Robert Guéï (16. maaliskuuta 1941 Kabakouma, Ranskan Länsi-Afrikka – 19. syyskuuta 2002 Abidjan[1]) oli norsunluurannikkolainen sotilas ja maan johtaja vuosina 1999–2000 sotilasvallankaappauksen jälkeen kymmenen kuukauden ajan.
Guéï sai koulutuksen Ranskassa ja presidentti Félix Houphouët-Boigny nimitti hänet vuonna 1990 maan asevoimien johtoon.
Houphouët-Boignya seurasi Henri Konan Bédié. Guéï arvosteli häntä armeijan käyttämisestä hänen valitsemisensa jälkeisten levottomuuksien tukahduttamiseen ja myöhemmin korruptiosta ja talouden huonosta hoidosta.[2]
Guéï erotettiin asemastaan todistamattomien 1995 vallankaappaushuhujen jälkeen. Myöhemmin Guéï nousi vielä urheiluministeriksi, mutta sai potkut pian Atlantan vuoden 1996 olympialaisten jälkeen. Vuonna 1997 presidentti määräsi hänet erotettavaksi armeijasta aiempien vallankaappausepäiltyjen vuoksi.[2]
24. joulukuuta 1999 armeija nousi kapinaan maksamattomien palkkojen vuoksi[3] ja poisti Bédién vallasta verettömällä vallankaappauksella. Guéï nousi valtaan nousseen sotilasjuntan johtoon. Hän muodosti kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja lupasi vapaat vaalit. Uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä kesällä 2000.
Syksyllä 2000 järjestettiin vaalit, joihin korkein oikeus kielsi molempien suurien puolueiden (Parti Démocratique de la Côte d'Ivoire, PDCI ja Rassemblement des Republicaines, RDR) ehdokkaita osallistumasta. Länsimaat vetivät tukensa vaaleilta ja vaalitarkkailijansa pois. RDR kehotti vaaliboikottiin, joten vaalit käytiin Guéïn ja Front Populaire Ivoirien -puolueen (FPI) ehdokkaan Laurent Gbagbon välillä. Aikaiset tulokset näyttivät Gbagbon voittaneen, joten Guéï määräsi ääntenlaskun keskeytettäväksi ja julisti itsensä voittajaksi. Tämän jälkeen Gbagbon kannattajat virtasivat Abidjanin kaduilla, joissa käytiin verinen yhteenotto väkijoukon yrittäessä vallata presidentinpalatsin. Osa santarmeista ja sotilaista liittyi mielenosoittajiin, jolloin Guéï joutui pakenemaan. Gbagbo julistettiin presidentiksi. Tämän jälkeen taisteltiin vielä uuden hallinnon ja RDR:n ja PDCI:n kannattajien välillä, jotka vaativat uusia vaaleja. Lopulta RDR:n johtaja Alassane Ouattara tunnusti Gbagbon presidentiksi.[4]
Guéï oli tappiostaan katkera ja vetäytyi kotikyläänsä.[5]
Vuonna 2001 hän perusti Union pour la démocratie et le progrès en Côte d'Ivoire -puolueen (UDPCI), joka liittoutui Gbagbon FPI:n kanssa parlamentissa.[5]
19. syyskuuta 2002 maapakolaiset ja kapinalliset yrittivät vallankaappausta Abidjanissa, Bouakéssa ja Korhogossa. Hallituksen joukot kukistivat sen tunneissa, mutta Guéï oli saanut surmansa hämärissä olosuhteissa.[4]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
