2000 (MM) oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Yhdistyneiden kansakuntien julistamia vuoden teemoja olivat kansainvälinen matematiikan vuosi ja kansainvälinen rauhankulttuurin vuosi.

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2000 oli lohikäärmeen vuosi.

• 1. tammikuuta – Y2K meni ohi ilman ennustettuja katastrofeja.
• 1. tammikuuta – Ruotsissa kirkko erotettiin valtiosta.
• 1. tammikuuta – Kuusamo ja Ulvila muuttuivat kaupungeiksi.
• 1. tammikuuta – Sveitsin perustuslaki tuli voimaan.
• 1. tammikuuta – Millennium Dome -näyttelyhalli avattiin Lontoon lähellä Greenwichissä.
• 4. tammikuuta – Norjan historian pahimmassa junaonnettomuudessa henkilöjunien yhteentörmäyksessä Åstassa kuoli 19 ihmistä ja 68 loukkaantui.
• 6. tammikuuta – Yleisradio aloitti alueellisen TV-uutistoiminnan Lounais-, Keski- ja Pohjois-Suomessa.
• 10. tammikuuta – AOL julkisti ostavansa Time Warnerin 162 miljardilla dollarilla historian suurimmassa mediafuusiossa.
• 10. tammikuuta – Conservation International -ympäristöjärjestö julkaisi raportin maailman uhatuimpien eläinlajien tilanteesta.
• 12. tammikuuta – Turkin hallitus päätti lykätä kurdijohtaja Abdullah Öcalanin kesäkuussa 1999 saaman kuolemantuomion täytäntöönpanoa kansainvälisen painostuksen vuoksi.
• 14. tammikuuta – YK:n tuomioistuin tuomitsi viisi Bosnian kroaattia 25 vuodeksi vankeuteen vuonna 1993 tehdystä yli sadan muslimin murhasta.
• 18. tammikuuta – Kolme ihmistä kuoli ja useita loukkaantui kahden moottoripyöräjengin jäsenten välienselvittelyssä eräässä pizzaravintolassa Lahdessa. Ampujat tuomitaan elinkautisiin rangaistuksiin.
• 21. tammikuuta – Vallankaappaus Ecuadorissa. Protestoinut väkijoukko ja sitä hajottamaan määrätyt sotilaat eversti Lucio Gutiérrezen johdolla syöksivät vallasta presidentti Jamil Mahuadin.
• 24. tammikuuta – Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamisen kunnan alueelle. Suurimmaksi osaksi maan alle rakennettavan sijoituspaikan oli tarkoitus valmistua käyttökuntoon vuonna 2020.
• 31. tammikuuta – Alaska Airlinesin lento 261 syöksyi Tyyneen valtamereen. Kaikki koneessa olleet 88 ihmistä saivat surmansa.

• 2. helmikuuta – Uusi kaapelikanava TVTV! aloitti lähetykset Suomessa. Myöhemmin kanava vaihtoi nimekseen SubTV (sittemmin Sub).
• 4. helmikuuta – Venäjän entinen pääministeri Jevgeni Primakov ilmoitti vetäytyvänsä presidentinvaalista. Primakovia oli pidetty väliaikaisen presidentin Vladimir Putinin pahimpana kilpailijana.
• 6. helmikuuta – Tarja Halonen valittiin Suomen presidentiksi voitettuaan Esko Ahon 51 %–48 %
• 6. helmikuuta – Wayne Gretzkyn pelipaita 99 jäädytettiin jokaisen NHL-hallin kattoon.
• 9. helmikuuta – Pikajuna törmäsi pakettiautoon ja suistui raiteilta Iin pohjoispuolella.
• 9. helmikuuta – Mosambikin tulvat alkoivat, satojatuhansia ihmisiä joutui kodittomiksi.
• 9. helmikuuta – Kurdistanin työväenpuolue PKK ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelun Turkin hallitusta vastaan.
• 17. helmikuuta – Microsoft julkaisi Windows 2000 -käyttöjärjestelmän
• 24. helmikuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa Jarno Elgille ja Terhi Tervashongalle käräjäoikeudessa langetetut vankeustuomiot, jotka liittyivät Hyvinkäällä marraskuussa 1998 tehtyyn paloittelumurhaan. Elg ja Tervashonka hakivat valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
• 24. helmikuuta – Troolari Kingston upposi eteläisellä Selkämerellä, jolloin neljä kalastajaa hukkui.
• 25. helmikuuta – Hallituksen kokoonpanoon tuli muutoksia ulkoministeri Tarja Halosen tultua valituksi presidentiksi. Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja siirtyi ulkoministeriksi ja hänen tilalleen tuli työministeri Sinikka Mönkäre. Uudeksi työministeriksi nimitettiin kansanedustaja Tarja Filatov. Työministeriksi oli aluksi kaavailtu kansanedustaja Virpa Puistoa, joka oli kuitenkin kieltäytynyt. Halosen tilalle kansanedustajaksi tuli varasijalta aiemminkin eduskunnassa ollut Ilkka Taipale.
• 29. helmikuuta – Indonesian presidentti Abdurrahman Wahid vieraili Itä-Timorissa ja pyysi alueen asukkailta anteeksi Indonesian miehityskaudellaan aiheuttamia kärsimyksiä.
• 29. helmikuuta – Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi Kemijoki Oy:lle luvan Vuotoksen tekojärven rakentamiseksi Kemijokeen, mikä merkitsi, että alueella saatiin aloittaa raivaustyöt.

• 1. maaliskuuta – Uusi presidentti Tarja Halonen astui virkaansa ja uusi Suomen perustuslaki tuli voimaan.
• 1. maaliskuuta – Hans Blix astui UNMOVIC-asetarkastajien johtoon.
• 3. maaliskuuta – Chilen entinen presidentti, 84-vuotias kenraali Augusto Pinochet palasi kotimaahansa Espanjasta. Pinochet'n paluu aiheutti välittömästi suuret mielenosoitukset, joissa vaadittiin hänen vangitsemistaan.
• 9. maaliskuuta – Lahdessa vihittiin käyttöön uusi konsertti- ja kongressitalo, Sibeliustalo.
• 10. maaliskuuta – NASDAQ-pörssin kaikkien aikojen ennätys: 5048 pistettä.
• 15. maaliskuuta – Suomen Keskustan puheenjohtaja Esko Aho pyysi virkavapautta kansanedustajan tehtävistä siirtyäkseen opiskelemaan ja luennoimaan Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Eduskunnan puhemiesneuvosto ei puoltanut Ahon hakemusta.
• 18. maaliskuuta – Taiwanin presidentinvaalit: Chen Shui-bianista tuli Kiinan tasavallan presidentti.
• 26. maaliskuuta – Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentiksi.
• 31. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus muutti kansanedustaja Rainer Erlundille käräjäoikeudessa langetetun tuomion. Erlund tuomittiin nyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä 45 päivän ehdolliseen vankeuteen ja 10 000 markan korvauksiin. Syyte kotirauhan rikkomisesta hylättiin. RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Jan-Erik Enestam pyysi eduskuntaa selvittämään, voiko Erlund jatkaa kansanedustajana, mutta prosessi raukesi Erlundin kuoltua 16. huhtikuuta.

• 1. huhtikuuta – Japanin pääministeri Keizo Obuchi sai aivohalvauksen ja vaipui koomaan. Hän kuoli 14. toukokuuta.
• 3. huhtikuuta – Microsoft tuomittiin syylliseksi monopoliasemansa väärinkäyttöön.
• 5. huhtikuuta – Yoshiro Morista tuli uusi Japanin pääministeri.
• 7. huhtikuuta – Mars Odyssey -luotain laukaistiin matkaan.
• 14. huhtikuuta – Maunulan kaupunginosassa Helsingissä sijainneesta kerrostaloasunnosta löytyi miehen ruumis, jota alettiin kutsua "Maunulan muumioksi". Miehen todettiin olleen kuolleena noin kuusi vuotta. Julkisuudessa heräsi keskustelu yksinäisten, syrjäytyneiden ihmisten asemasta Suomessa.
• 14. huhtikuuta – Vihreän liiton kansanedustaja Osmo Soininvaara nimitettiin peruspalveluministeriksi äitiyslomalle jäävän Eva Biaudet'n tilalle. Alun perin ministerivaihdoksen oli määrä tapahtua keväällä 2001.
• 19. huhtikuuta – Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen, jolla Kemijoki Oy oli saanut luvan raivaustöiden aloittamiseen Vuotoksen suunnitellun tekojärven alueella. Vuotoksen tekojärven rakentamisesta oli kiistelty yli 30 vuotta.
• 23. huhtikuuta – Jolon panttivankikriisi alkoi: Abu Sayyafin sissit kaappasivat 11 turistia ja kymmenen sukelluslomakohteen työntekijää Malesiasta ja veivät heidät pienelle Jolon saarelle Filippiineille. Panttivankien joukossa oli kaksi suomalaista, Seppo Fränti ja Risto Vahanen.
• 25. huhtikuuta – Eduskunta myönsi Esko Aholle vajaan vuoden virkavapauden kansanedustajan työstä äänin 91–77. Kansanedustaja Sulo Aittoniemi äänesti ainoana keskustalaisena Ahon virkavapautta vastaan.
• 26. huhtikuuta – Espoolainen maatalous- ja metsätieteiden maisteri Christina Gestrin nousi eduskuntaan veneonnettomuudessa kuolleen Rainer Erlundin tilalle.
• 26. huhtikuuta – Pesäpallon sopupeliskandaalin syyteharkinta valmistui. Vantaan käräjäoikeudessa nostettiin syytteet petoksesta 21 pelaajaa ja muuta pesäpallojoukkueiden jäsentä vastaan. Syytteet koskivat kolmea miesten Superpesikseen kuulunutta, elokuussa 1998 pelattua pesäpallo-ottelua.

• 2. toukokuuta – Belgian parlamentin nimittämä asiantuntijaryhmä alkoi selvittää Kongon demokraattisen tasavallan entisen pääministerin Patrice Lumumban kuolemaa. Lumumba oli murhattu Kongon sisällissodan aikana vuonna 1961 ja Belgian silloisen hallituksen epäiltiin olleen vastuussa teosta.
• 2. toukokuuta – Presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi saapuivat viralliselle vierailulle Ruotsiin.
• 5. toukokuuta – Copterline-yhtiö aloitti säännöllisen helikopteriliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä.
• 7. toukokuuta – Venäjän uusi presidentti Vladimir Putin vannoi virkavalansa Moskovan Kremlissä.
• 11. toukokuuta – Keski-Suomen alueella koettiin Suomen oloissa poikkeuksellisen voimakas maanjäristys, jonka voimakkuudeksi mitattiin 2,8 Richterin asteikolla. Järistys ei kuitenkaan aiheuttanut mainittavia vahinkoja.
• 11. toukokuuta – Intian väkiluku ylitti miljardin.^[1]
• 13. toukokuuta – Ainakin 15 ihmistä kuoli ja 560 loukkaantui ilotulitevaraston räjähdyksessä Enscheden kaupungissa Alankomaissa. Räjähdys tuhosi yli 400 rakennusta.
• 13. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Tukholmassa. Kilpailun voitti Tanska edustajanaan Olsen Brothers kappaleella "Fly on the Wings of Love".
• 18. toukokuuta – Virolainen Olari Elts voitti toisen kansainvälisen Jean Sibelius -kapellimestarikilpailun.
• 20. toukokuuta – Yli tuhat mielenosoittajaa muodosti ihmisketjun Lapinlahden sairaalan ympärille Helsingissä. Mielenosoittajat vaativat sairaalan säilyttämistä psykiatrisena hoitolaitoksena.
• 25. toukokuuta – Israel vetäytyi Libanonista 22 vuoden miehityksen jälkeen.
• 26. toukokuuta – Japanin keisari Akihito ja keisarinna Michiko saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.
• 27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto täytti 50 vuotta.

• 2. kesäkuuta – Ikaalisten käräjäoikeus tuomitsi jääkiekkoilija Teemu Selänteen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta lähes 260 000 markan sakkoihin. Selänne oli ajanut kolarin jääkiekkojohtaja, kansanedustaja Kalervo Kummolan kanssa Ikaalisissa heinäkuussa 1999.
• 4. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Moskovassa.
• 5. kesäkuuta – Ukraina ilmoitti sulkevansa Tšernobylin ydinvoimalan lopullisesti vuoden loppuun mennessä. Voimalan neljästä reaktorista oli toiminnassa vielä yksi.
• 6. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen matkusti valtiovierailulle Venäjälle. Presidentti Vladimir Putin torjui ehdotuksen Karjalan palauttamisesta Suomelle ja sanoi keskustelun aiheesta olevan haitaksi Suomen ja Venäjän suhteille.
• 12. kesäkuuta – Helsingin kaupunki juhli 450-vuotispäiväänsä.
• 13. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Kim Dae Jung ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Il tapasivat Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa. Tapaamista pidettiin merkittävänä edistysaskeleena kohti maiden jälleenyhdistymistä.
• 17. kesäkuuta – Turussa vietettiin tuomiokirkon 700-vuotisjuhlia.
• 22. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi STS-Pankin entisen pääjohtajan Ulf Sundqvistin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen velallisen epärehellisyydestä.
• 22. kesäkuuta – Jyväskylän käräjäoikeus hylkäsi Jyväskylässä maaliskuussa 1998 sattuneen junaonnettomuuden vuoksi veturinkuljettajaa vastaan nostetun syytteen kymmenestä kuolemantuottamuksesta.
• 25. kesäkuuta – Zimbabwessa pidettiin parlamenttivaalit. Presidentti Robert Mugaben ZANU-PF -puolue kärsi raskaan tappion, mutta säilyi parlamentin suurimpana ryhmänä.
• 30. kesäkuuta – Yhdeksän nuorta kuoli ja yli 20 loukkaantui Roskilden rockfestivaaleilla Tanskassa syntyneessä tungoksessa. Esiintymislavan eteen pakkautuneista osa kaatui ja jäi takaa tulevien jalkoihin.

• 1. heinäkuuta – Ruotsin ja Tanskan yhdistävä lähes kahdeksan kilometrin pituinen Juutinrauman silta avattiin liikenteelle.
• 1. heinäkuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti kirjailija Leena Krohnin, taidemaalari Silja Rantasen, sellotaiteilija Seppo Kimasen sekä jazzmuusikko Henrik Otto Donnerin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi.
• 2. heinäkuuta – Vicente Fox voitti vaalit Meksikossa ensimmäisenä oppositiosta valittuna presidenttinä sitten Francisco I. Maderon vuonna 1911.
• 6. heinäkuuta – Tasoristeysonnettomuus Kuivaniemen Myllykankaalla.
• 10. heinäkuuta – Nigeriassa bensiiniputki räjähti ja tappoi 250 kyläläistä, jotka olivat keräämässä vuotavaa bensiiniä.
• 25. heinäkuuta – Air Francen Concorde putosi nousun jälkeen Pariisissa surmaten 109 ihmistä koneessa ja viisi maassa.
• 27. heinäkuuta – Jopa 250 000 perulaista tuli Liman kaduille vastustamaan presidentti Alberto Fujimorin aikomusta asettua uudelleen ehdolle vaaleissa.^[2]

• 8. elokuuta – Viimeinen F-18C Hornet luovutettiin Suomen ilmavoimille Kuorevedellä.
• 8. elokuuta – 13 ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui pommin räjähtäessä eräässä jalankulkutunnelissa lähellä Puškinin metroasemaa Moskovassa.^[3]
• 10. elokuuta – Sri Lankan 84-vuotias pääministeri Sirimavo Bandaranaike erosi virastaan heikentyneen terveytensä vuoksi. Tullessaan virkaansa vuonna 1960 Bandaranaike oli ollut maailman ensimmäinen naispääministeri. Bandaranaike kuoli 10. lokakuuta.
• 11. elokuuta – Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtaja Jasser Arafat kävi Suomessa lyhyellä vierailulla.
• 12. elokuuta – Venäläinen ydinsukellusvene Kursk upposi Barentsinmerellä. Kaikki 118 merimiestä menehtyivät.^[3]
• 14. elokuuta – Presidentti Urho Kekkosen perikunta ilmoitti, että Kekkosen päiväkirjat vuosilta 1958–1981 julkaistaan tohtori Juhani Suomen toimittamana neliosaisena kirjasarjana.
• 16. elokuuta – Lapin lennoston Saab 35 Drakenit lensivät viimeiset lentonsa.
• 24. elokuuta – Linjebussin nimi muutettiin Suomessa muotoon Connex Finland Oy. Tytäryhtiöiden/aputoiminimien nimenmuutokset tapahtuivat seuraavasti: Linjebuss Vantaa – Connex Vantaa, Linjebuss Espoo – Connex Espoo ja Sirolan Liikenne – Connex Helsinki.
• 25. elokuuta – Ruotsin posti ilmoitti, että kaikki maan postikonttorit lakkautetaan huhtikuun alusta 2001 alkaen. Uudistuksessa arvioitiin katoavan noin 5000 työpaikkaa. Postipalvelut oli tarkoitus siirtää asiamiespostien hoidettaviksi.
• 26. elokuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi vihittiin avioliittoon presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.

• 1. syyskuuta – Liikenneministeriö muutti nimensä liikenne- ja viestintäministeriöksi. Uuden nimen katsottiin paremmin sopivan ministeriön muuttuneeseen toimenkuvaan.
• 1. syyskuuta – Kansanedustaja Ville Itälä nimitettiin uudeksi sisäministeriksi. Hänen edeltäjänsä Kari Häkämies palasi aiempaan virkaansa Kuopion kaupunginjohtajaksi.
• 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkosen syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlapäivän kunniaksi paljastettiin Helsingin Hakasalmen puistossa Urho Kekkosen muistomerkki, kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Lähde. Pääministeri Paavo Lipponen aiheutti juhlatunnelmaan särön arvostelemalla puheessaan kovin sanoin Kekkosen sisäpoliittista vallankäyttöä.
• 6. syyskuuta – Viimeinen ruotsalainen asevalmistaja, Bofors, myytiin yhdysvaltalaiselle United Defenselle.
• 9. syyskuuta – Abu Sayyafin sissien panttivankeina 140 vuorokautta olleet Seppo Fränti ja Risto Vahanen sekä kaksi muuta henkilöä vapautettiin. Viimeiset kolme panttivankia vapautuivat 19. syyskuuta.
• 14. syyskuuta – Microsoft julkaisi Windows Me -käyttöjärjestelmän
• 15. syyskuuta – Sydneyssä käynnistyivät 27:nnet kesäolympialaiset.
• 15. syyskuuta – Vantaan Hakunilassa syntyi rajuja tappeluja suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten – lähinnä somalialaissyntyisten – koululaisten välillä. Tappelut johtivat monien somalioppilaiden jäämiseen kotiin muutaman koulupäivän ajaksi, myöhemmin myös oikeudenkäynteihin.
• 16. syyskuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori ilmoitti eroavansa virastaan, mutta ei tarkentanut eronsa ajankohtaa.
• 17. syyskuuta – Noin 7 000 aktivistia muodosti ihmisketjun kiisteltyjen VR:n makasiinien ympärille Helsingin keskustassa. Mielenosoittajat vaativat makasiinien säilyttämistä ja kunnostamista.
• 17. syyskuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusi Katekismus otettiin käyttöön.
• 22. syyskuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti tohtori Sinikka Salon Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi syrjäyttäen hallituksen asettamat ehdokkaat. Halosen menettely sai kansalaisilta kiitosta.
• 24. syyskuuta – Jugoslaviassa järjestettiin presidentinvaalit, jotka oppositio voitti. Presidentti Slobodan Milošević hylkäsi tuloksen.
• 26. syyskuuta – Autolautta M/S Express Samina ajoi karille Pároksen saaren edustalla, Kreikassa, kaatuen oikealle kyljelleen ja upoten. 79 ihmistä kuoli.
• 28. syyskuuta – Tanskassa kansanäänestyksessä enemmistö ei halunnut ottaa euroa käyttöön.
• 28. syyskuuta – Oppositiojohtaja Ariel Sharon vieraili Temppelivuorella tuhatpäisen aseistetun retkikuntansa kanssa ja julisti siellä alueen ikuisesti Israelin alueeksi. Tapahtuma johti Al-Aqsan kansannousuun.

• 1. lokakuuta – Maailman tunnetuimpiin pikkuautoihin kuuluvan Minin valmistus päättyi Isossa-Britanniassa. Autoa oli tehty noin viisi miljoonaa kappaletta.
• 1. lokakuuta – Kansanedustaja Jorma Huuhtanen siirtyi Kansaneläkelaitoksen uudeksi pääjohtajaksi Pekka Tuomiston jäädessä eläkkeelle. Huuhtasen tilalle eduskuntaan tuli Markku Rossi.
• 2. lokakuuta – Elokuvaa Harry Potter ja viisasten kivi alettiin kuvata.
• 5. lokakuuta – Joukkomielenosoitus Belgradissa johti presidentti Miloševićin eroon, häntä seurasi opposition Vojislav Koštunica.
• 9. lokakuuta – Unkarilais-itävaltalainen säveltäjä György Ligeti sai Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Edellinen Sibelius-palkinto oli myönnetty puolalaiselle Krzysztof Pendereckille ja suomalaiselle Aulis Salliselle vuonna 1983.
• 10. lokakuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen olla tuomitsematta Sanna Sillanpäätä rangaistukseen helmikuussa 1999 tapahtuneesta kolmoissurmasta.
• 12. lokakuuta – Adenissa Jemenissä USS Cole -hävittäjä vaurioitui pahasti, kun pieni räjähteillä lastattu vene törmäsi sen kylkeen; 17 miehistön jäsentä kuoli ja 39 haavoittui.
• 12. lokakuuta – Sadas avaruussukkulalento avaruussukkula Discoverylla.
• 12. lokakuuta – Suomen pisin moottoritie otettiin käyttöön, kun pääministeri Paavo Lipponen avasi liikenteelle valtatie 3:n moottoritieosuuden Valkeakosken Jutikkalasta Lempäälän Kuljuun.
• 15. lokakuuta – Kymmeniätuhansia kaloja kuoli kalankasvattamolla Vammalassa, kun läheiseltä tynnyrinpuhdistamolta pääsi jokeen myrkyllisiä pesuaineita.
• 22. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Suurimmaksi kuntapuolueeksi nousi Suomen Keskusta.
• 23. lokakuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright saapui historialliselle vierailulle Pohjois-Koreaan ja tapasi maan johtajan Kim Jong Ilin. Neuvottelujen päätteeksi ilmoitettiin Pohjois-Korean keskeyttävän ydinohjelmansa toistaiseksi.
• 24. lokakuuta – Norsunluurannikon sotilasjohtaja Robert Guéï julisti itsensä vaalivoittajaksi. Ensimmäisten tulosten mukaan hänen kilpailijansa Laurent Gbagbo oli 11 %-yksikön johdossa ääntenlaskussa, jolloin sotilaat keskeyttivät sen. Abidjanissa syntyi pian levottomuuksia ja Guéï joutui pakenemaan.^[4]
• 29. lokakuuta – Kirgisian presidentti Askar Akajev valittiin kolmannelle virkakaudelle yli 74 prosentin ääniosuudella. Ulkomaiset vaalitarkkailijat pitivät vaaleja vilpillisinä.
• 31. lokakuuta – Viimeinen Multics-käyttöjärjestelmää ajanut tietokone poistettiin käytöstä.
• 31. lokakuuta – Helsingin hovioikeus alensi Suomen Tietotoimiston hiihtäjä Jari Räsäselle maksettavaksi määrättyjä korvauksia ja poisti kokonaan suurimmalle osalle Suomen Hiihtoliiton johtohenkilöistä määrätyt korvaukset. Muiden muassa Esko Aho ja Marjo Matikainen-Kallström jäivät korvauksitta. Päätoimittaja Kari Väisäselle ja toimittaja Johanna Aatsalo-Salliselle langetetut ehdolliset vankeustuomiot lievennettiin sakoiksi. Räsänen, Hiihtoliitto ja valtionsyyttäjä ilmoittivat tyytymättömyytensä ratkaisuun ja hakivat valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. Aatsalo-Sallinen oli eronnut Suomen Tietotoimiston palveluksesta keväällä 2000, Väisänen jo heinäkuussa 1999 käräjäoikeuden päätöksen jälkeen.

• 1. marraskuuta – Jugoslavian liittotasavalta hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
• 1. marraskuuta – Turun seudun käräjäoikeus tuomitsi ns. Euran Daltonit eli Leevi, Erkki ja Pekka Koistisen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Veljeksistä nuorin, Lasse Koistinen, sai ehdollisen tuomion. Veljekset olivat tehneet yli sata huoltoasemiin, pankkeihin ja posteihin kohdistunutta varkautta Lounais-Suomen alueella vuosina 1997–1999.
• 5. marraskuuta – Helsingin Tähtitorninmäellä paljastettiin Suomen vuonna 1942 Natsi-Saksalle luovuttamien juutalaisten muistomerkki, jonka olivat suunnitelleet Nils Haukeland ja Rafael Wardi. Paljastuspuheessaan pääministeri Paavo Lipponen pyysi maailman juutalaisilta anteeksi Suomen toisen maailmansodan aikaisen poliittisen johdon osuutta miljoonien juutalaisten kuolemaan.
• 7. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George W. Bush voitti varapresidentti Al Goren, mutta tulokset viivästyivät kuukaudella ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi.
• 9. marraskuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous pyysi juutalaisyhteisöltä anteeksi sitä, että kirkko oli vaiennut Natsi-Saksan rikoksista juutalaisia vastaan eikä ollut puuttunut juutalaisten luovuttamiseen Suomesta Saksaan vuonna 1942.
• 11. marraskuuta – Kaprunin funikulaaripalo: Itävallan Kaprunissa kuoli 155 laskettelijaa tulipalossa köysiradan tunnelissa.
• 11. marraskuuta – Varatuomari Paavo M. Petäjä valittiin Hiihtoliiton puheenjohtajaksi Esko Ahon jälkeen.
• 14. marraskuuta – Koulutyttö Eveliina Lappalainen surmattiin Imatralla.
• 14. marraskuuta – Netscape Navigator 6.0 julkaistiin kahden vuoden ja Mozilla-selaimen kehityksen jälkeen.
• 15. marraskuuta – Teollisuuden Voima Oy jätti kauppa- ja teollisuusministeriölle hakemuksen viidennen ydinreaktorin rakentamiseksi Suomeen.
• 16. marraskuuta – Bill Clintonista tuli ensimmäinen USA:n presidentti, joka vieraili virassaan Vietnamissa.
• 17. marraskuuta – Perun kongressi erotti korruptiosta syytetyn presidentti Alberto Fujimorin, joka oli jo paennut Japaniin.
• 22. marraskuuta – Huumorilehti Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi ilmoitti lopettavansa lehden julkaisemisen.
• 27. marraskuuta – Jean Chrétien valittiin uudelleen Kanadan pääministeriksi.
• 27. marraskuuta – Norjassa avattiin liikenteelle maailman pisin, yli 24 kilometriä pitkä maantietunneli Lærdalissa Oslon ja Bergenin välillä.
• 28. marraskuuta – Alankomaat laillisti ensimmäisenä maana maailmassa eutanasian eli armokuoleman.

• 1. joulukuuta – Miss Maailma -kilpailut pidettiin Lontoon Millennium Domessa, Priyanka Chopra voitti.
• 1. joulukuuta – Chilen entinen presidentti Augusto Pinochet määrättiin pidätettäväksi ja asetettavaksi oikeuden eteen rikoksista ihmisyyttä vastaan.
• 4. joulukuuta – Kirjailija Johanna Sinisalo sai Finlandia-palkinnon esikoisromaanistaan Ennen päivänlaskua ei voi.
• 14. joulukuuta – Presidentti Vladimir Putin saapui vierailulle Kuubaan ensimmäisenä Venäjän valtionpäämiehenä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Putinin ja Kuuban presidentin Fidel Castron ilmoitettiin päässeen sopimukseen Kuuban huomattavien neuvostoaikaisten velkojen maksusta.
• 15. joulukuuta – Tšernobylin ydinvoimala Ukrainassa suljettiin lopullisesti.
• 20. joulukuuta – Nokian seurakunnan kirkkovaltuusto päätti, ettei kirkossa järjestettyjä suosittuja torstai-iltoja jatketa. Tilaisuudet järjestänyt kirkkoherra Markku Koivisto pyysi virkavapaata ja ilmoitti herätysliikkeen jatkavan toimintaansa Nokian herätys -nimisenä yhdistyksenä.
• 24. joulukuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä 20 vuotta liikennöinyt autolautta Georg Ots teki viimeisen matkansa. Alus oli pitkään ollut ainoa matkustajalaiva Suomen ja Viron välillä.
• 30. joulukuuta – Pommiräjähdysten sarja surmasi 22 ihmistä Manilassa Filippiineillä.
• 30. joulukuuta – Tunnistamaton miespuolinen henkilö murhasi nelihenkisen Miyazawan perheen näiden kotitalossa Setagayassa Japanissa.

• Suosittu virtuaalihotelli Habbo avasi ovensa ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Tuolloin Habbon nimi oli Hotelli Kultakala. Myöhemmin Hotelli Kultakala laajeni muihin maihin ja nimikin kansainvälistyi.
• Brittiläinen Stagecoach-yhtiö myi pohjoismaiset toimintonsa, Stagecoach Finlandin ja ruotsalaisen Swebusin norjalaiselle Concordia Busille. Suomen yhtiön nimi muutettiin Concordia Bus Finlandiksi.
• Ruotsalaiseen Robinson-formaattiin perustunut Selviytyjät-TV-sarja aloitti tosi-TV-trendin.
• Ohjelmistomarkkinoilla alkoi helmikuussa laskukausi Y2K-paniikin jälkeen.
• Euroopan unionissa solmittiin Nizzan sopimus.
• IT-kupla paisui maksimiinsa.
• Yhdysvaltalaista Gilmoren tytöt -sarjaa (Gilmore Girls) alettiin tehdä.
• Pahkasika-lehden 77. ja viimeinen numero julkaistiin.

• 2. tammikuuta – Anni Järvenpää, suomalainen taitoluistelija
• 4. tammikuuta – Rhiannon Leigh Wryn, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. tammikuuta – Larisa Roxana Giurgiu, (”Roxen”) romanialainen laulaja
• 8. tammikuuta – Noah Cyrus, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 13. tammikuuta – Adam Ginning, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 26. tammikuuta – Nico Gross, sveitsiläinen jääkiekkoilija
• 3. helmikuuta – Dominik Bokk, saksalainen jääkiekkoilija
• 4. helmikuuta – Enoch Banza, kinshasankongolais-suomalainen jalkapalloilija
• 4. helmikuuta – Arttu Korkeasalo, suomalainen kuulantyöntäjä
• 4. helmikuuta – Vincent Thill, luxemburgilainen jalkapalloilija
• 8. helmikuuta – Mathilde Gremaud, sveitsiläinen freestylehiihtäjä
• 8. helmikuuta – Tommi Mäkinen, suomalainen pikajuoksija
• 9. helmikuuta – Eetu Mäki, suomalainen jääkiekkoilija
• 28. helmikuuta – Moise Kean, italialainen jalkapalloilija
• 5. maaliskuuta – Jack Aitchison, skotlantilainen jalkapalloilija
• 9. maaliskuuta – Nika Križnar, slovenialainen mäkihyppääjä
• 10. maaliskuuta – Luis Estrada, kuubalainen lentopalloilija
• 12. maaliskuuta – Pernilla Böckerman, suomalainen somevaikuttaja ja fitness-urheilija
• 15. maaliskuuta – Kristian Kostov, bulgarialais-venäläinen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä
• 15. maaliskuuta – Rasmus Kupari, suomalainen jääkiekkoilija
• 15. maaliskuuta – Emily Walton, englantilainen näyttelijä
• 16. maaliskuuta – Niklas Ansamaa, suomalainen ohjelmoija ja yrittäjä
• 21. maaliskuuta – Tyrese Cooper, yhdysvaltalainen pikajuoksija
• 23. maaliskuuta – Tiina-Maija Anetjärvi, suomalainen tubettaja
• 24. maaliskuuta – Emmaliina Tulkki, suomalainen jalkapalloilija
• 27. maaliskuuta – Juho Hyvärinen, suomalainen jalkapalloilija
• 30. maaliskuuta – Saga Andersson, suomalainen seiväshyppääjä
• 30. maaliskuuta – Niklas Jokelainen, suomalainen jalkapalloilija
• 30. maaliskuuta – Tobias Åkerman, suomalainen jääkiekkoilija
• 3. huhtikuuta – Mathias Emilio Pettersen, norjalainen jääkiekkoilija
• 9. huhtikuuta – Jackie Evancho, yhdysvaltalainen crossover-laulaja
• 11. huhtikuuta – David Gustafsson, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 11. huhtikuuta – Morgan Lily, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. huhtikuuta – Rasmus Dahlin, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 23. huhtikuuta – Chloe Kim, yhdysvaltalainen lumilautailija
• 26. huhtikuuta – Timi Zajc, slovenialainen mäkihyppääjä
• 26. huhtikuuta – Olga Heikkala, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 27. huhtikuuta – Toni Utunen, suomalainen jääkiekkoilija
• 28. huhtikuuta – Anni Kärävä, suomalainen freestylehiihtäjä
• 4. toukokuuta – Amara Miller, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. toukokuuta – Niklas Nordgren, suomalainen jääkiekkoilija
• 10. toukokuuta – Destanee Aiava, australialainen tennispelaaja
• 19. toukokuuta – Samuel Purola, suomalainen pikajuoksija
• 25. toukokuuta – Claire Liu, yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 1. kesäkuuta – Willow Shields, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. kesäkuuta – Ellie Delvaux (”Blanche”), belgialainen laulaja ja lauluntekijä
• 10. kesäkuuta – Santeri Salmela, suomalainen jääkiekkoilija
• 16. kesäkuuta – Bianca Andreescu, kanadalainen tennispelaaja
• 6. heinäkuuta – Jesperi Kotkaniemi, suomalainen jääkiekkoilija
• 12. heinäkuuta – Vinícius Júnior, brasilialainen jalkapalloilija
• 13. heinäkuuta – Penny Oleksiak, kanadalainen uimari
• 25. heinäkuuta – Preston Bailey, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. heinäkuuta – Kali Rodriguez, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. heinäkuuta – Linnea Melotindos, suomalainen jääkiekkoilija
• 8. elokuuta – Rose ja Grace Attard (”Jodie ja Mary”), brittiläiset siamilaiset kaksoset (Mary k. 2000)
• 10. elokuuta – Daniela Vismane, latvialainen tennispelaaja
• 11. elokuuta – Rocco John Ritchie, yhdysvaltalaisen viihdetaiteilijan Madonna Cicconen ja brittiläisen ohjaajan Guy Ritchien poika
• 13. elokuuta – Aamu Milonoff, suomalainen näyttelijä
• 15. elokuuta – Adam Boqvist, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 17. elokuuta – Gazzy Garcia (”Lil Pump”), yhdysvaltalainen rap-artisti ja lauluntekijä
• 17. elokuuta – Peetro Seppälä, suomalainen jääkiekkoilija
• 23. elokuuta – Arttu Ruotsalainen, suomalainen jääkiekkomaalivahti
• 31. elokuuta – Angel Gomes, englantilainen jalkapalloilija
• 28. syyskuuta – Frankie Jonas, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. lokakuuta – Kalle Rovanperä, suomalainen ralliautoilija
• 5. lokakuuta – Anttoni Honka, suomalainen jääkiekkoilija
• 6. lokakuuta – Amanda Pace, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 8. lokakuuta – Miiro Linjala, suomalainen jääkiekkoilija
• 10. lokakuuta – Emma Nopanen, suomalainen näyttelijä
• 12. lokakuuta – Frida Hämäläinen, suomalainen aitajuoksija
• 31. lokakuuta – Willow Smith, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 2. marraskuuta – Alphonso Davies, kanadalainen jääkiekkoilija
• 8. marraskuuta – Jasmine Thompson, englantilainen laulaja ja lauluntekijä
• 10. marraskuuta – Mackenzie Foy, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
• 20. marraskuuta – Kiia Nousiainen, suomalainen jääkiekkoilija
• 20. marraskuuta – Connie Talbot, brittiläinen laulaja
• 26. joulukuuta – Isac Elliot, suomalainen pop-artisti
• 30. joulukuuta – Roosa Heikkiniemi, suomalainen lentopalloilija

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2000 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Zhores Alferov, Herbert Kroemer ja Jack St. Clair Kilby
• Nobelin kemianpalkinto: Alan J. Heeger, Alan MacDiarmid ja Hideki Shirakawa
• Nobelin lääketieteen palkinto: Arvid Carlsson, Paul Greengard ja Eric Kandel
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gao Xingjian
• Nobelin rauhanpalkinto: Kim Dae Jung

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2000

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2000

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2000

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2000

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2000

• Elokuvan Kalmanralli 2000 (1975) tapahtumat sijoittuvat tähän vuoteen.
• Romaanin Kallokaiini (1940) tapahtumat sijoittuvat tähän vuoteen.

• Vuoden 2000 miehittämättömät avaruuslennot

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2000 Wikimedia Commonsissa