Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1991 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

• 1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) jäseneksi.
• 1. tammikuuta – Metsäteollisuusyhtiöt Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy yhdistyivät Repola Oy:ksi, jonka pääjohtajaksi tuli Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki.
• 4. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
• 4. tammikuuta – Kansainvälinen Punainen Risti ja useat muut avustusjärjestöt varoittivat ainakin 20 miljoonaa ihmistä uhkaavasta nälänhädästä Afrikassa. Tilannetta kuvattiin lähes yhtä vakavaksi kuin vuosina 1984–1985, jolloin noin miljoona ihmistä kuoli nälkään.
• 5. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV päätettiin lakkauttaa. Samalla Neuvostoliitto lopetti talousapunsa Kuuballe.
• 6. tammikuuta – Pekingissä alkoivat salaiset oikeudenkäynnit vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksiin osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 70 henkilöä.
• 13. tammikuuta – Vilnan verilöyly: Neuvostoliiton joukot valtasivat Vilnan tv-keskuksen Liettuassa tunkeutuen tuhannen sitä puolustaneen siviilin muurin läpi.^[1]
• 13. tammikuuta – Portugalin presidentti Mario Soares valittiin toiselle virkakaudelle. Soares sai yli 70 prosenttia annetuista äänistä.
• 14. tammikuuta – Antti ”Irwin Goodman” Hammarberg kuoli sydänkohtaukseen Haminassa 47-vuotiaana.
• 14. tammikuuta – Ihmisyydenpuolue ja Riippumattomat Sitoutumattomat Eläkeläiset Suomessa -puolue merkittiin puoluerekisteriin. RSES:n jäsenistö koostui pääosin Suomen Eläkeläisten Puolueesta erotetuista ja eronneista jäsenistä ja sen nimeksi vaihdettiin myöhemmin vuoden aikana Eläkeläiset Kansan Asialla.
• 15. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista umpeutui.
• 16. tammikuuta – Persianlahden sota alkoi massiivisilla ilmaiskuilla ja ohjusiskuilla Irakia vastaan kello 03 Irakin aikaa.^[2]
• 17. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein julisti ”kaikkien taistelujen äidin olevan käynnissä”. Irak ampui kahdeksan Scud-ohjusta Israeliin ja Saudi-Arabiaan.^[2]
• 17. tammikuuta – Saksan liittopäivät valitsi Helmut Kohlin yhdistyneen Saksan ensimmäiseksi liittokansleriksi.
• 17. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto vahvisti asetuksen Kiteen, Nivalan ja Orimattilan kuntien muuttumisesta kaupungeiksi vuoden 1992 alussa.
• 19. tammikuuta – Ainakin kolme Scud-ohjusta räjähti Tel Avivissa surmaten 17 ihmistä. Israel vannoi puolustautuvansa, mutta pidättäytyi hyökkäyksestä. Yhdysvallat siirsi Patriot-ohjuksia Israeliin.^[2]
• 20. tammikuuta – Irakin televisio haastatteli alas ammuttuja liittouman lentäjiä. Saudi-Arabiaan ammuttiin kymmenen ohjusta, joista ohjustentorjunta ampui alas yhdeksän ja yksi putosi mereen.^[2]
• 22. tammikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen Kuwaitin öljylähteitä ja öljysäiliöitä. Kuusi ohjusta ammuttiin Saudi-Arabiaan ja yksi osui Tel Aviviin.^[2]
• 23. tammikuuta – Ympäristöministeriö julkisti teettämänsä selvityksen, jonka mukaan elohopeapäästöt olivat Suomessa kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
• 25. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi syyslukukauden 1991 alussa voimaan astuvat uudet peruskoulu- ja lukiolait, jotka siirsivät lähes kaiken kouluja koskevan päätösvallan kunnille.
• 26. tammikuuta – Ensimmäisessä ilmataistelussa Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat kolme Irakin MiG-23-konetta. Irakilaiset koneet laskeutuvat turvaan Iraniin. Persianlahteen päästetty öljy uhkasi Saudi-Arabian teollisuutta, suolanpoistolaitoksia ja meren eliöstöä.^[2]
• 27. tammikuuta – Siad Barre pakeni Mogadishusta.
• 29. tammikuuta – Rovaniemen kihlakunnanoikeus tuomitsi vuonna 1989 konkurssin tehneen Poro ja Riista Oy:n toimitusjohtajan kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen sekä sakkoihin ja korvauksiin jatketusta törkeästä veropetoksesta ja väärennyksistä. Yhtiö oli toimittanut markkinoille suuria määriä syötäväksi kelpaamatonta poronlihaa ja nostanut lähes 14 miljoonan markan arvosta valtion vientitukea eli liikevaihtoveron palautusta väärin perustein vuosina 1986–1988.
• 30. tammikuuta – Irakin joukot etenivät panssarivaunuin Saudi-Arabian puolelle, missä niitä olivat vastassa Yhdysvaltain merijalkaväki, saudien ja Qatarin joukot. Yhdysvallat menetti 11 sotilasta. Saudit ja qatarilaiset valtasivat seuraavana päivänä takaisin Khafjin kylän.^[2]
• 31. tammikuuta – Tšekkoslovakia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
• 31. tammikuuta – Sisäministeriö ilmoitti, että Suomesta oli vuoden 1990 aikana hakenut turvapaikkaa 2 725 henkilöä – näistä yli puolet somaleja –, mikä oli yli 15 kertaa enemmän kuin vuonna 1989. Hakijoiden joukossa oli ollut myös toistakymmentä nuorta neuvostoliittolaista lentokonekaapparia. Turvapaikkahakemuksia oli ehditty käsitellä vain 364 ja vajaa kolmannes hakijoista oli saanut turvapaikan tai oleskeluluvan. ^[3]

• 1. helmikuuta – Maanjäristys surmasi yli 300 ihmistä Pakistanissa.
• 6. helmikuuta – Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat neljä Irakin hävittäjää, jotka yrittivät paeta Iraniin 120 muun irakilaisen koneen tavoin.^[2]
• 9. helmikuuta – Liettualaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.
• 11. helmikuuta – Islanti tunnusti ensimmäisenä valtiona Liettuan itsenäisyyden. Neuvostoliitto lähetti Islannille nootin, jossa se syytti Islantia puuttumisesta Neuvostoliiton sisäisiin asioihin.
• 12. helmikuuta – Vuoden 1989 Pekingin opiskelijamielenosoitusten pääideologeiksi nimetyt kaksi kiinalaista toisinajattelijaa tuomittiin ”laittomien järjestöjen” perustamisesta ja ”kumouksellisesta toiminnasta” 13 vuoden vankeuteen.
• 13. helmikuuta – Häivepommittajien pudottamat laserohjatut pommit tuhosivat bunkkerin Bagdadissa. Irakin hallitus väitti 500 siviilin saaneen surmansa, Yhdysvallat väitti bunkkerin olleen sotilaskohde.^[2]
• 15. helmikuuta – Irak tarjoutui vetäytymään Kuwaitista, jos Israel vetäytyisi miehitetyiltä arabien mailta, Irakin velat annettaisiin anteeksi ja liittouma maksaisi Irakin jälleenrakennuksen. Presidentti Bush tyrmäsi tarjouksen huijauksena.^[2]
• 15. helmikuuta – Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä solmittiin Visegrádin sopimus koskien maiden yhteistyötä markkinatalouteen siirtymiseksi.
• 16. helmikuuta – Yhdysvaltain USS Tripoli ja USS Princeton vaurioituivat miinoista Persianlahdella.^[2]
• 16. helmikuuta – Koleran ilmoitettiin leviävän Perussa. Tautiin oli tammikuun alusta lähtien sairastunut noin 13 000 ihmistä, joista oli kuollut lähes sata.
• 19. helmikuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin vaati Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin eroa ja korkeimman päätösvallan siirtämistä tasavaltojen päämiesten muodostamalle neuvostolle.
• 20. helmikuuta – Suuri joukko mielenosoittajia kaatoi Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan patsaan maan pääkaupungissa Tiranassa.
• 21. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päässeensä sopimukseen Irakin kanssa sen vetäytymisestä. Presidentti Bush hylkäsi tarjouksen.^[2]
• 22. helmikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen kuudenneksen Kuwaitin 950 öljylähteestä.^[2]
• 22. helmikuuta – Presidentti Ramiz Alia otti henkilökohtaisesti vallan käsiinsä Albaniassa. Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa Tiranassa.
• 23. helmikuuta – Persianlahden sota: lyhyt maasotavaihe alkoi 04 Saudi-Arabian aikaa joukkojen ylitettyä Kuwaitin rajan Saudi-Arabiasta. Ainakin 200 öljylähdettä ja varastoa sytytettiin tuleen.^[2]
• 23. helmikuuta – Armeija kaappasi vallan Thaimaassa.
• 25. helmikuuta – Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän Kuwaitista Neuvostoliiton rauhanehdotuksen mukaan. Scud-ohjus osui parakkiin Saudi-Arabiassa ja surmasi 28 yhdysvaltalaista sotilasta.^[2]
• 25. helmikuuta – Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa sotilaallisena järjestönä.
• 25. helmikuuta – Oikeudenkäynti Bulgarian entistä puoluejohtajaa Todor Živkovia vastaan alkoi maan pääkaupungissa Sofiassa. Živkovia syytettiin valtion varojen kavaltamisesta. Myöhemmin häntä vastaan nostettiin syyte myös maanpetoksesta, koska hän oli aikanaan suunnitellut Bulgarian liittämistä Neuvostoliittoon. Živkov oli ensimmäinen oikeuteen joutunut itäeurooppalainen kommunistijohtaja.
• 25. helmikuuta – Suomen väkiluku ylitti Väestörekisterikeskuksen mukaan viiden miljoonan rajan.
• 25. helmikuuta – Ruotsalainen Wallenberg-konserni osti autovalmistaja Saab-Scania Ab:n 12,8 miljardin kruunun kauppahinnalla.
• 26. helmikuuta – Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän täydellisesti. Irakilaisia on otettu vangiksi 30 000 ja päivän aikana lukema nousi 63 000:een.
• 26. helmikuuta – Tim Berners-Lee esitteli ensimmäisen verkkoselaimen.
• 26. helmikuuta – Lähes kaikki Euroopan talouskomission (ECE) jäsenmaat, myös Suomi, allekirjoittivat sopimuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA). Sopimus velvoitti jäsenmaat selvittämään suurten taloushankkeiden vaikutukset ympäristöön ennen niiden toteuttamista.
• 27. helmikuuta – Persianlahden sota päättyi tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.^[2]

• 3. maaliskuuta – Amatöörikuvaaja George Holliday nauhoitti tilannetta, jossa Los Angelesin poliisi pahoinpiteli Rodney Kingia. Vuotta myöhemmin jury hylkäsi syytteet LAPD:n poliiseja vastaan, mikä johti nelipäiväisiin mellakoihin Yhdysvalloissa. Mellakoissa kuoli 55 ihmistä ja tuhottiin omaisuutta miljardin dollarin arvosta.^[4]
• 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton parlamentti ratifioi Saksojen yhdistymissopimuksen, mutta jätti Saksassa olevien neuvostojoukkojen kotiuttamisaikataulun vielä avoimeksi.
• 5. maaliskuuta – Chilen presidentti Patricio Aylwin julkisti raportin, jonka mukaan hänen edeltäjänsä Augusto Pinochetin valtakaudella oli surmattu yli 2 000 toisinajattelijaa.
• 8. maaliskuuta – Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi. Uuden viraston pääjohtajaksi tuli kouluhallituksen pääjohtajana toiminut Vilho Hirvi.
• 9. maaliskuuta – Belgradissa puhkesi mielenosoituksia Slobodan Miloševićia vastaan. Kaksi ihmistä kuoli armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
• 13. maaliskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö julisti Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin M/S Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
• 13. maaliskuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin Berliinin lähellä sijaitsevasta sotilassairaalasta Neuvostoliittoon, mikä nostatti vastalauseiden myrskyn Saksassa.
• 14. maaliskuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapautettiin kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaittiin poliisin väärentäneen todisteita.
• 14. maaliskuuta – Neuvostoliittolaisen matkustajakoneen Suomeen kesäkuussa 1990 kaapannut opiskelija Oleg Kozlov tuomittiin Latvian pääkaupungissa Riiassa viideksi vuodeksi ”keskimmäisen kuriasteen” työleirille.
• 15. maaliskuuta – Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuivat virallisesti lopuista oikeuksistaan Saksassa.
• 17. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaaleihin asetti ehdokkaita kaikkiaan 17 rekisteröityä puoluetta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen Keskusta lisäsi paikkalukuaan 15:llä, kun taas SDP menetti kahdeksan ja Kokoomus peräti 13 paikkaa.
• 24. maaliskuuta – SDP:n puolueneuvosto hyväksyi puolueen johdon esityksen SDP:n jäämisestä oppositioon. SDP oli ollut mukana miltei kaikissa Suomen poliittisissa hallituksissa vuodesta 1966 lähtien.
• 26. maaliskuuta – Tukholman saaristosta löydettiin vuonna 1525 uponneen Kustaa Vaasan lippulaivan Svanenin hylky.
• 27. maaliskuuta – Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
• 27. maaliskuuta – Lieksan alueelle perustettiin Kolin kansallispuisto.
• 31. maaliskuuta – Georgiassa järjestettiin kansanäänestys maan tulevaisuudesta. Äänestäneistä 98 prosenttia kannatti maan itsenäistymistä. Etelä-Ossetian alue boikotoi äänestystä.
• Maalis–huhtikuu – Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttivat kansannousut maan etelä- ja pohjoisosissa Irakin sodan jälkeen.

• 3. huhtikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 687 määräsi Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjuksensa.
• 4. huhtikuuta – Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin Keskustan Esko Aho, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Saara-Maria Paakkinen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ritva Laurila.
• 9. huhtikuuta – Saksan hallitus vahvisti tiedot, joiden mukaan Itä-Saksan salainen poliisi Stasi ja länsisaksalainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta (RAF) olivat olleet läheisessä yhteistyössä 1970- ja 1980-luvuilla.
• 9. huhtikuuta – Georgian parlamentti palautti voimaan vuonna 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen.
• 18. huhtikuuta – Irak luovutti kemiallisten aseiden materiaalia YK:n tarkastajille ja ilmoitti, ettei sillä ole biologisia aseita.
• 21. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden, vuoden 1993 alussa voimaan tulevan itsehallintolain.
• 22. huhtikuuta – Liechtenstein liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) seitsemänneksi täysjäseneksi.
• 24. huhtikuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk kävi Tanskassa lyhyellä vierailulla. Tämä oli hänen ensimmäinen käyntinsä Pohjoismaissa. Tanskan kansankäräjillä ei päästy vasemmiston vastustuksen vuoksi päättämään Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden poistamisesta.
• 26. huhtikuuta – Pääministeri Esko Ahon hallitus aloitti työnsä. Edellinen Harri Holkerin hallitus oli noussut hallitusten ikätilaston kärkeen ohitettuaan toimikautensa viimeisinä päivinä edeltäjänsä, Kalevi Sorsan neljännen hallituksen.
• 27. huhtikuuta – SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio sanoi, että Suomen on syytä varautua hakemaan Euroopan yhteisön jäsenyyttä.
• 28. huhtikuuta – Arkkipiispa John Vikström vihki Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin Eero Huovisen Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi Helsingin tuomiokirkossa.
• 29. huhtikuuta – Trooppinen sykloni surmasi ainakin 138 000 ihmistä Bangladeshissa.
• 30. huhtikuuta – Kaksi entisen Itä-Saksan symbolia siirtyi historiaan. Viimeiset Trabant-autot valmistuivat ja lentoyhtiö Interflug teki viimeiset reittilentonsa. Tuhansia ihmisiä jäi työttömiksi yhtiöiden toiminnan loputtua.
• 30. huhtikuuta – Eduskunnan puhemiehistöön tuli muutoksia Ahon hallituksen nimityksen jälkeen. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustan Mikko Pesälä.

• 1. toukokuuta – Valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Tom Westergård siirtyi Vaasan läänin maaherraksi edellisen maaherran Mauno Kangasniemen jäätyä eläkkeelle. Westergård oli puoluekannaltaan sosialidemokraatti.
• 4. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Roomassa. Kilpailun voitti äärimmäisen niukasti Ruotsin Carola kappaleella Fångad av en stormvind. Ranskan Amina kappaleella C'est le dernier qui a parle qui a raison oli saanut saman verran pisteitä, mutta Carola kuitenkin voitti, koska sillä oli enemmän korkeita pisteitä kuin Aminalla.
• 14. toukokuuta – Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti Kiinan entisen johtajan Mao Zedongin lesken, niin sanottuun Neljän koplaan kuuluneen Jiang Qingin tehneen itsemurhan. Hän oli vapautunut elinkautisesta vankeudesta vain hieman aiemmin.
• 15. toukokuuta – Edith Cresson muodosti Ranskan uuden hallituksen. Hänestä tuli Ranskan ensimmäinen naispääministeri.
• 15. toukokuuta – Hallitus antoi kauppa- ja teollisuusministeriölle valtuudet valmistella päätöstä Vuotoksen tekojärven rakentamisesta ja kumosi Sorsan kolmannen hallituksen vuonna 1982 tekemän päätöksen, jonka mukaan allasta ei rakenneta.
• 19. toukokuuta – Tohtori Pekka Sauri valittiin Vihreän liiton uudeksi puheenjohtajaksi.
• 21. toukokuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin pommi-iskussa tämän vaalikampanjamatkallaan.^[5]
• 21. toukokuuta – Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta ja pakeni Zimbabween, josta hän sai turvapaikan.
• 24. toukokuuta – Guns N’ Roses aloitti rock-musiikin historian pisimmän maailmankiertueen.
• 24. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti hallitukselle ulkopoliittisen katsauksen, jonka mukaan Suomi sulki tässä vaiheessa pois jäsenyyden Euroopan yhteisössä.
• 26. toukokuuta – Lauda Airin Boeing 767 putosi lähellä Bangkokia, onnettomuudessa kuoli 223 ihmistä.
• 31. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoi Kotimaa-lehdelle antamassaan haastattelussa, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon tulisi etääntyä valtiosta ja mahdollisesti valmistautua luopumaan virallisesta asemastaan.

• 6. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi Kyrönjoen suojelulain.
• 7. kesäkuuta – Suomen markka sidottiin yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä ecua.
• 7. kesäkuuta – Viihdesarja Kummelin pilottijakso lähetettiin.
• 8. kesäkuuta – Washingtonissa järjestettiin Persianlahden sodan voitonparaati.
• 8. kesäkuuta – Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin edelleen kansanedustaja Heikki A. Ollila ja ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen sekä uutena kansanedustaja Riitta Jouppila. Puoluekokous hyväksyi kannanoton, jonka mukaan Suomen oli asetettava tavoitteekseen Euroopan yhteisön jäsenyys.
• 9. kesäkuuta – Yli 600 vuotta lepotilassa ollut ja sammuneeksi luultu tulivuori Pinatubo alkoi purkautua Filippiineillä. Varotoimista huolimatta purkauksen aiheuttamissa maanjäristyksissä ja mutavyöryissä sai surmansa noin 550 ihmistä ja noin 300 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Kyseessä oli yksi historian suurimmista tunnetuista tulivuorenpurkauksista.^[6]
• 12. kesäkuuta – Boris Jeltsin valittiin Venäjän federaation presidentiksi.
• 12. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi yksimielisesti presidentinvaalin muuttamisen suoraksi kansanvaaliksi ja siirtymisen uuteen vaalitapaan jo seuraavissa, vuoden 1994 vaaleissa.
• 14. kesäkuuta – Seitsemän sotaharjoituksiin osallistunutta varusmiestä hukkui Taipalsaarella, kun heidän kuljettamansa venäläinen BTR-60-miehistönkuljetuspanssarivaunu upposi.
• 15. kesäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1998 talvikisat Japanin Naganolle.
• 17. kesäkuuta – Apartheid: Etelä-Afrikka lopetti ihmisten rodun mukaisen syntymärekisteröinnin.
• 17. kesäkuuta – Saksa ja Puola solmivat ystävyyssopimuksen, jossa Oder–Neisse-linja määriteltiin maiden pysyväksi rajaksi. Puola lupasi taata saksalaisvähemmistönsä oikeudet ja Saksa puolestaan tukea Puolan pyrkimyksiä päästä Euroopan yhteisön jäseneksi.
• 20. kesäkuuta – Saksan liittopäivät hyväksyi äänin 337–320 liittopäivien ja hallituksen siirtymisen Bonnista Berliiniin. Saksan liittoneuvosto jäi edelleen toistaiseksi Bonniin.
• 23. kesäkuuta – Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja vihittiin tehtäviinsä Trondheimin tuomiokirkossa tuhat vuotta vanhojen perinteiden mukaan. Mielipidemittausten mukaan 84 prosenttia norjalaisista kannatti monarkiaa.
• 24. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti vierailulle Moskovaan ja tapasi sen aikana muiden muassa Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin ja Venäjän presidentin Boris Jeltsinin.
• 25. kesäkuuta – Kroatia ja Slovenia julistivat itsenäistyvänsä Jugoslaviasta.
• 26. kesäkuuta – Kahdeksan tutkijan ryhmä aloitti Yhdysvalloissa Arizonan osavaltiossa Biosfääri II -kokeilun sulkeutumalla pinta-alaltaan 1,3 hehtaarin suuruisen lasikuvun alle. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää itsenäinen, ekologisessa tasapainossa oleva elinympäristö, joka voisi toimia Maan ilmakehän ulkopuolella. Kokeilun piti kestää kaksi vuotta, mutta se ajautui vaikeuksiin ja keskeytettiin heinäkuussa 1992. Myös kokeilun eettiset perusteet kyseenalaistettiin.
• 28. kesäkuuta – Sosialististen maiden talousjärjestön (SEV) toiminta päättyi virallisesti.

• 1. heinäkuuta – Varsovan liitto hajotettiin virallisesti.
• 1. heinäkuuta – Ruotsi jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
• 1. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen GSM-verkko (Radiolinja) aloitti toimintansa Suomessa.
• 1. heinäkuuta – Yhdysvallat purki Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet.
• 6. heinäkuuta – Slovenian sota päättyi.
• 7. heinäkuuta – Brionin sopimus päätti kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivytti Slovenian ja Kroatian itsenäistymistä kolmella kuukaudella.
• 10. heinäkuuta – Pohjois-Korea anoi YK:n jäsenyyttä.
• 11. heinäkuuta – Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla nähtiin täydellinen auringonpimennys, joka kesti pisimmillään 6 min 53 s.
• 21. heinäkuuta – Somalian sisällissodan osapuolet solmivat tulitauon ja sopivat vallanjaosta. Presidentiksi valittiin Ali Mahdi Mohamed kahdeksi vuodeksi.
• 22. heinäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto vahvisti uuden puolustustilalain ja valmiuslain, jotka oli säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä ja hyväksytty vaaditulla 2/3 enemmistöllä kaksilla peräkkäisillä valtiopäivillä. Lait antoivat hallitukselle laajat valtuudet poikkeusolojen, muun muassa taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana.
• 28. heinäkuuta – Saksan ympäristöviranomaiset arvioivat, että entisen Itä-Saksan alueen ympäristön puhdistaminen länsieurooppalaiselle tasolle vaatii yli 10 miljardia Suomen markkaa kymmenen vuoden aikana.
• 31. heinäkuuta – Filippiinit päätti sallia entisen presidentin Ferdinand Marcosin lesken Imelda Marcosin paluun yli viisi vuotta kestäneestä maanpaosta kotimaahansa.

• 1. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush piti Ukrainassa vieraillessaan ns. Chicken Kiev -puheen, jossa hän varoitti ettei Yhdysvallat tue ”paikallisdespotismiin” johtavia itsenäistymishankkeita ja varoitti etnisestä vihasta lähtevästä nationalismista.
• 4. elokuuta – Kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos upposi Etelä-Afrikan rannikolla, turma ei vaatinut kuolonuhreja.
• 4. elokuuta – Kansanedustaja Tina Mäkelä valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
• 5. elokuuta – Etelä-Korea anoi YK:n jäsenyyttä.
• 6. elokuuta – Tim Berners-Lee lähetti alt.hypertext-uutisryhmään viestin, jossa hän esitteli ensimmäistä kertaa julkisesti World Wide Web -projektin.^[7]
• 7. elokuuta – Venäläinen poliitikko Vladimir Žirinovski kyseenalaisti antamassaan lausunnossa Suomen itsenäisyyden, koska hänen mielestään Vladimir Leninillä ei olisi ollut valtuuksia sen myöntämiseen vuonna 1917.
• 8. elokuuta – Varsovan radiomasto, joka siihen aikaan oli kaikkien aikojen korkein rakennelma, romahti.
• 10. elokuuta – Kiina ilmoitti liittyvänsä kansainväliseen ydinsulkusopimukseen Japanin pääministerin Toshiki Kaifun vieraillessa Pekingissä.
• 12. elokuuta – Suomen puolustusvoimat ilmoitti ostavansa entisen Itä-Saksan aseita ja ampumatarvikkeita yhteensä 200 miljoonalla markalla.
• 12. elokuuta – Metallica julkaisi viidennen albuminsa Metallican, joka tunnetaan myös ”Black Albumina” sen kannen värityksen vuoksi.
• 14. elokuuta – Ruotsin radio kertoi, että ruotsalaiset tiedusteluelimet olivat varautuneet toisesta maailmansodasta lähtien aina 1980-luvulle saakka ottamaan vastaan Suomen pakolaishallituksen, mikäli Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n kerrottiin rahoittaneen toimia, joilla oli varauduttu Suomen ja Ruotsin mahdolliseen miehitykseen. Suomen puolustusministeri Elisabeth Rehn sanoi, ettei Suomessa ollut tiedetty tällaisista suunnitelmista.
• 18. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitettiin olevan ”sairaana” ja hänet asetettiin arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asetti varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
• 19. elokuuta – Albania ja Israel solmivat diplomaattisuhteet.
• 20. elokuuta – Viro julistautui itsenäiseksi. 100 000 ihmistä kerääntyi Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Gorbatšovia.
• 21. elokuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyi armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
• 22. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoi Neuvostoliiton vallankaappauksen panneen Suomen ulkopoliittisen linjan kovalle koetukselle, koska Suomi oli yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa puuttunut Neuvostoliiton sisäisiin asioihin arvostelemalla neuvostojohdon poliittisia ratkaisuja.
• 24. elokuuta – Venäjä ja Ukraina julistautuivat itsenäisiksi.
• 25. elokuuta – Opiskelija Linus Torvalds lähetti viestin comp.os.minix-uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
• 25. elokuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.
• 25. elokuuta – Suomi aloitti Baltian maiden kanssa neuvottelut normaalien diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Uutta tunnustusta maiden itsenäisyydelle ei pidetty tarpeellisena, koska Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden jo 1920-luvulla eikä ollut tunnustanut niiden liittämistä Neuvostoliittoon vuonna 1940. Diplomaattisuhteet palautettiin Suomen ja Baltian maiden välille 29. elokuuta.
• 27. elokuuta – Euroopan yhteisön jäsenmaat sopivat Baltian maiden tunnustamisesta. Muutamassa päivässä liki 40 maata ilmoitti tunnustavansa tai oli jo tunnustanut niiden itsenäisyyden.
• 27. elokuuta – Moldova julistautui itsenäiseksi. Romania tunnusti sen välittömästi.
• 27. elokuuta - Apulanta perustettiin.
• 29. elokuuta – Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetettiin.
• 30. elokuuta – Azerbaidžan julistautui itsenäiseksi.
• 31. elokuuta – Kirgisia ja Uzbekistan julistautuivat itsenäisiksi.

• 1. syyskuuta – Yhdysvallat tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
• 2. syyskuuta – Asianajaja Matti Wuori valittiin ympäristöjärjestö Greenpeacen johtoon.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
• 6. syyskuuta – Leningrad muutti nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
• 6. syyskuuta – Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja Lothar de Maizière erosi kaikista poliittisista tehtävistään.
• 7. syyskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin tunnusti Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden.^[1]
• 9. syyskuuta – Tadžikistan julistautui itsenäiseksi valtioksi.
• 10. syyskuuta – Grungeyhtye Nirvana teki läpimurtonsa kappaleellaan Smells Like Teen Spirit.
• 11. syyskuuta – Neuvostoliitto ryhtyi kotiuttamaan Kuubassa olleita sotilaitaan.
• 13. syyskuuta – Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Merkkipäivänä järjestettyyn juhlatilaisuuteen Helsingin Finlandia-talossa osallistui noin 1 600 entistä lottaa.
• 13. syyskuuta – Ensimmäiset Suomen Baltian maiden suurlähettiläät nimitettiin virkoihinsa. Suomen Tallinnan-suurlähettilääksi tuli ulkoministeriön neuvotteleva virkamies Jaakko Kaurinkoski, Riian-suurlähettilääksi suurlähettiläs Antti Lassila ja Vilnan-suurlähettilääksi ulkoministeriön neuvotteleva virkamies Taisto Tolvanen.
• 15. syyskuuta – Sosialidemokraatit kärsivät murskatappion Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Ingvar Carlssonin hallitus erosi vaalien jälkeen ja Kokoomuksen Carl Bildt muodosti uuden hallituksen.
• 16. syyskuuta – Albanian presidentti Ramiz Alia allekirjoitti ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
• 17. syyskuuta – YK:n jäsenmaiden lukumäärä nousi 166:een, kun Baltian maat, Mikronesia, Marshallsaaret sekä Etelä- ja Pohjois-Korea hyväksyttiin järjestön jäseniksi.
• 17. syyskuuta – Linux-ydin versio 0.01 julkaistiin.
• 19. syyskuuta – Pankkikriisi alkoi: SKOP joutui Suomen Pankin haltuun.
• 19. syyskuuta – Jäämies Ötzi löytyi Alpeilta.
• 21.–30. syyskuuta – IAEA:n tarkastajat löysivät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat estäen tarkastajia lähtemästä elleivät he luovuttaisi niitä kaikkia. Tästä seurasi nelipäiväinen pattitilanne. Irak luovutti, kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi seuraamuksilla.
• 23. syyskuuta – Armenia julistautui itsenäiseksi.
• 24. syyskuuta – Tuhannet mielenosoittajat vaativat Zairen pääkaupungissa Kinshasassa maan presidentin Mobutu Sese Sekon eroa. Yli sata ihmistä kuoli hallituksen joukkojen hajottaessa mielenosoituksen aseellisesti. Ranska ja Belgia lähettivät joukkojaan Mobutun tueksi.
• 27. syyskuuta – Amer-yhtymä myi Marimekon Kirsti Paakkasen omistamalle Workidea Oy:lle.
• 30. syyskuuta – Haitissa tehtiin sotilasvallankaappaus kenraali Raoul Cedrasin johdolla. Presidentti Jean-Bertrand Aristide pakeni Venezuelaan. Yhdysvallat ja Euroopan yhteisö keskeyttivät talousapunsa Haitille ja Amerikan valtioiden yhteisö OAS julisti Haitin kauppasaartoon.
• 30. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivät saivat ensimmäisen naispuhemiehen, kun tehtävään valittiin Kokoomuksen Ingegerd Troedsson.

• 1. lokakuuta – Syvästi tappiollinen sanomalehti Uusi Suomi muutettiin viikkolehdeksi.
• 3. lokakuuta – Arviolta 25 000–40 000 ihmistä osallistui Helsingissä palkansaajakeskusjärjestöjen järjestämään, hallituksen ja työnantajajärjestöjen politiikkaa vastustaneeseen suurmielenosoitukseen.
• 5. lokakuuta – Ukrainan presidentti Leonid Kravtšuk pyysi maailman juutalaisilta anteeksi ukrainalaisten osallistumista Natsi-Saksan rikoksiin juutalaisia vastaan toisen maailmansodan aikana. Syyskuun lopussa oli tullut kuluneeksi 50 vuotta Babyn Jarin rotkossa lähellä Kiovaa toimeenpannusta verilöylystä, jossa oli ammuttu lähes 34 000 juutalaista.
• 5. lokakuuta – Neuvostoliitto hyväksyttiin Kansainvälisen valuuttarahaston liitännäisjäseneksi.
• 8. lokakuuta – Kroatia katkaisi suhteet Jugoslaviaan.
• 8. lokakuuta – Kuvanveistäjä Erkki Salmela voitti Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlarahan suunnittelukilpailun. Kultaista, tuhannen markan arvoista rahaa lyötiin 35 000 kappaletta keväällä 1992 ja hopeista, sadan markan arvoista rahaa 300 000 kappaletta joulukuussa 1992.
• 10. lokakuuta – Kuuban presidentti Fidel Castro vakuutti Kuuban kommunistisen puolueen järjestyksessä neljännessä puoluekokouksessa Kuuban pysyvän sosialistisena maana. Castro valittiin uudelle kaudelle puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi ja toiseksi sihteeriksi samoin uudelle kaudelle valittiin hänen veljensä, puolustusministeri ja asevoimien komentaja Raúl Castro.
• 10. lokakuuta – Jaakko Lassila erosi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan paikalta epäonnistuneiden ns. Kouri-kauppojen vuoksi.
• 10. lokakuuta – Perustuslaillinen Oikeistopuolue ja Suomen Eläkeläisten Puolue poistettiin puoluerekisteristä niiden jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
• 11. lokakuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 715 määräsi Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
• 15. lokakuuta – Viron presidentti Arnold Rüütel, Latvian presidentti Anatolis Gorbunovs ja Liettuan presidentti Vytautas Landsbergis allekirjoittivat ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
• 15. lokakuuta – SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio ilmoitti jättävänsä tehtävänsä.
• 18. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen 24 vuotta poikki olleet diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuoden 1967 kuuden päivän sodan vuoksi.
• 25. lokakuuta – Merivoimat karkotti sotaharjoitusten yhteydessä Suomen aluevesillä liikkuneen sukellusveneen varoituspommeilla.
• 27. lokakuuta – Turkmenistan julistautui itsenäiseksi valtioksi.
• 29. lokakuuta – Galileo-avaruusluotain tapasi 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
• 29. lokakuuta – Ukrainan parlamentti päätti, että Tšernobylin ydinvoimala suljetaan vuoden 1993 aikana. Viimeinen voimalan neljästä reaktorista sammutettiin kuitenkin vasta joulukuussa 2000.

• 1. marraskuuta – Suomen Keskustan kansanedustaja Eino Siuruainen siirtyi Oulun läänin maaherraksi Ahti Pekkalan jäätyä eläkkeelle. Siuruaisen tilalle eduskuntaan tuli maaliskuun vaaleissa pudonnut rehtori Tellervo Renko.
• 2. marraskuuta – Metropoliitta Bartolomeos I valitaan yksimielisesti uudeksi Konstantinopolin ja Uuden Rooman Arkkipiispaksi ja Ekumeeniseksi Patriarkaksi.
• 3. marraskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät yksimielisyyteen YYA-sopimuksen korvaavasta uudesta naapuruussopimuksesta. Paineet YYA-sopimuksen purkamiseksi olivat kasvaneet Saksan yhdistymisen jälkeen.
• 4. marraskuuta – Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin leski Imelda Marcos palasi kotimaahansa, jossa hän sai kannattajiltaan sankarin vastaanoton. Imelda Marcosia odotti Filippiineillä myös syyte valtion varojen kavaltamisesta.
• 7. marraskuuta – Izzy Stradlin jätti Guns N’ Rosesin.
• 8. marraskuuta – Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkolain sekä kirkko- ja vaalijärjestyksen, joiden arvioitiin tulevan voimaan vuonna 1994.
• 12. marraskuuta – Indonesian joukkojen tekemässä verilöylyssä Dilin Santa Cruzin hautausmaalla tapettiin ainakin 271 itätimorilaista ja saman verran ihmisiä katosi.^[8]
• 14. marraskuuta – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttivät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
• 14. marraskuuta – Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palasi Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
• 14. marraskuuta – Suomen markkaa devalvoitiin 14 prosentilla, mitä on kutsuttu myöhemmin Suomen 1990 luvun laman lähtölaukaukseksi^[9].
• 16. marraskuuta – Suomen Työväen Säästöpankin pääjohtaja Ulf Sundqvist valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
• 18. marraskuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg pyysi eroa virastaan, mutta presidentti Mauno Koivisto pyysi häntä jatkamaan. Myös pankin johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa oli pyytänyt eroa, mutta hän perui eronsa keskusteltuaan Koiviston kanssa. Kullberg ja Sorsa olivat vastustaneet markan devalvointia.
• 22. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi järjestön uudeksi pääsihteeriksi egyptiläisen Boutros Boutros-Ghalin.
• 22. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen eroanomuksen. Stenius-Kaukonen oli perustellut anomustaan ”politiikan moraalisella rappiolla”.
• 27. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
• 29. marraskuuta – Viikkolehdeksi muutetun Uuden Suomen viimeinen numero ilmestyi.
• 30. marraskuuta – Suomi–Neuvostoliitto-Seura muutti nimensä Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi, jonka puheenjohtajaksi valittiin vesi- ja ympäristöhallituksen pääjohtaja Kaj Bärlund.

• 1. joulukuuta – Ukrainalaiset äänestäjät päättivät maan itsenäistymisestä. Venäjä, Puola ja Kanada tunnustivat ensimmäisinä Ukrainan itsenäisyyden.
• 4. joulukuuta – Lentoyhtiö Pan American World Airways lopetti toimintansa.
• 4. joulukuuta – Tamperelainen Kansan Lehti ilmestyi viimeisen kerran. Lehti oli perustettu vuonna 1899.
• 7. joulukuuta – Japanin hyökkäyksestä Yhdysvaltain Pearl Harborin laivasto- ja lentotukikohtaan tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tapauksen seurauksena Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan.
• 8. joulukuuta – Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY), jonka päämaja sijoitettiin Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.
• 8. joulukuuta – Moldovan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin presidentinvaalien ainoa ehdokas Mircea Snegur.
• 12. joulukuuta – Ensimmäiset suomalaiset YK:n rauhanturvajoukoissa palvelleet naiset matkustivat palveluspaikkoihinsa Libanonin eteläosaan ja Golanin kukkuloille, joissa he osallistuivat UNIFIL-operaatioon.
• 13. joulukuuta – Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan liittyivät IVY:n jäseniksi.
• 15. joulukuuta – Suomenlinna ja Vanha Rauma hyväksyttiin YK:n maailmanperintöluetteloon.
• 16. joulukuuta – Kazakstan itsenäistyi. Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Nursultan Nazarbajev.
• 17. joulukuuta – Valmiiksi neuvotellun Suomen ja Neuvostoliiton uuden naapuruussopimuksen allekirjoittaminen peruuntui.
• 21. joulukuuta – Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan lupasivat siirtää alueillaan olleet Neuvostoliitolle kuuluneet ydinaseet Venäjälle tuhottaviksi.
• 25. joulukuuta – Mihail Gorbatšov erosi Neuvostoliiton presidentin virasta.
• 26. joulukuuta – Neuvostoliiton Korkein neuvosto kokoontui ja päätti Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
• 27. joulukuuta – SAS:n lentokone MD-81 syöksyi maahan Etelä-Ruotsissa. Koneessa oli 122 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä, jotka kaikki selviytyivät hengissä ja joista vain 23 loukkaantui.
• 30. joulukuuta – Suomi tunnusti Venäjän, Armenian, Azerbaidžanin, Kazakstanin, Kirgisian, Moldovan, Tadžikistanin, Turkmenistanin, Ukrainan, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän itsenäisyyden sekä Venäjän aseman Neuvostoliiton seuraajavaltiona. Georgian tunnustaminen lykättiin toistaiseksi maan sekavan sisäisen tilanteen vuoksi.
• 31. joulukuuta – Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta.

• 2. tammikuuta – Davide Santon, italialainen jalkapalloilija
• 3. tammikuuta – Joonas Nättinen, suomalainen jääkiekkoilija
• 4. tammikuuta – Olivia Tennet, uusiseelantilainen näyttelijä ja tanssija
• 19. tammikuuta – Erin Sanders, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. tammikuuta – Brittany Tiplady, kanadalainen näyttelijä
• 10. helmikuuta – Emma Roberts, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. helmikuuta – Sanni Utriainen, suomalainen keihäänheittäjä
• 7. helmikuuta – Rachel Sibner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. helmikuuta – Ed Sheeran, englantilainen laulaja, lauluntekijä ja tuottaja
• 17. helmikuuta – Bonnie Wright, englantilainen näyttelijä (Harry Potter)
• 18. helmikuuta – Malese Jow, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. helmikuuta – Gerran Howell, walesilainen näyttelijä
• 27. helmikuuta – Adam Almqvist, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 28. helmikuuta – Sarah Bolger, irlantilainen näyttelijä
• 3. maaliskuuta – Víctor Elías, espanjalainen näyttelijä
• 5. maaliskuuta – Sara Parikka, suomalainen näyttelijä
• 8. maaliskuuta – Devon Werkheiser, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. maaliskuuta – Qian Lin, kiinalainen laulaja
• 16. maaliskuuta – Sandhja Kuivalainen, suomalais-guayanalainen poplaulaja
• 16. maaliskuuta – Admir Mehmedi, sveitsiläinen jalkapalloilija
• 26. maaliskuuta – Brittney Wilson, kanadalainen näyttelijä
• 28. maaliskuuta – Amy Bruckner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. maaliskuuta – Toni Rajala, suomalainen jääkiekkoilija
• 4. huhtikuuta – Jamie Lynn Spears, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 7. huhtikuuta – Anna Ryrberg, ruotsalainen näyttelijä
• 10. huhtikuuta – Amanda Michalka, yhdysvaltalainen laulaja (”Aly & AJ”) ja näyttelijä
• 12. huhtikuuta – Magnus Pääjärvi-Svensson, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 13. huhtikuuta – Niilo Syväoja, suomalainen näyttelijä
• 18. huhtikuuta – Joey Gaydos, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. huhtikuuta – Marieke Lucas Rijneveld, alankomaalainen kirjailija
• 22. huhtikuuta – Jaak Madison, virolainen poliitikko ja kansanedustaja
• 27. huhtikuuta – Lara Gut, sveitsiläinen alppihiihtäjä
• 27. huhtikuuta – Annituuli Kasurinen, suomalainen ääninäyttelijä
• 28. huhtikuuta – Aleisha Allen, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. toukokuuta – Raúl Jiménez, meksikolainen jalkapalloilija
• 6. toukokuuta – Dominik Kanaet, kroatialainen jääkiekkoilija
• 9. toukokuuta – Pernille Kaae Høier, tanskalainen näyttelijä
• 17. toukokuuta – Daniel Curtis Lee, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. toukokuuta – Jordan Pruitt, yhdysvaltalainen laulaja
• 21. toukokuuta – Sarah Ramos, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. toukokuuta – Erika Umeda, japanilainen laulaja
• 26. toukokuuta – Julianna Rose Mauriello, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. toukokuuta – Kristen Alderson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 3. kesäkuuta – Sara Sieppi, Miss Suomi 2011 (alun perin 1. perintöprinsessa ennen Pia Pakarisen kruunusta luopumista)
• 4. kesäkuuta – Jordan Hinson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. kesäkuuta – Ville Hyvärinen, suomalainen jääkiekkoilija
• 7. kesäkuuta – Tommi Kivistö, suomalainen jääkiekkoilija
• 18. kesäkuuta – Willa Holland, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
• 28. kesäkuuta – Suvi Hurme, suomalainen näyttelijä
• 5. heinäkuuta – Jason Dolley, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. heinäkuuta – Devon Alan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. heinäkuuta – Alessandro Lindblad (”Alesso”), ruotsalainen musiikkituottaja ja DJ
• 9. heinäkuuta – Mitchel Musso, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 12. heinäkuuta – Erik Per Sullivan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. heinäkuuta – Natalie Minnevik, ruotsalainen näyttelijä
• 1. elokuuta – Sebastian Holmgård, suomalainen kitaristi, laulaja, lauluntekijä ja sanoittaja
• 4. elokuuta – River Viiperi, espanjalainen malli
• 9. elokuuta – Alexis Kaufman (Alexa Bliss), yhdysvaltalainen vapaapainija
• 16. elokuuta – Evanna Lynch, irlantilainen näyttelijä (Harry Potter)
• 17. elokuuta – Austin Butler, yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja
• 28. elokuuta – Kyle Massey, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. syyskuuta – Carter Jenkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. syyskuuta – Skandar Keynes, englantilainen näyttelijä
• 11. syyskuuta – Kyrre Gørvell-Dahll (”Kygo”), norjalainen musiikkituottaja ja DJ
• 14. syyskuuta – Lauri Dalla Valle, suomalainen jalkapalloilija
• 20. syyskuuta – Spencer Locke, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. syyskuuta – Emmy Clarke, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. lokakuuta – Nicolai Kielstrup, tanskalainen laulaja
• 7. lokakuuta – Lay Zhang, kiinalainen näyttelijä ja laulaja
• 15. lokakuuta – Gabriella Cilmi, australialainen laulaja
• 16. lokakuuta – Jedward, irlantilainen pop-duo
• 17. lokakuuta – Alex Vanopslagh, tanskalainen poliitikko
• 19. lokakuuta – Christopher Gerse, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. marraskuuta – Camila Finn, brasilialainen malli
• 9. marraskuuta – Ronja Stanley (”Ronya”), suomalais-brittiläinen laulaja
• 15. marraskuuta – Shailene Woodley, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. marraskuuta – Tommy Cash, virolainen rap-artisti
• 24. marraskuuta – Eetu Pesonen (”Eeddspeaks”), suomalainen videobloggaaja
• 2. joulukuuta – Charlie Puth, yhdysvaltalainen laulaja
• 4. joulukuuta – Isabella Lueen (”Levina”), saksalainen laulaja ja lauluntekijä
• 8. joulukuuta – Miika Roine, suomalainen jääkiekkoilija
• 13. joulukuuta – Jay Greenberg, yhdysvaltalainen säveltäjä
• 19. joulukuuta – Tyler Morley, kanadalainen jääkiekkoilija
• 24. joulukuuta – Louis Tomlinson, yhtyeen One Direction jäsen
• 26. joulukuuta – Mai Villadsen, tanskalainen poliitikko
• 31. joulukuuta – Camila Giorgi, italialainen tennispelaaja

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1991 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Pierre-Gilles de Gennes
• Nobelin kemianpalkinto: Richard R. Ernst
• Nobelin lääketieteen palkinto: Erwin Neher ja Bert Sakmann
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Nadine Gordimer
• Nobelin rauhanpalkinto: Aung San Suu Kyi

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1991

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1991

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1991

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1991

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1991