Vuosi 1902 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

• 8. tammikuuta – Kiinan keisarillinen hovi siirtyi kapinan jälleen takaisin Kiellettyyn kaupunkiin, ja keisarinna otti vallan käsiinsä.
• 9. tammikuuta – Paraguayn presidentti Emilio Aceval syöstiin vallasta. Häntä seurasi Andrés Héctor Carvallo.
• 21. tammikuuta – Puolan vuoden 1863 Venäjän vastaisen "tammikuun kapinan" vuosipäivänä syntyi levottomuuksia, jotka husaarit kukistivat.
• 24. tammikuuta – Yhdysvaltain hallitus allekirjoitti sopimuksen Tanskan kanssa Tanskan Länsi-Intian luovuttamisesta Yhdysvalloille.
• 15. helmikuuta – Berliinin metro ja sisäinen rautatie aloittivat toimintansa.
• 6. maaliskuuta – Espanjalainen urheiluseura Real Madrid Club de Fútbol perustettiin.
• 8. maaliskuuta – Jean Sibeliuksen toisen sinfonian kantaesitys Helsingissä.
• 2. huhtikuuta – Electric Theatre, Yhdysvaltain ensimmäinen elokuvateatteri avasi ovensa Los Angelesissa, Kaliforniassa.
• 9. huhtikuuta – Lehtimies Axel Lille puhui Nylands nationin juhlassa ja esitti ensimmäisen kerran julkisesti vaatimuksen Suomen itsenäisyydestä.
• 9. huhtikuuta – Suomen Kansallisteatteri vihittiin. Vihkiäisissä esitettiin J. H. Erkon kirjoittama kolminäytöksinen Pohjolan häät ja illalla Aleksis Kiven Lea, pääosassa Ida Aalberg.^[1]
• 17. huhtikuuta – Suomalaisten laittomina pitämät kutsunnat alkoivat Helsingissä. Niitä vastustavat julistivat kutsuntalakon ja paikalle määrätyistä 870:stä vain 57 saapui paikalle.^[2] Seuraavana päivänä kutsutuista oli enää jäljellä 38, ja he joutuivat yleisön pilkkaamiksi.
• 18. huhtikuuta – Suomen senaatin vastaisia mielenosoituksia Helsingissä. Väkijoukko hajaantui vasta suomalaisen Kaartinkomppanian saavuttua paikalle.^[3]
• 30. huhtikuuta – Säveltäjä Claude Debussyn ooppera Pelléas ja Mélisande sai ensiesityksensä Pariisissa.
• 8. toukokuuta – Mont Peléen tulivuorenpurkaus Ranskalle kuuluvalla Martiniquella Karibialla. Purkaus tuhosi pääkaupunki Saint-Pierren, ja siinä sai surmansa noin 30 000 ihmistä.
• 12. toukokuuta – Hiilikaivostyöläisten lakko alkoi Pennsylvaniassa.
• 20. toukokuuta – Tomás Estrada Palmasta tuli ensimmäinen vapaan Kuuban presidentti Yhdysvaltain miehitysjoukkojen poistuttua.
• 31. toukokuuta – Buurisodat päättyivät Pretorian rauhaan. Tasavalloista tuli Britannian kruununsiirtomaita.
• 19. kesäkuuta – Annettiin asetus suomen ja ruotsin kielien käyttämisestä tuomioistuimissa ja viroissa. Kaikkien asiakirjojen mukaan oli liitettävä venäjänkielinen käännös.
• 29. kesäkuuta – Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian kolmiliitto uudistettiin 12 vuodeksi.
• 10. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan asetuskokoelman alkutekstiksi määrättiin venäjän kieli, suomen- ja ruotsinkielinen vain käännöksiksi.
• 12. heinäkuuta – Britannian pääministeri Robert Gascoyne-Cecil luopui tehtävistään ikäänsä vedoten.
• 14. heinäkuuta – Pyhän Markuksen kellotorni romahti Venetsiassa
• 9. elokuuta – Kuningas Edvard VII kruunattiin Westminster Abbeyssa.
• 19. syyskuuta – Unkarissa osoitettiin mieltä saksalaisia vastaan vapaustaistelija Lajos Kossuthin satavuotissyntymäpäivänä.
• 14. lokakuuta – Nikolai Rimski-Korsakovin oopperan Servilia kantaesitys Pietarissa.
• 23.–24. lokakuuta – Vanhasuomalainen puolue katsoi, että sotapalvelukseen kutsutut suomalaiset olivat velvollisia astumaan palvelukseen Venäjän armeijaan. Perustuslailliset puolueet sen sijaan päättivät salaisessa kokouksessaan marraskuussa vaatia kutsuntalakon jatkamista.
• 15. marraskuuta – Italialainen anarkisti Gennaro Rubino yritti murhata Belgian kuninkaan Leopold II:n.
• 16. joulukuuta – Karl Goldmarkin oopperan Götz von Berlichingenin kantaesitys Budapestissa.
• 18. joulukuuta – Maksim Gorkin näytelmän Pohjalla ensiesitys Moskovan Taiteilijateatterissa.
• 20. joulukuuta – yli 20 ihmistä kuoli Byronin junaonnettomuudessa lähellä Byronin kaupunkia Kaliforniassa Yhdysvalloissa.^[4]
• 30. joulukuuta – Espanja lähetti laivoja Tangeriin ja valmistautui hyökkäämään Marokkoon.

• Kainuussa oli paha katovuosi vuosina 1902–1903.
• Nathan B. Stubblefield esitteli langattoman puhelimen Kentuckyssa.
• Kapina päättyi Filippiineillä.

• 1. tammikuuta – Hans von Dohnányi, saksalainen juristi ja vastarintaliikkeen taistelija (k. 1945)
• 8. tammikuuta – Georgi Malenkov, neuvostoliittolainen poliitikko (k. 1988)
• 9. tammikuuta – Josemaría Escrivá, espanjalainen pappi, Opus Dein ja Navarran yliopiston perustaja (k. 1975)
• 12. tammikuuta – Kerttu Oksanen, suomalainen runoilija (k. 1987)
• 15. tammikuuta – Saud ibn Abdul Aziz, Saudi-Arabian kuningas (1953–1964) (k. 1969)
• 19. tammikuuta – Aune Somersalmi, suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (k. 1984)
• 31. tammikuuta – Alva Myrdal, vuoden 1982 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ruotsalainen poliitikko (k. 1986)
• 1. helmikuuta – Langston Hughes, yhdysvaltalainen runoilija ja kansalaisaktivisti (k. 1967)
• 4. helmikuuta – Manuel Álvarez Bravo, meksikolainen valokuvaaja (k. 2002)
• 4. helmikuuta – Charles Lindbergh, yhdysvaltalainen lentäjä (k. 1974)
• 8. helmikuuta – Demchugdongrub (”Ruhtinas De”), mongolialainen Mengjiangin ruhtinas (k. 1966)
• 8. helmikuuta – Gertrud Scholtz-Klink, saksalainen kansallissosialistinen poliitikko (k. 1999)
• 10. helmikuuta – Walter Houser Brattain, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1987)
• 11. helmikuuta – Ljubov Orlova, neuvostoliittolainen elokuvanäyttelijä (k. 1975)
• 22. helmikuuta – Kaarlo Kytö, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1985)
• 27. helmikuuta – Lucio Costa, brasilialainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija (k. 1988)
• 27. helmikuuta – John Steinbeck, vuoden 1962 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1968)
• 3. maaliskuuta – Tyyne Leivo-Larsson, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs (k. 1977)
• 7. maaliskuuta – Heinz Rühmann, saksalainen näyttelijä (k. 1994)
• 21. maaliskuuta – Gustav Fröhlich, saksalainen näyttelijä (k. 1987)
• 21. maaliskuuta – Edward James House Junior (”Son House”), yhdysvaltalainen blueslaulaja ja kitaristi (k. 1988)
• 24. maaliskuuta – Ville Pessi, suomalainen kommunistipoliitikko (k. 1983)
• 25. maaliskuuta – Sten Broman, ruotsalainen alttoviulisti, säveltäjä, musiikkikriitikko, kapellimestari ja juontaja (k. 1983)
• 26. maaliskuuta – Aino Mattila, suomalainen teatteriammattilainen (k. 1986)
• 29. maaliskuuta – Marcel Aymé, ranskalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (k. 1967)

• 3. huhtikuuta – Reinhard Gehlen, saksalainen kenraalimajuri (k. 1979)
• 3. huhtikuuta – Yrjö Lyytikäinen, suomalainen päätoimittaja, Apu-lehden perustaja (k. 1956)
• 6. huhtikuuta – Vilho Rantanen, suomalainen päätoimittaja (k. 1994)
• 6. huhtikuuta – Gustav Sjaastad, norjalainen poliitikko (k. 1964)
• 13. huhtikuuta – Kaarlo Merimaa, suomalainen apulaisjohtaja ja nuortenkirjailija (k. 1969)
• 18. huhtikuuta – Evert Merola, suomalainen kirjailija (k. 1997)
• 18. huhtikuuta – Menachem Mendel Schneerson (”The Rebbe”), ukrainalainen ortodoksijuutalainen rabbi (k. 1994)
• 19. huhtikuuta – Veniamin Kaverin, venäläinen kirjailija (k. 1989)
• 20. huhtikuuta – John Elfström, ruotsalainen näyttelijä (k. 1981)
• 23. huhtikuuta – Halldór Laxness, vuoden 1955 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut islantilainen kirjailija (k. 1998)
• 26. huhtikuuta – Jorma Reenpää, suomalainen diplomi-insinööri, Yhtyneiden Kuvalehtien toimitusjohtaja (k. 1980)
• 26. huhtikuuta – Kari Reenpää, suomalainen diplomi-insinööri, vuorineuvos ja Otavan toimitusjohtaja (k. 1968)
• 30. huhtikuuta – Theodore Schultz, vuoden 1979 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 1998)
• 2. toukokuuta – Kirsti Karhi, suomalainen näyttelijä (k. 1981)
• 3. toukokuuta – Alfred Kastler, vuoden 1966 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1984)
• 6. toukokuuta – Max Ophüls, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 1957)
• 8. toukokuuta – André Lwoff, vuoden 1965 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen mikrobiologi (k. 1994)
• 11. toukokuuta – Kaarlo Sarkia, suomalainen runoilija (k. 1945)
• 15. toukokuuta – Sigizmund Levanevsky, neuvostoliittolainen lentäjä (katosi 1937)
• 25. toukokuuta – Helvi Leiviskä, suomalainen säveltäjä (k. 1982)
• 1. kesäkuuta – Jaakko Rahola, suomalainen laivanrakennusopin professori (k. 1973)
• 2. kesäkuuta – Ilmari Kunnas, suomalainen eversti (k. 1957)
• 6. kesäkuuta – Émile Ali-Khan, ranskalainen yleisurheilija ja olympiamitalisti
• 6. kesäkuuta – Jimmie Lunceford, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti ja orkesterinjohtaja (k. 1947)
• 15. kesäkuuta – Erik H. Erikson, tanskalais-saksalais-yhdysvaltalainen kehityspsykologi (k. 1994)
• 16. kesäkuuta – Barbara McClintock, vuoden 1983 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen sytogenetiikan tutkija (k. 1992)
• 18. kesäkuuta – Morgan Walter Philips, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko (k. 1963)
• 18. kesäkuuta – Paavo Yrjölä, suomalainen yleisurheilun moniottelija (k. 1980)
• 25. kesäkuuta – Risto-Veikko Luukkonen, suomalainen arkkitehti (k. 1972)
• 27. kesäkuuta – Georg Malmstén, suomalainen muusikko ja säveltäjä (k. 1981)

• 1. heinäkuuta – William Wyler, saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1981)
• 4. heinäkuuta – Erik Tuxen, tanskalainen kapellimestari (k. 1957)
• 7. heinäkuuta – Vittorio De Sica, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1974)
• 10. heinäkuuta – Kurt Alder, vuoden 1950 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (k. 1958)
• 17. heinäkuuta – Paavo Simola, suomalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1961)
• 18. heinäkuuta – Uuno Tupasela (”Tupa-Uuno”), suomalainen kuplettilaulaja ja sanoittaja (k. 1983)
• 23. heinäkuuta – Alpo S. Tuura, amerikansuomalainen taidemaalari (k. 1928)
• 26. heinäkuuta – Albert Forster, saksalainen poliitikko ja Gauleiter (k. 1952)
• 28. heinäkuuta – Albert Namatjira, australialainen kuvataiteilija (k. 1958)
• 28. heinäkuuta – Karl Popper, itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi (k. 1994)
• 3. elokuuta – Regina Jonas, saksanjuutalainen rabbi (k. 1944)
• 3. elokuuta – Lauri Santtu, suomalainen taidegraafikko ja -piirtäjä (k. 1986)
• 8. elokuuta – Paul Dirac, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (k. 1984)
• 10. elokuuta – Norma Shearer, kanadalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 1983)
• 10. elokuuta – Arne Tiselius, vuoden 1948 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (k. 1971)
• 11. elokuuta – Martti Turunen, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja (k. 1979)
• 13. elokuuta – Felix Wankel, saksalainen wankelmoottorin keksijä (k. 1988)
• 15. elokuuta – Erik Edmundsson, suomalainen näyttelijä (k. 1928)
• 21. elokuuta – Siiri Angerkoski, suomalainen näyttelijä (k. 1971)
• 22. elokuuta – Leni Riefenstahl, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 2003)
• 24. elokuuta – Carlo Gambino, italialainen mafiajohtaja (k. 1976)
• 24. elokuuta – Tapio Peitsara, suomalainen eversti ja rykmentinkomentaja (k. 1989)
• 2. syyskuuta – Arvi Tynys, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1959)
• 6. syyskuuta – Göran Hongell, suomalainen lasitaiteilija (k. 1973)
• 10. syyskuuta – Toivo Pekkanen, suomalainen kirjailija (k. 1957)
• 12. syyskuuta – Juscelino Kubitschek, Brasilian presidentti (1956–1961) (k. 1976)
• 16. syyskuuta – Halvard Lange, norjalainen poliitikko, diplomaatti ja ministeri (k. 1970)
• 16. syyskuuta – Veli Saarinen, suomalainen hiihtäjä ja hiihtovalmentaja (k. 1969)
• 21. syyskuuta – Ilmari Salminen, suomalainen juoksija (olympiavoittaja) (k. 1986)
• 24. syyskuuta – Ruhollah Khomeini, Ajatollah Khomeini, iranilainen uskonnollinen ja poliittinen johtaja (k. 1989)
• 29. syyskuuta – Mikel Koliqi, albanialainen kardinaali (s. 1997)
• 29. syyskuuta – Sun Yaoting, Kiinan viimeinen eunukki (k. 1996)

• 1. lokakuuta – Parelius Mentsen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 1985)
• 2. lokakuuta – Leopold Figl, Itävallan liittokansleri (1945–1953) (k. 1965)
• 7. lokakuuta – Zaharia Stancu, romanialainen kirjailija (k. 1974)
• 10. lokakuuta – Laila Kantola, suomalainen kirjailija (k. 1997)
• 12. lokakuuta – Bernt Ingvaldsen, norjalainen poliitikko (k. 1985)
• 14. lokakuuta – Martti Suosalo, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1954)
• 15. lokakuuta – Eino Huhtala, suomalainen eläinlääkäri ja ylijohtaja (k. 1971)
• 26. lokakuuta – Kustaa Vilkuna, suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija (k. 1980)
• 26. lokakuuta – Alfred Vogel, sveitsiläinen fytoterapeutti, ravitsemusterapeutti ja kirjailija (k. 1996)
• 31. lokakuuta – Harry Gullichsen, suomalainen vuorineuvos ja teollisuusvaikuttaja (k. 1954)
• 1. marraskuuta – Eugen Jochum, saksalainen kapellimestari (k. 1987)
• 4. marraskuuta – Otto Bayer, saksalainen kemisti ja professori (k. 1982)
• 9. marraskuuta – Anthony Asquith, brittiläinen elokuvaohjaaja (k. 1968)
• 10. marraskuuta – Thomas Gerald Room, australialainen matemaatikko (k. 1986)
• 12. marraskuuta – Jarl Ahrenberg, suomenruotsalainen runoilija (k. 1967)
• 12. marraskuuta – Erkki Toukolehto, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1962)
• 13. marraskuuta – Rosalia Gurovitsch, Rosa Mäkinen, suomalainen parturi, josta kappale "Kotkan ruusu" mahdollisesti sai aiheensa (k. 1966)
• 15. marraskuuta – Markian Popov, neuvostoliittolainen kenraali (k. 1969)
• 17. marraskuuta – Eugene Wigner, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilainen fyysikko ja matemaatikko (k. 1995)
• 19. marraskuuta – Urho Kiukas, suomalainen poliisijohtaja, maaherra ja ministeri (k. 1995)
• 21. marraskuuta – Isaac Bashevis Singer, vuoden 1978 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalainen kirjailija (k. 1991)
• 21. marraskuuta – Mihail Suslov, neuvostoliittolainen poliitikko (kommunistisen puolueen pääideologi) (k. 1982)
• 23. marraskuuta – Aaro Kauppi, suomalainen professori ja Maalaisliiton kansanedustaja (k. 1979)
• 29. marraskuuta – Carlo Levi, italialainen kirjailija ja kuvataiteilija (k. 1975)
• 8. joulukuuta – Gustaf Magnusson, suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari (k. 1993)
• 9. joulukuuta – Richard Austen ”Rab” Butler, brittiläinen konservatiivipuolueen poliitikko (k. 1982)
• 9. joulukuuta – Margaret Hamilton, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1985)
• 14. joulukuuta – Niilo Mäki, suomalainen psykologi, neuropsykologian ja erityispedagogiikan kehittäjä (k. 1968)
• 16. joulukuuta – Rafael Alberti, espanjalainen runoilija (k. 1999)
• 17. joulukuuta – Erkki Vala, suomalainen kirjailija (k. 1991)
• 20. joulukuuta – Herrick Hackman, suomalainen yritysjohtaja ja teollisuusneuvos (k. 1984)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1902 kuolleista henkilöistä

• 22. marraskuuta – Friedrich August Krupp, saksalainen tehtailija (s. 1854)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Hendrik Lorentz ja Pieter Zeeman
• Nobelin kemianpalkinto: Hermann Emil Fischer
• Nobelin lääketieteen palkinto: Ronald Ross
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Theodor Mommsen
• Nobelin rauhanpalkinto: Élie Ducommun ja Charles Albert Gobat

• Kirjallisuusvuosi 1902

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1902.