuta 2024. Vetäytymisen jälkeen Bidenin veli Frank Biden kertoi medialle, että vetäytymisen syynä olisi ollut Joe Bidenin terveys, mutta Bidenin perheen läheinen lähde on kiistänyt nämä väitteet.[68][69] Biden oli sairastunut koronavirukseen vain hetki ennen vetäytymistään.[70][71] Biden ilmoitti vetäytymisen yhteydessä tukevansa varapresidentti Kamala Harrista demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi.[72]
Presidentiksi noustuaan Biden on edelleen osallistunut useasti messuun Washingtonissa. Osa katolisista piispoista ilmaisi tyytymättömyytensä Bideniin muun muassa tämän aborttimyönteisten mielipiteiden takia ja ehdotti, ettei Bidenia päästettäisi enää ehtoolliselle.[74] Pyhän kolminaisuuden katolinen kirkko kuitenkin tiedotti kesäkuussa 2021, ettei se aio evätä ehtoollista Bidenilta sanoen, ettei ehtoollinen ole ”palkinto täydellisille, vaan voimakas lääke ja ravinto heikoille”.[75] Lokakuussa 2021 Biden kertoi paavi Franciscuksen kutsuneen häntä hyväksi katolilaiseksi ja sanoneen, että hänen tulisi jatkaa ehtoollisella käymistä.[76]
Biden on ollut kaksi kertaa naimisissa. Hän meni vuonna 1966 naimisiin Neilia Hunterin kanssa. Pari sai kolme lasta: Beaun, Hunterin ja Naomin. Neilia ja Naomi kuolivat auto-onnettomuudessa pian Bidenin senaattiin valinnan jälkeen vuonna 1972. Beau ja Hunter loukkaantuivat vakavasti mutta toipuivat.[3][77] Beau Bidenista tuli tunnettu juristi ja poliitikko. Hän kuoli aivosyöpään vuonna 2015.[78] Hunter Biden on asianajaja ja Eudora Global -riskipääomayhtiön perustaja, joka on myös toiminut monen yrityksen johdossa.[77]
Biden solmi vuonna 1977 uuden avioliiton Jill Tracy Jacobsin kanssa. Pari sai vuonna 1981 tyttären Ashleyn.[77] Tytär työskentelee sosiaalialalla.[1]
Biden on kiinnostunut autoista ja niiden tekniikasta[14] sekä rakennuksista. Hän rentoutuu arkkitehtipiirustusten parissa.[79]
Biden joutui helmikuussa 1988 leikkaukseen saatuaan aivorunkoon vuotavan verisuonen pullistuman ja menetettyään tajuntansa. Leikkaus oli vaarallinen, ja Bidenille toimitettiin varalta viimeinen voitelu. Toimenpide kuitenkin onnistui. Hänellä havaittiin samalla toinenkin leikkausta vaativa pullistuma, ja myöhemmin myös keuhkoveritulppa. Biden oli seitsemän kuukauden toipilasajalla poissa senaatista.[80]
Valkoinen talo on julkaissut lääkärintarkastuksen tuloksia, joiden mukaan Biden soveltuu menestyksekkäästi hoitamaan presidentin tehtäviä. Valkoinen talo ei kuitenkaan julkaise kognitiivisten testien tuloksia. Oikeistomyönteisessä mediassa on kuitenkin tasaisin väliajoin esitetty väitteitä Bidenin mahdollisesta dementiasta. Perusteluina on käytetty muun muassa lukuisia erinäköisiä hänelle sattuneita kömmähdyksiä.[81][82][83] Bidenin dementiasta vihjaili myös hänen kilpailijansa Donald Trump, joka antoi Bidenille lempinimen ”Sleepy-Joe” (Uninen Joe). Kyselyjen mukaan 38 prosenttia äänestäjistä uskoi kesällä 2020 Bidenin kärsivän dementiasta.[84]
Kesäkuussa 2024 televisioitu presidentinvaaliväittely Donald Trumpia vastaan nostatti demokraattisessa puolueessa huolen Bidenin kunnosta ja sopivuudesta presidentiksi.[85] Moni edustajainhuoneen jäsen kehotti Bideniä vetäytymään ehdokkuudesta, ja ensimmäisenä demokraattien senaattorina Bidenin vetäytymistä vaati Peter WelchVermontista.[86]
Biden vetäytyi presidenttikisasta 21. heinäkuuta 2024 perustellen sen olevan ”maansa ja puolueensa parhaan edun mukaista”.[87]
Kunnianosoituksia
Biden saamassa Presidential Medal of Freedomia vuonna 2017.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
_ribbon_bar.svg){kind=small}
_BAR.svg){kind=small}
