Anders Behring Breivik (nykyään Fjotolf Hansen)
Henkilötiedot
Syntynyt	13. helmikuuta 1979 (ikä 45)[1] Oslo
Kansalaisuus	norjalainen
Muut tiedot
Rikokset	murha
Vangittu	22. heinäkuuta 2011
Syyte	77 murhaa
Rangaistus	21 vuotta vankeutta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Fjotolf Hansen, ent. Anders Behring Breivik^[2] ([ˈɑ̀nːəʂ ˈbèːrɪŋ ˈbræ̀ɪviːk]; s. 13. helmikuuta 1979 Oslo^[3]) on norjalainen monikulttuurisuutta ja Euroopan islamisoitumista vastustava terroristi, joka teki 22. heinäkuuta 2011 terrori-iskut Oslossa ja Utøyan saarella Oslon lähistöllä. Iskuissa kuoli 77 ihmistä.^[4][5] Iskut koostuivat Oslon hallintokorttelin edessä räjäytetystä autopommista, johon kuoli kahdeksan, ja joukkomurhasta Utøyan saarella, jossa oli sosiaalidemokraattisen AUF-nuorisojärjestön kesäleiri, missä hän ampui 69 ihmistä.^[6] Breivik oli iskujen tekohetkellä 32-vuotias.^[7]

Oslon käräjäoikeus tuomitsi 24. elokuuta 2012 Anders Breivikin 21 vuodeksi vankeuteen kahden terroristisen teon tekemisestä.^[8][9]

Norjalaisen tavan mukaan Anders Behring Breivikin nimessä keskimmäinen osa ”Behring” on äidin ja ”Breivik” isän sukunimi.^[10] Breivikillä on kaksi velipuolta ja kaksi sisarpuolta vanhempiensa aikaisemmista avioliitoista.^[11]

Andersin äiti sairaanhoitaja Wenche Breivik oli naimisissa norjalaisen diplomaatin Jens Breivikin kanssa, joka työskenteli Lontoossa. Äiti moitti poikaansa jo raskausaikana ”ilkeäksi”, koska tämä potki häntä kohdussa. Äiti olisi halunnut raskauden keskeytystä, mutta sitä ei sallittu, koska raskaus oli edennyt jo liian pitkälle.^[12] Hän lopetti myöhemmin poikansa imettämisen, koska lapsi ”imi hänestä elämän pois”.^[13] Breivikin äiti muutti Breivikin ja tämän isosiskon kanssa Osloon ennen pojan ensimmäistä syntymäpäivää, eikä tämän isä käynyt koskaan katsomassa lastaan.^[14]

Äiti toi Breivikin neljävuotiaana psykiatrisiin tutkimuksiin, koska piti tätä arvaamattomana ja yliaktiivisena. Hoitohenkilökunta tarkkaili kuukauden päivät äidin ja lapsen vuorovaikutusta, ja heidän mielestään poika vaikutti päinvastoin passiiviselta ja masentuneelta. He huomasivat, että Breivikin äiti käyttäytyi itse epäjohdonmukaisesti ja aggressiivisesti poikaansa kohtaan.^[12] Äiti kertoi kokevansa, että hänen poikansa on "pohjimmiltaan ilkeä ja paha ja päättänyt tuhota hänet".^[13] Hoitokokous päätti, että Breivik pitää ottaa heti pois äidiltään, koska tämän käyttäytyminen vaarantaa pojan tasapainoisen kehityksen. Lastensuojeluviranomaiset eivät kuitenkaan noudattaneet terveysviranomaisten kehotusta. Tämän jälkeen isä Jens Breivik yritti saada huoltajuuden kokonaan itselleen, mutta oikeus hylkäsi isän vaatimukset.^[12]

Breivikin isäpuoli Tore Tollefsen tapasi pojan ensimmäisen kerran pojan ollessa 12-vuotias. Breivik oli isäpuolen mukaan kohtelias ja lempeä poika, joka piti huolta kavereistaan.^[14]

Breivik opiskeli Oslon kauppakoulussa (Oslo Handelsgymnasium). Hän asui äitinsä kanssa eikä seurustellut. Ennen iskuja Breivik oli pitänyt kolme vuotta vihanneksia kasvattavaa puutarhayritystä, mikä mahdollisti pommin tekoon tarvittavan lannoitteen oston suurina määrinä ilman suurempaa huomiota.^[15]

Breivikin isä asuu nykyisin eläkeläisenä Ranskassa^[11] eikä ole ollut yhteydessä poikaansa sitten vuoden 2005.^[14] Isä oli vuonna 2010 sitä mieltä, ettei hänen varmaankaan kannata puhua poikansa kanssa, jos hänen poikansa on niin hullu kuin psykiatrit uskovat.^[14]

Breivikillä ei ole sotilaskoulutusta, koska hän ei suorittanut asevelvollisuuttaan Norjan armeijassa.^[16] Manifestissaan Breivik kertoo, kuinka hän vältti asepalveluksen kolme kertaa väittämällä, että hänen pitää huolehtia sairaasta sukulaisestaan, eikä hän lisäksi voinut laittaa henkeään alttiiksi pakollisessa asevelvollisuudessa Norjan poliittisten puolueiden suuntauksen takia. Norjan viranomaiset sanovat hänen välttäneen asepalveluksen, koska hän ”ei ollut kelvollinen palvelukseen”.^[17]

Aserekisterin mukaan Behring Breivikille oli rekisteröity haulikko, kivääri ja Glock-merkkinen pistooli.^[18]

Breivik oli Norjan edistyspuolueen jäsen vuosina 1999–2004, puolueen nuorisojärjestön jäsen vuosina 1997–2007^[19] ja nuoriso-osaston paikallisjohtaja 2002–2004.^[20]

Breivik oli vapaamuurari vuodesta 2008^[21], mutta vapaamuurarijärjestö erotti hänet heti joukkosurman jälkeen, koska jäseniksi ei hyväksytä rikollisia.^[22][23]

Internetissä levitetty, salanimellä Andrew Berwick kirjoitettu, kirja Eurooppalainen itsenäisyysjulistus (2083: A European Declaration of Independence) on Breivikin kirjoittama. Teos julkaistiin samana päivänä iskujen kanssa, muutama tunti ennen tapahtumia.^[24][25] Kirjassa on yli 1500 sivua ja valokuvia kirjoittajasta.^[25] Teksti sisältää Breivikin päiväkirjoja ja pomminteko-ohjeita ja siinä käsitellään maahanmuuttoa monikulttuurisuuden ja islamin vastaiselta kannalta.^[26] Osia kirjoituksesta on otettu suoraan yhdysvaltalaisen Unabomberin manifestista, ilman mainintaa lähteestä, siten, että sanat ”vasemmistolainen” korvaa termi ”kulttuurimarxilainen” ja sanaparin ”mustat ihmiset” korvaa sana ”muslimit”.^[27][28] Breivik lähetti manifestinsa monien, pääasiassa äärioikeistolaisten, puolueiden edustajille ympäri Eurooppaa, muun muassa Suomeen useille perussuomalaisille, kuten Pirkanmaan perussuomalaisten silloiselle piirisihteerille Terhi Kiemungille.^[29] Manifestissaan Breivik mainitsee lukuisia ideologioita ja henkilöitä, joita hän vastustaa.^[30]

Breivik luonnehtii ideologiaansa arvokonservatismiksi ja ”Wienin koulukuntaan” suuntautuvaksi konservatismiksi sekä nationalismiksi. Hän väittää edustavansa kansallista vastarintaliikettä, alkuperäiskansojen oikeusliikettä ja oikeisto-vallankumouksellista liikettä.^[31] Sanomalehti Verdens Gangin mukaan hän pitää itseään konservatiivina ja militanttina^[32] nationalistina^[18]. Breivikin on kerrottu julkaisseen internetissä islaminvastaisia kirjoituksia norjalaisella Document.no-sivustolla.^[18] Hän on kertonut ihailevansa Winston Churchillia^[18], alankomaalaista poliitikkoa Geert Wildersiä^[33], toisen maailmansodan aikaisen norjalaisen vastarintaliikkeen taistelijaa Max Manusta sekä filosofi John Stuart Milliä. Breivik mukaili Milliä Twitterissä ennen tapahtumaa: ”One person with a belief is equal to the force of 100 000 who have only interests”. Millin alkuperäinen sitaatti oli kuitenkin: ”One person with a belief is a social power equal to ninety-nine who have only interests”.^[34]

Breivikin manifesti on suurimmaksi osaksi muista lähteistä kopioitua tekstiä.^[35] Erityiseksi innoituksen lähteeksi mainitaan ”Wienin koulukunta”. Breivikin mukaan tämä ajatussuunta on ”sekoitus erilaisista konservatiivisista ja traditionalistisista virtauksista”, ”marxilaisen Frankfurtin koulukunnan vastakohta” ja voimakkaasti islamin vastainen.^[36] Hän nostaa esiin kolme keskeistä kirjoittajaa: norjalaisen bloggaajan Fjordmanin, egyptiläissyntyisen juutalaisen kirjoittajan Bat Ye’orin ja islamvastaisen amerikkalaisen kirjailijan ja keskustelijan Robert Spencerin. Näitä kirjoittajia ja Breivikin mainitsemia verkkosivuja, kuten amerikkalaista Gates of Viennaa, yhdistää kuuluminen samaan internet-kirjoittajien yhteisöön. Tämä blogikirjoittajien joukko käyttää itsestään nimitystä vastajihadistit.^[37]

Suomalaisista poliitikoista Breivik mainitsee manifestissaan Jussi Halla-ahon, Hannu Takkulan ja Martti Ahtisaaren. Hän kertoo jakavansa Halla-ahon mielipiteet maahanmuutosta ja myötäilee Takkulan näkemyksiä Israelista, mutta kritisoi Ahtisaaren Serbiaa koskevia lausuntoja.^[38] Breivik myös siteeraa suoraan Halla-ahoa ihailevaan sävyyn.^[39]

Fjordman oli internetissä monien samanmielisten ihailema hahmo.^[40] Esimerkiksi eräässä kirjoituksessaan Fjordman vaati, että ”tiedotusvälineissä ja yliopistopiireissä toimivat maanpetturit ja viideskolonnalaiset on syrjäytettävä vallasta ja korvattava ihmisillä, jotka ovat uskollisia meille ja meidän kansakunnillemme”. Toisessa hän kirjoitti: ”Meidän on varmistauduttava siitä, että ne, jotka ovat levittäneet myrkylliset ajatukset monikulttuurisuudesta ja vieraiden heimojen joukkomaahanmuutosta katoavat samalla kuin nämä ajatuksetkin”. Breivikin tavoin häntä kiinnostivat suuresti myös historialliset sankarit, joilla on ollut asema hänen mielestään ikuisessa sodassa islamia vastaan, muun muassa frankkien sotapäällikkö Kaarle Martel ja Puolan kuningas Juhana III Sobieski.^[41]

Sivut 11–37 ovat plagiaatti William Lindin toimittamasta teoksesta Political Correctness, jonka on julkaissut vuonna 2004 amerikkalainen Free Congress Foundation. Tämä kulttuurikonservatiivinen ajatushautomo on arvostellut muun muassa ”poliittista korrektiutta” ja ”kulttuurimarxilaisuutta”.^[42]

Breivik on todennut että hän pyrkii edistämään "puhdasta pohjoismaista ihannetta", puolustaen samanlaisen puolueen perustamista Norjaan jolle olisi esikuvana Ruotsissa toimiva uusnatsipuolue, Ruotsalaisten puolue. Breivik tunnistaa itsensä osaksi "Länsi-Euroopan fasistista liikettä".^[43][44][45]

Manifestin mukaan sen kirjoittaja on ”sataprosenttisesti kristitty” mutta hän ei ole ”erityisen uskonnollinen” ja pitää itseään ”kulttuurikristittynä” sekä ”nykyajan ristiretkeläisenä”.^[46][47] Breivikin manifestissa lukee, että ”en aio teeskennellä, että olisin erityisen uskonnollinen ihminen, se olisi valhe”, nimittää uskontoa tueksi ja henkisen voiman lähteeksi sekä sanoo, että ”olen aina ollut hyvin pragmaattinen ja saanut vaikutteeni sekulaarista ympäristöstäni”. Breivik kirjoittaa, että ”riittää, että on kristitty agnostikko tai kristitty ateisti (ateisti, joka haluaa säilyttää ainakin eurooppalaisen kristillisen kulttuurin perinnön perusasiat)”.^[48][46] Breivik toteaa, että ”minulla ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan.”^[46][49] Hän sanoi suunnittelevansa, että olisi rukoillut Jumalan apua hyökkäysten aikana.^[50]

Aiemmin Norjan poliisi oli ilmoittanut, että Breivik on uskonnollinen kiihkoilija, jolla on äärioikeistolainen tausta.^[51] Hän on Jerusalem Post -lehden mukaan äärioikeistolainen siionisti.^[52] Breivik on todennut että hänen "tukensa" Israelille on rajoitettu, ja katsoo Israelin olevan paikka, jonne voidaan karkottaa kaikki ei-lojaalit juutalaiset^[43].

Oslolaisen Rauhantutkimuksen instituutin johtaja Kristian Berg Harpvikenin mukaan Breivik ei ole äärikristitty, fundamentalisti tai minkään kristillisen järjestön jäsen, mutta kannatti kristillisiä perinteitä.^[53] Kansainvälisen politiikan tutkijan Toby Archerin mielestä Behring Breivikin aatemaailman juuret ovat vastajihad-liikkeessä, joka pitää Eurabia-teoriaa muslimien salaliittona syyksi islamisoida Eurooppa.^[54][55]

Videossaan Breivik ilmoitti ihailevansa Kaarle Martelia, Rikhard I Leijonamieltä, El Cidiä, Vlad Seivästäjää, Jacques de Molayta, Nikolai I:tä ja Juhana III Sobieskia.^[56] Manifestissaan Breivik väitti kuuluvansa Temppeliherrain ritarikuntaan.^[57]

Pääartikkeli: Norjan iskut 2011

Breivik vei 22. heinäkuuta 2011 Oslon keskustaan autopommin, joka räjähti kello 15.26 paikallista aikaa. Pommin räjähdyksestä kuoli 8 ihmistä. Kaksi tuntia myöhemmin Breivik saapui poliisiksi pukeutuneena Norjan työväenpuolueen leirille Utøyan saarelle Oslon lähettyvillä ja avasi tulen kohti teini-ikäisiä leiriläisiä ja muita saarella olleita, joista kuoli 69, yksi välillisesti ^[58][59] ja haavoittui useita.^[60] Yhteensä Behring Breivikin uhreja oli 77. Hänet pidätettiin Utøyassa. Asianajajansa Geir Lippestadin mukaan Breivik on myöntänyt kuulusteluissa molemmat terroriteot, joita hän kutsuu ”kauhistuttaviksi mutta välttämättömiksi” toimiksi, mutta kieltää rikkoneensa lakia^[4]. Lippestadin mukaan Breivik halusi muutosta yhteiskuntaan ja omasta näkökulmastaan katsottuna hän tarvitsi pakkokeinoja vallankumouksen kautta. Hän toivoi hyökkäävänsä yhteiskuntaa ja yhteiskunnan rakennetta vastaan.^[61]

Breivik tuomittiin 24. elokuuta 2012 Norjan lain mukaisesti pisimmäksi mahdolliseksi ajaksi eli 21 vuodeksi vankilaan.^[62][8]

29. marraskuuta 2011 julkistetun mielentilatutkimuksen mukaan Breivik oli ampumisvälikohtauksen ja poliisitutkinnan aikana psykoottisessa tilassa ja siten syyntakeeton.^[63] Huhtikuussa 2012 julkaistiin toinen mielentilatutkimus, jonka mukaan Breivik oli tekohetkellä täydessä ymmärryksessä. Breivik itse piti syyntakeettomaksi leimaamista nöyryytyksenä ja halusi tulla tuomituksi veriteoistaan.^[64][65][66]

Breivik kutsui itse iskuja hienostuneimmaksi ja vaikuttavimmaksi poliittiseksi hyökkäykseksi toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa.^[67] Breivikin mukaan hänen tekemänsä iskut olivat välttämättömiä Norjan ja Euroopan säästämiseksi monikulttuurisuudelta ja islamilta. Breivik on heitä vastaan, jotka sallivat vieraista kulttuureista tulevien ja erityisesti islaminuskoisten suurimittaisen maahanmuuton. Breivikin mukaan Utøyan saarella olleet leirille osallistuneet vasemmistolaiset nuoret olisivat edistäneet Norjan muuttumista monikulttuuriseksi ja islamilaiseksi maaksi. Breivikin mukaan leiriläiset eivät olleet viattomia ja on verrannut kyseisiä poliittisia nuoria Hitler-Jugendiin.^[6]

Breivik on kertonut iskujen toimineen markkinointioperaationa kirjoittamalleen 1 500-sivuiselle manifestille 2083 – A European Declaration of Independence. Ensimmäisen mielentilatutkimuksen mukaan Breivik sairastaa skitsofreniaa,^[68][69] mutta sen jälkeen tehdyn mukaan ei,^[70] minkä johdosta oikeus totesi Breivikin syyntakeiseksi ja tuomitsi hänelle 24. elokuuta 2012 maksimaalisen rangaistuksen, joka on Norjassa 21 vuoden vankeusrangaistus.^[71] Breivik itse halusi tulla tuomituksi syyntakeisena.^[72] Breivik totesi oikeudenkäynnissä, että hän ei tunnusta Norjan tuomioistuimia.^[73] Breivikin teko ja tuomio synnyttivät yhteiskunnallista keskustelua kuolemanrangaistuksesta, jollaista Norjassa ei ole.^[74]

Breivik on yhdistetty äärioikeistoon, fasisteihin ja nationalisteihin.^[75][76][6]

Katso myös: Norjan iskut 2011

Oikeudenkäynnin aikana Breivik kertoi toivovansa joko vapautusta tai kuolemanrangaistusta^[77]. Breivik tuomittiin 24. elokuuta 2012 Oslon käräjäoikeudessa 21 vuodeksi vankeuteen. Norjassa ei ole käytössä elinkautista vankeusrangaistusta, vaan ankarin tuomio on 21 vuotta vankeutta. Eristämistä voidaan tosin jatkaa pidempään mikäli vangin turvallisuutta ei voida taata tai hän vapauduttuaan aiheuttaisi todennäköisesti vaaraa muille ihmisille.

Hän tulee kärsimään rangaistustaan Ilan erikoisvankilassa 20 km Oslosta pohjoiseen. Siellä hänellä on käytössä kolme kahdeksan neliön selliä, joista yksi on makuuselli, toinen oleskelutila ja kolmas kuntoilua varten. Breivikillä on oma ulkoilutila. Breivikin turvallisuuden vuoksi hän ei ole missään yhteydessä vankilan muihin vankeihin.^[78]

Vankeutensa aikana, jota on kestänyt huhtikuuhun 2014 mennessä 33 kuukautta, Breivik ei ole saanut tavata muita vankeja. Ulkopuolisten vierailut ovat rajoittuneet äitiin, joka kuoli vuonna 2013 syöpään, sekä ammattiauttajiin. Myös Breivikin kirjeenvaihtoa ulkomaailmaan on rajoitettu.

Syyskuussa 2015 Breivik uhkasi aloittaa syömälakon ja näännyttää itsensä kuoliaaksi, koska hän ei ole pystynyt jatkamaan yliopisto-opintojaan. Hän ei edelleenkään saa olla yhteydessä muihin vankeihin.^[79] Norjan viranomaiset ilmoittivat vastaukseksi, että hän saa halutessaan vapaasti näännyttää itsensä hengiltä eikä vankilan hoitohenkilökunta puuttuisi asiaan.^[80] Breivik perui uhkauksensa vähän myöhemmin.^[81]

Vuonna 2016 Breivik ryhtyi oikeustoimiin pitkään jatkuneen eristämisensä purkamiseksi.^[82][83] Hänen mukaansa vankeusoloja voidaan verrata kidutukseen ja hänen ihmisoikeuksiaan loukataan, kun häntä pidetään eristyksessä.^[84] Oikeudenkäynti käytiin 15.–18. maaliskuuta 2016 hänen vankilansa Skienin voimistelusalissa, koska Breivikin siirtäminen pois Skienin vankilasta olisi ollut liian suuri turvallisuusriski.^[85][86] Oikeudenkäynnin tuomio julistettiin 20. huhtikuuta 2016. Breivikin valitus epäinhimillisistä vankilaoloista hyväksyttiin osittain. Oikeuden mukaan Breivikin kohtelussa rikottiin Euroopan ihmissoikeussopimusta. Breivikin yksityisyydensuojaa tai hänen perhe-elämänsä suojaa ei kuitenkaan oikeuden mukaan loukattu.^[87]

Tammikuussa 2022 käsiteltiin Breivikin mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Oikeusistunto alkoi Breivikin natsitervehdyksellä lehdistölle ja tuomarille.^[88] Käräjäoikeus päätti ettei hän pääse ehdonalaiseen vapauteen. Päätöksessä todettiin että ”On selvä riski, että (Breivik) palaa käyttäytymiseen, joka johti heinäkuun 22. päivän terrori-iskuihin”.^[89]

Marraskuussa 2024 Breivik anoi jälleen pääsyä ehdonalaiseen vapauteen. Hän aloitti jälleen istunnon natsitervehdyksellä ja oli ajellut kummallekin puolelle päätään Z-symbolit.^[90]

Breivikin vankeus päättyy 2032 poislukien tutkintavankeuden aika. Teoriassa hänellä olisi mahdollisuus päästä ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan 14 vuotta.^lähde? Normaalisti norjalaisvangit vapautuvat kärsittyään kaksi kolmasosaa tuomiostaan. ^[91]

Breivik aloitti valtiotieteen opinnot Oslon yliopistossa tuomionsa jälkeen.^[92] Vuonna 2015 Breivik hyväksyttiin opiskelijaksi Oslon yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan, luettuaan valtio-oppia jo kaksi vuotta vankilasta käsin. Breivikin on suoritettava kaikki opintonsa eristyssellistään, eikä hän osallistu luennoille tai seminaareihin, minkä vuoksi hän ei pysty suorittamaan kandidaatin tutkintoa loppuun saakka.^[93]

Breivik pääsee sellissään käsiksi kirjoihin, mutta ei internetiin.^[93] Breivik yritti levittää ideologiaansa deitti-ilmoitusten avulla vankilasta käsin.^[94]

• Strømmen, Øyvind: Äärioikeisto, vastajihadismi ja terrorismi Euroopassa. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7052-3

• Breivik, Jens: Min skyld? En fars historie. Oslo: Juritzen forlag, 2014. ISBN 978-82-8205-676-2
• Eriksson, Mia: Berättelser om Breivik: Affektiva läsningar av våld och terrorism. (Diss. (Göteborgin yliopisto)) Göteborg: Makadam, 2016. ISBN 978-91-7061-196-4
• Seierstad, Åsne: Yksi meistä: Kertomus Norjasta. Suomentanut Leino, Pirkko. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40550-5

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anders Behring Breivik.

• Historioitsija Jussi Jalonen: Breivikin teksti maahanmuuttokriittisen ja islamkriittisen ajatushautomon tekstiä Kansan Uutiset. 25.7.2011. Viitattu 11.5.2020.
• Breivik aikoi ottaa saarella panttivankeja Yle Uutiset. 19.11.2011. Viitattu 11.5.2020.
• Töyrylä, Katariina: Norjalaislehdet: Breivik haluaa perustaa fasistipuolueen Yle Uutiset. 10.5.2013. Viitattu 11.5.2020.