Slovakian parlamenttivaalit 2023 järjestettiin lauantaina 30. syyskuuta2023. Niissä valittiin maan kansallisen neuvoston 150 edustajaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Vaalit olivat ennenaikaiset ja alun perin vaalit oli tarkoitus järjestää helmikuussa 2024.[1]
Matovič ja hänen seuraajansa Eduard Heger joutuivat kumpikin eroamaan pääministerin paikalta kesken vaalikauden. Maaliskuussa 2023 presidentti Zuzana Čaputová nimesi maahan parlamentin ulkopuolisen asiantuntijahallituksen. Tätä ennen kansallinen neuvosto oli sopinut ennenaikaisten parlamenttivaalien järjestämisestä 30. syyskuuta 2023. Normaalin järjestyksen mukaan seuraavat vaalit olisi järjestetty vasta vuoden 2024 alkupuolella.[3]
Fico on kampanjoinut aiempaa uraansa venäläismyönteisemmällä ja Nato-vastaisemmalla linjalla. Hän on luvannut lopettaa Ukrainan aseellisen tukemisen sen sodassa Venäjää vastaan.[4]
Äänestäminen ja ehdokasasettelu
Äänioikeus on kaikilla täysivaltaisilla ja viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Slovakian kansalaisilla.[5]
Äänestyspaikat ovat auki kello 7–22. Äänestyskopissa henkilö valitsee ensin sen puolueen lipukkeen, jota hän aikoo äänestää, ja valitsee sitten listalta enintään neljä itselleen mieleisintä ehdokasta.[5]
Ehdokkaaksi saavat asettua sellaiset henkilöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:[6]
äänioikeutettu
vähintään 21-vuotias
Slovakian kansalainen
asuu pysyvästi Slovakiassa
ei ole erikseen menettänyt vaalikelpoisuuttaan esim. rikostuomion tai lääketieteellisen syyn nojalla
Tavalliset ihmiset -puolue muodosti kesällä 2023 vaaliliiton pienempien puolueiden, Kristillisen liiton (Kresťanská únia; KÚ) ja Ihmisten vuoksi -ryhmän (Za ľudí), kanssa. Yhtenäisellä vaaliliitolla on 150 ehdokasta. Vaaliliitto tunnetaan nimellä "Tavalliset ihmiset ja ystävät" (slovakiksiOĽANO a priatelia).[7][8]
Tulokset ja jälkipyykki
Ovensuukyselyiden mukaan Edistyksellinen Slovakia -puolue olisi voittanut. Aamun tunteina, kun 98 prosenttia äänistä oli laskettu, uutisoitiin että alustavan laskennan mukaan Smer-SD oli saamassa sittenkin enemmän eli noin 23 prosenttia äänistä.[9]
Yli 5 % äänikynnyksen ylittivät seuraavat puolueet:
HLAS–SD:n uskotaan olevan määräävässä asemassa tulevissa hallitusneuvotteluissa. Puolue on alkujaan irtautunut Smer–SD:stä, minkä vuoksi nämä kaksi ovat potentiaaliset hallituskumppanit.[12]