2023 (MMXXIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2023 oli jäniksen vuosi.

• 1. tammikuuta – Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.^[1]
• 1. tammikuuta – Suomen seksuaalirikoksia koskeva rikoslain säädäntö tiukkeni: jatkossa esimerkiksi raiskaus määritetään suostumuksen puutteen perusteella ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset kovenevat selvästi.^[2]
• 1. tammikuuta – Kroatia siirtyi käyttämään euroa rahayksikkönään.^[3]
• 1. tammikuuta – Kroatia liittyi Schengen-alueeseen.^[4]
• 6. tammikuuta – Televisiokanava Star Channel aloitti lähetyksensä Foxin tilalla.
• 8. tammikuuta – Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron tukijat hyökkäsivät pääkaupungin hallintorakennuksiin.
• 11. tammikuuta – MTV aloitti lähetykset uusista toimitiloistaan Vallilan Konepajalta. Ensimmäisenä nähtiin Seitsemän- ja Kymmenen uutiset.
• 12. tammikuuta – Kurdien Rojavakommittéerna järjesti Tukholmassa mielenosoituksen, jossa protestoitiin Ruotsin Nato-jäsenhakemusta vastaan. Mielenosoituksessa Tukholman kaupungintaloon ripustettiin ”teloitettuna” pää alaspäin Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania esittävä nukke. Kurdiryhmä vertasi Erdoğania Italian Benito Mussoliniin. Turkki tuomitsi tapauksen voimakkaasti ja väitti kurdimielenosoittajia PKK:n tukijoiksi. Turkkilainen syyttäjä aloitti rikostutkinnan. Myös Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström ja pääministeri Ulf Kristersson tuomitsivat mielenosoituksen. Ruotsin syyttäjäviranomainen puolestaan katsoi ettei rikosta ole tapahtunut.^[5][6]
• 15. tammikuuta – Yeti Airlinesin lento 691 syöksyi maahan Pokharan kaupungissa Nepalissa.^[7]
• 16. tammikuuta – Mafioso Matteo Messina Denaro pidätettiin Palermossa. ^[8]
• 17. tammikuuta – Vietnamin kommunistisen puolueen keskuskomitea hyväksyi presidentti Nguyễn Xuân Phúcin eropyynnön asemastaan presidenttinä ja politbyroon jäsenenä.
• 19. tammikuuta – Jacinda Ardern ilmoitti eroavansa Uuden-Seelannin pääministerin tehtävästä. Hallitsevan työväenpuolueen parlamentaarikot valitsivat uudeksi pääministeriksi Chris Hipkinsin, joka oli ainoa ehdokas.^[9]
• 21. tammikuuta – Tanskalainen puoluejohtaja Rasmus Paludan poltti Koraanin mielenosoituksessaan Tukholmassa Turkin suurlähetystön lähellä. Tapaus johti Turkin ja Ruotsin ja Suomen Nato-liittymisneuvottelujen katkeamiseen. Media yritti yhdistää Paludania Venäjään.
• 28. tammikuuta – Tuntematon taho teki ilmaiskun tehtaaseen Iranin Isfahaniin miehittämättömillä lennokeilla. Yhdysvallat kielsi pian että se olisi iskun takana. New Yorkin Timesin mukaan takana oli Israelin tiedustelupalvelu Mossad.^[10]
• 29. tammikuuta – Liechtensteinissä pidettiin kansanäänestys pelikasinoiden kieltämisestä. Enemmistö äänestäjistä vastusti kieltoa.

• 1. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi uuden translain äänin 113–69. Lain merkittävimmät muutokset liittyvät sukupuolenkorjausprosessiin ja lisääntymiskyvyttömyyden vaatimukseen.^[11]
• 2. helmikuuta – Yhdysvaltoja järkytti maan yllä leijunut kiinalainen säähavaintopallo, jota uskottiin vakoilulaitteeksi. Kiinan ulkoministeriön mukaan pallo on tieteellinen ja meteorologinen ja ajautui voimakkaiden länsituulien vuoksi kurssiltaan.^[12] Stratosfäärissä leijunut pallo lensi Alaskan Aleuttien yli ja Kanadan läpi Montanaan.^[13] Ulkoministeri Antony Blinken ilmoitti 3. päivä lykkääväänsä tapauksen vuoksi suunniteltua Kiinan-matkaansa.^[14] Yhdysvaltain hävittäjät ampuivat lopulta pallon alas 4. päivä Etelä-Carolinan edustalla Atlantilla. Puolustusministeri Lloyd Austinin mukaan Kiina vakoili sillä strategisia paikkoja Yhdysvaltojen mantereella.^[15]
• 2. helmikuuta – Ruotsin keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Muharrem Demirok.^[16]
• 3. helmikuuta – Brasilia upotti Atlanttiin 350 km rannikostaan käytöstä poistetun lentotukialuksen São Paulon.
• 3. helmikuuta – East Palestinen junaonnettomuus; Yhdysvaltain Ohion East Palestinessa suistui raiteilta juna, joka kuljetti vinyylikloridia. Räjähdysvaarallisen kaasun vuotaessa ilmaan pelastusmiehistöt sytyttivät sen tuleen. Kemikaalin palaessa syntyi muun muassa fosgeenia ja vetykloridia. Lähialueen asukkaita evakuoitiin.^[17][18]
• 6. helmikuuta – Turkin ja Syyrian maanjäristykset; Kaksi voimakasta maanjäristystä koetteli Turkkia ja Syyriaa.^[19] Järistyksistä ensimmäinen oli voimakkuudeltaan 7,8 ja jälkimmäinen 7,5 magnitudia.^[20] Järistykset olivat voimakkaimmat mitä alueella oli mitattu yli sataan vuoteen^[19] ja ne ovat aiheuttaneet arvioiden mukaan yli 50 000 kuolonuhria.^[21]
• 21. helmikuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että Venäjä vetäytyy ydinaseiden vähentämiseen pyrkivästä START-sopimuksesta.^[22]
• 28. helmikuuta – Témpin junaonnettomuus: Kreikassa ainakin 38 sai surmansa ja 80 loukkaantui matkustajajunan törmätessä rahtijunaan.^[23]

• 5. maaliskuuta – Virossa pidettiin parlamenttivaalit. Vaalit voitti pääministeri Kaja Kallaksen johtama Reformipuolue hieman yli 31 prosentin ääniosuudella.^[24]
• 9. maaliskuuta – Seitsemän kuoli ampumisessa Jehovan todistajien salilla Hampurissa Saksassa. Tekijän, joka oli liikkeen entinen jäsen, uskotaan olleen yksi kuolleista.^[25]
• 9. maaliskuuta – Petr Pavel astui Tšekin presidentin virkaan.
• 10. maaliskuuta – Saudi-Arabia ja Iran sopivat palauttavansa diplomaattiset suhteet ja keskinäiset sopimuksensa Pekingissä käytyjen neuvottelujen jälkeen. Suhteet olivat olleet poikki siitä lähtien kun Saudi-Arabia teloitti šiiajohtaja Nimr al-Nimrin ja iranilaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Saudien lähetystöön.^[26]
• 10. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen Silicon Valley Bank ajautui konkurssiin. Se oli Piilaakson suurin pankki ja koko Yhdysvaltain 16. suurin. SVB vei mukanaan myös New Yorkin Signature Bankin.^[27] Yhdysvaltain keskuspankki Fed joutui tukemaan vaikeuksiin ajautuneita pankkeja viikossa 300 miljardilla.^[28]
• 17. maaliskuuta – Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista ja lapsiasiavaltuutettu Maria Lvova-Belovasta. Syynä olivat lasten evakuoinnit Ukrainasta Venäjälle, mitä nimitettiin laittomaksi väestönsiirroiksi. Venäjä tai Ukraina eivät ole ICC:n jäseniä.^[29]
• 19. maaliskuuta – Sveitsiläinen UBS-pankki osti ongelmiin ajautuneen Credit Suissen Sveitsin keskuspankin tuella.^[30]
• 20.–23. maaliskuuta – Kiinan presidentti Xi Jinping teki kolmipäiväisen vierailun Moskovaan. Yhdysvaltain leirissä huolestuttiin "Kiinan-Venäjän akselista". Xi ja Joe Biden eivät olleet olleet yhteyksissä viiteen viikkoon sen jälkeen kun Yhdysvallat syytti Kiinaa vakoilupallo-tapauksesta.^[31][32]
• 30. maaliskuuta – Turkin kansalliskokous hyväksyi viimeisenä Naton jäsenmaana Suomen Nato-jäsenhakemuksen.

• 1. huhtikuuta – Vuodesta 1974 toiminnassa ollut Hanasaaren voimalaitos suljettiin Helsingissä.
• 2. huhtikuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP. Vaalien häviäjät olivat Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Vaaleissa RKP, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt säilyttivät paikkamääränsä. Vaaleissa Valta kuuluu kansalle -puolue putosi eduskunnasta.^[33]
• 3. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi translaki eli laki sukupuolen vahvistamisesta, joka korvasi vuonna 2003 käyttöön otetun alkuperäisen sukupuolenkorjauslain.
• 4. huhtikuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump pidätettiin New Yorkissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kuin Yhdysvaltain presidentti pidätetään. Manhattanin piirisyyttäjä Alvin Bragg syyttää Trumpia 34 dokumenttien väärentämisrikoksesta, tarkoituksena peitellä laitonta ja haitallista toimintaa.^[34][35] Trump pidätettiin uudelleen 13. kesäkuuta Miamissa, nyt syytettynä salaisten asiakirjojen hallussapidosta.^[36]
• 4. huhtikuuta – Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa sen jälkeen, kun Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto luovutti Suomen liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenille.^[37]
• 5. huhtikuuta – 67 tuhannen tilaajan Telegram-kanavalla Donbass Devushka julkaistiin Yhdysvaltain salaisia sotilasasiakirjoja. Asiakirjat oli alun perin vuodettu verkkoon Discord-kanavalle.^[38][39] Vuodon takana oli 21-vuotias Massachusettsin Air National Guardin sotamies Jack Teixeira, joka jakoi dokumentteja kavereilleen keskustelupalvelussa. Dokumenteista selvisi mm. Yhdysvaltain vakoilevan liittolaisiaan Israelia ja Etelä-Koreaa.^[40][41][42]
• 6. huhtikuuta – Sanna Marinin hallitus jätti eronpyyntönsä.^[43]
• 15. huhtikuuta – Saksan kolme viimeistä ydinvoimalaa suljettiin.^[44][45]
• 15. huhtikuuta -- Sudanin RSF-joukot nousivat kapinaan hallitusta vastaan. RSF:n johtaja kenraali Mohamed Hamdan Dagalo eli ”Hemetti” oli myös maata hallitsevan sotilasjuntan kakkosmies kenraali Abdel Fattah al-Burhanin jälkeen.
• 16. huhtikuuta – Olkiluoto 3 -ydinvoimala aloitti säännöllisen sähköntuotannon lähes 14 vuoden viivästymisen jälkeen.^[46]
• 17. huhtikuuta – Virossa Kaja Kallaksen III hallitus astui virkaan.^[47]
• 19. huhtikuuta – YK:n julkaisemien väestötilastojen mukaan Intia ohitti Kiinan maailman väkiluvultaan suurimpana valtiona. (Kiinan lukemat eivät sisällä Hongkongia, Macaota tai Taiwania).^[48]

• 3. toukokuuta – Kahdeksan oppilasta ja turvallisuusmies saivat surmansa Belgradin kouluammuskelussa.
• 6. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Charles III ja hänen vaimonsa Camilla kruunattiin.
• 9.–13. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Ison-Britannian Liverpoolissa. Tapahtumapaikkana toimi Liverpool Arena. Kilpailun voitti Ruotsin Loreen kappaleella ”Tattoo”.^[49]
• 11. toukokuuta – 27 koululaisryhmän jäsentä loukkaantui väliaikaisen kävelysillan romahdettua Espoon Tapiolassa.^[50]
• 15. toukokuuta – Ľudovít Ódor nimitettiin Slovakian asiantuntijahallituksen pääministeriksi.
• 12.–28. toukokuuta – Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2023 järjestettiin Suomessa ja Latviassa. Toinen alkulohkoista ja pudotuspelit pelattiin Tampereella ja toinen alkulohkoista Riiassa. Kanada voitti kultaa kaataen loppuottelussa Saksan maalein 5–2.
• 27.–28. toukokuuta – Kööpenhaminassa järjestettiin neljännet yleisurheilun Pohjoismaiden-mestaruuskilpailut.

• 1. kesäkuuta – Suomessa mitattiin kesäkuun kylmyysennätys, kun lämpötila laski -7,7 pakkasasteeseen Enontekiön Saanatunturilla.^[51]
• 2. kesäkuuta – Odishan junaonnettomuus; Kaksi junaa törmäsi toisiinsa Odishan osavaltiossa Intiassa. Onnettomuusjunien matkustajista 288 kuoli ja noin 1 000 loukkaantui.^[52]
• 5. kesäkuuta – Cessna-pienlentokone syöksyi vuoristoon Virginian Montebellossa Yhdysvalloissa.^[53]
• 6. kesäkuuta – Kahovkan pato tuhoutui Hersonin alueella Ukrainassa.^[54] Ukrainalaiset lähteet syyttivät venäläisiä padon räjäyttämisestä, kun taas venäläiset väittivät padon tuhoutuneen tykistöiskussa.^[55][56][57]
• 15. kesäkuuta – Marcel Ciolacu valittiin Romanian pääministeriksi.^[58]
• 18. kesäkuuta – Titan-sukellusvene katosi. Matkustajia etsittiin viikon verran, kunnes heidät löydettiin ja todettiin kuolleiksi.
• 20. kesäkuuta – Orpon hallitus nimitettiin Suomen tasavallan hallitukseksi.
• 23. kesäkuuta – Wagner-ryhmä nousi Venäjällä kapinaan ja valtasi Donin Rostovin ja Voronežin.
• 30. kesäkuuta – Kansanedustaja Vilhelm Junnila ilmoitti eroavansa elinkeinoministerin tehtävästä.

• 1. heinäkuuta – Euroopan avaruusjärjestön rakentama Euclid-avaruusteleskooppi laukaistiin avaruuteen Yhdysvaltain Floridassa. Teleskoopin tehtävänä on kuvata noin kolmannes taivaanpallosta.^[59]
• 3. heinäkuuta – Suomen puolustusvoimat ilmoitti tavoittelevansa ilmastopäästöjensä puolittamista vuoteen 2030 mennessä.^[60]
• 4. heinäkuuta – Maailmanlaajuinen lämpöennätys rikkoontui, kun koko maapallon keskilämpötila nousi 17,01 celsiusasteeseen. Aiempi ennätys oli vuodelta 2016, jolloin lämpötila nousi 16,92 celsiusasteeseen.^[61]
• 6. heinäkuuta – Kansanedustaja Wille Rydman nimitettiin elinkeinoministeriksi.
• 10. heinäkuuta – Alankomaiden pääministeri Mark Rutte ilmoitti jättävänsä politiikan hänen hallituksensa kaatumisen jälkeen.
• 12.–13. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vieraili Suomessa.
• 16. heinäkuuta – Taitolentokone Extra 300 syöksyi maahan Selänpään lentonäytöksessä. Koneen lentäjä menehtyi turmassa.^[62]
• 17. heinäkuuta – Krimin sillan räjähdys 2023: Ukrainan merivoimat hyökkäsi Krimin sillalle kahdella meridroonilla, jotka vahingoittivat maantiesillan tukipylvästä.
• 28. heinäkuuta – Kenraali Abdourahamane Tchiani julistautui vallankaappauksen jälkeen Nigerin uudeksi johtajaksi.

• 1. elokuuta – Vogtle-ydinvoimalan kolmas ydinreaktori otettiin käyttöön Yhdysvaltain Georgiassa. Kyseessä on Yhdysvaltain ensimmäinen alusta lähtien rakennettu ydinreaktori yli 30 vuoteen.^[63]
• 7.–8. elokuuta – Harvinaisen voimakas Sylvia-myrsky (tunnetaan myös nimellä Hans-myrsky^[64]) aiheutti merkittäviä tuhoja Pohjoismaissa.^[65] Myrsky aiheutti esimerkiksi runsaita sateita sekä pahoja tulvia Etelä-Ruotsissa^[64] ja laajoja metsätuhoja sekä sähkökatkoja Etelä- ja Länsi-Suomessa.^[65]
• 8.–25. elokuuta – Havaijilla riehui laajoja maastopaloja, joissa on ilmoitettu kuolleen yli 110 ihmistä.
• 9. elokuuta – Ecuadorissa murhattiin presidenttiehdokas Fernando Villavicencio.^[66]
• 20. elokuuta – Espanja voitti jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailun loppuottelussa Englannin. Pronssille sijoittui Ruotsi.
• 23. elokuuta – Wilma Murto voitti yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa seiväshypyssä pronssia, mikä oli Suomen ensimmäinen yleisurheilun MM-mitali kahdeksaan vuoteen.
• 23. elokuuta – Tverin lento-onnettomuus vaati 10 kuolonuhria, mukaan lukien Jevgeni Prigožin.^[67]

• 4. syyskuuta – Stora Enso ilmoitti sulkevansa Kotkan Sunilassa sijaitsevan sellutehtaan. Tehtaan sulkeminen vaikutti 240 työntekijään ja sen tuotanto oli ollut pysähdyksissä jo saman vuoden toukokuusta lähtien.^[68]
• 4.–12. syyskuuta – Sykloni Daniel aiheutti suurta tuhoa Välimeren maissa ja erityisesti Libyassa.
• 9. syyskuuta – Marokossa tapahtui voimakas 6,8 magnitudin maanjäristys.^[69]
• 19. syyskuuta – Azerbaidžan aloitti jälleen hyökkäyksen saarrettuun Vuoristo-Karabahiin. Artsakhin tasavallan joukot antautuivat seuraavana päivänä ja koko alue ilmoitettiin palautettavan Azerbaidžanin yhteyteen. Syyskuun loppuun mennessä 2/3 alueen asukkaista oli paennut Armeniaan.
• 20. syyskuuta – Kemin biotuotetehdas aloitti toimintansa.^[70]
• 23. syyskuuta – E6-moottoritie repeytyi maansortuman seurauksena Ruotsin Stenungsundissa lähellä Göteborgia. Ainakin kolme ihmistä loukkaantui ja useita rakennuksia vaurioitui.^[71][72][73]
• 24. syyskuuta – Vuonna 2016 laukaistun OSIRIS-REx-asteroidiluotaimen näytekapseli laskeutui Yhdysvalloissa sijaitsevalle Utah Test and Training Rangelle.^[74]
• 25. syyskuuta – Opiskelijat järjestivät lukuisia mielenilmauksia ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea. Mielenilmausten kohteena olivat Orpon hallituksen kaavailemat leikkaukset etenkin asumis- ja opintotukeen.^[75]
• 30. syyskuuta – Lapualla marraskuussa 2022 kadonnut Rasmus Takaluoma löydettiin kuolleena Lapuanjoen varresta Kauhavalta.^[76][77]
• 30. syyskuuta – Slovakiassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit.

• 3. lokakuuta – Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthy erotettiin tehtävästään. Tämä oli ensimmäinen kerta kun puhemies oli äänestetty pois asemastaan. Edustajainhuoneen republikaanien oikeistosiipi, House Freedom Caucus oli jo vastustanut hänen valintaansa. Toukokuussa 2023 McCarthy sopi presidentti Joe Bidenin hallinnon kanssa velkakaton jäädyttämisestä, mikä esti Yhdysvaltain maksukyvyttömyyden. Syksyn tullessa valtion kuluihin oli varattava lisää rahaa. McCarthy luotti demokraattien tukeen rahoituksen jatkamisessa 17. marraskuuhun asti, jolloin käynnistettiin prosessi hänen erottamisekseen.
• 3. lokakuuta – Ainakin 21 ihmistä kuoli ja 15 loukkaantui linja-auto-onnettomuudessa Italian Venetsiassa.^[78]
• 5. lokakuuta – Kauppakeskus Kivis avattiin Vantaan Kivistössä.
• 7. lokakuuta – Palestiinalainen terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin^[79], mistä alkoi Gazan sota.
• 7. lokakuuta – Afganistanissa tapahtui tuhoisa maanjäristys, jossa kuoli ainakin 2 000 ihmistä.^[80]
• 8. lokakuuta – Viisi ihmistä sai surmansa kerrostaloasunnossa sattuneessa tulipalossa Vantaan Hakunilassa. Pelastuslaitoksen mukaan kuolleet olivat äiti ja neljä lasta.^[81] Hengissä selvisi perheen isä. Somaliperhe oli lämmittänyt saunan kiuasta ainakin 2,5 tunnin ajan keskellä yötä, ennen saunan syttymistä palamaan.^[82][83][84]
• 8. lokakuuta – Suomen ja Viron väliseen Balticconnector-kaasuputkeen tuli vaurio ja se suljettiin. Asiaa selvittäneen KRP:n mukaan putken lähellä liikkuivat sen rikkoontuessa ydinkäyttöinen NS Sevmorput ja kiinalainen Newnew Polar Bear.^[85]

• 14. lokakuuta – Australiassa pidettiin kansanäänestys alkuperäisväestön kuulemisesta ja näille luotavan erityisen valtiollisen The Voice -elimen perustamisesta. Laborin hallituksen lisäksi ehdotusta tukivat Vihreät, eri yritykset, urheiluseurat, uskonnolliset ja muut järjestöt, media, ammattiliitot, yliopistot, ympäristöjärjestöt ja LGBTQIA+-liike, mutta äänestäjät hylkäsivät sen selvin luvuin.
• 15. lokakuuta – Puolassa pidettiin parlamenttivaalit.
• 16. lokakuuta – Suomen tasavallan kymmenes presidentti Martti Ahtisaari kuoli 86-vuotiaana.
• 16. lokakuuta – Kaksi ruotsalaista jalkapallofania kuoli epäillyssä islamistisessa terrori-iskussa Belgian Brysselissä.
• 18. lokakuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen 2231 (vuodelta 2015) voimassaoloaika loppui ja kaikki pakotteet Iranin ydinohjelmaa koskien päättyivät.^[86][87]
• 21. lokakuuta – Matkustajaliikenne käynnistyi pikaraitiotie 15:llä eli Raide-Jokerilla Espoossa ja Helsingissä.
• 28. lokakuuta – Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan.
• 29. lokakuuta – Turkin tasavallan perustamisen 100-vuotispäivä.

• 2. marraskuuta – Metsäyhtiö Kotkamills ilmoitti sulkevan Kotkassa sijaitsevan sahan vuoden loppuun mennessä. Saha oli ollut pysähdyksissä saman vuoden heinäkuusta lähtien ja sen toiminta oli ollut jo vuoden ajan kannattamatonta.^[88]
• 3. marraskuuta – Voimakas maanjäristys aiheutti tuhoja Jajarkotin piirikunnassa Nepalissa. Järistyksessä kuoli yli 130 ihmistä ja se oli voimakkuudeltaan 5,6 magnitudia.^[89]
• 7. marraskuuta – Ranskalainen Goncourt-kirjallisuuspalkinto myönnettiin Jean-Baptiste Andrealle.^[90]
• 18. marraskuuta – Ruotsin Ympäristöpuolue Vihreät valitsi uudeksi miespuoliseksi puheenjohtajakseen Daniel Helldénin.^[91]
• 22. marraskuuta – Geert Wildersin johtama laitaoikeistolainen Vapauspuolue nousi suurimmaksi puolueeksi Alankomaiden parlamenttivaaleissa.^[92]
• 25. marraskuuta – Presidentti Mauno Koiviston syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta ja Koiviston muistomerkki Välittäjä paljastettiin Helsingissä.
• 27. marraskuuta – Christopher Luxon aloitti Uuden-Seelannin pääministerinä.^[93]

• 27. marraskuuta – Maailman suurin risteilyalus M/S Icon of the Seas luovutettiin Royal Caribbean -varustamolle Meyer Turun telakalta.^[94]
• 30. marraskuuta – Suomi sulki Venäjän-vastaisen rajansa kahdeksi viikoksi lukuunottamatta Vainikkalan kautta kulkevaa rahtiliikennettä. Taustalla oli epäilty Venäjän hybridivaikuttamisoperaatio, jonka välineenä olivat turvapaikanhakijat kolmansista maista.^[95]
• 30. marraskuuta – Kahdeskymmeneskahdeksas COP-ilmastokokous alkoi Dubaissa.^[96]

• 3. joulukuuta – Venezuelan kiistellyssä kansanäänestyksessä vaaliviranomaisten mukaan 95 prosenttia äänestäneistä kannatti naapurimaa Guyanan länsiosan liittämistä Venezuelaan.^[97]
• 6. joulukuuta – Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja tohtori Jenni Haukio isännöivät Niinistön toisen kauden viimeistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa.
• 13. joulukuuta – Donald Tusk valittiin Puolan pääministeriksi.
• 14. joulukuuta – Jopa 100 000 työntekijää osallistui SAK:n järjestämään lakkoon eri työpaikoilla ympäri Suomen. Lakon syynä oli Orpon hallituksen suunnittelemien työelämän ja sosiaaliturvan uudistusten vastustaminen.^[98]
• 15. joulukuuta – Maailman suurin varustamo Maersk keskeytti liikenteen Punaisenmeren salmen Bab al-Mandabin ja Suezin kanavan läpi Jemenin huthien hyökättyä salmessa Israeliin meneviä tai israelilaisten omistamia aluksia vastaan.^[99]
• 17. joulukuuta – Serbian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa voittajaksi nousi edistyspuolue. Vaalien rehellisyys on laajalti kyseenalaistettu.^[100]
• 20. joulukuuta – Coloradon osavaltion korkein oikeus päätti, että presidentti Donald Trump ei ole vaalikelpoinen republikaanien esivaaleissa Coloradossa. Oikeus perusteli tätä perustuslain 14. lisäyksen pykälällä ja toteaa että Trump on osallistunut kapinaan.^[101] Myöhemmin myös Mainen osavaltion pääministeri Shenna Bellows päätti hylätä Trumpin ehdokkuuden esivaaleissa samalla syyllä.^[102]
• 21. joulukuuta – Ainakin 15 ihmistä kuoli joukkoampumisessa Kaarlen yliopistolla Prahassa.^[103]
• 31. joulukuuta – Tanskan kuningatar Margareeta II ilmoitti luopuvansa kruunusta.^[104]

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2023

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2023

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2023

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2023

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2023

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2023 kuolleista henkilöistä