Mikel Koliqi (29. syyskuuta 1902 Shkodër – 28. tammikuuta 1997 Shkodër) oli albanialainen pappi, joka nimitettiin katolisen kirkon kardinaaliksi 1994. Hänet valittiin ilmeisesti vanhimpana kommunismin ajan vainoista selvinneenä albanialaisena katolisena pappina. Hän oli viettänyt vuosikymmeniä vangittuna Hoxhan diktatuurin aikana.^[1]

Koliqi sai koulutusta jesuiitoilta, jotka lähettivät hänet opiskelemaan Italian Bresciaan. Sittemmin hän harjoitti insinööriopintoja Milanon yliopistossa ennen siirtymistään teologiseen tiedekuntaan. Hänet vihittiin papiksi Shkodërissa vuonna 1931 ja nimitettiin tuomiokirkkoseurakunnan kuraatiksi. Vuonna 1936 hänestä tuli tuomiokirkon seurakuntapappi ja Shkodërin arkkihiippakunnan yleisvikaari. Koliqi teki nuorena pappina nuorisotyötä ja toimi lisäksi katolisen journalismin parissa. Hän oli maansa katolisen aktion perustaja.^[1]

Koliqi pidätettiin helmikuussa 1945. Hän vietti viisi seuraavaa vuotta vankilassa ja joutui sitten pakkotyöhön. Hän joutui jälleen pidätetyksi vuonna 1967; tuona vuonna uskonto kiellettiin Albaniassa kokonaan. Koliqi sai viidentoista vuoden vankeustuomion syytettynä ulkomaisten radiolähetysten kuuntelusta ja hengellisen työn tekemisestä nuorison parissa. Vapauduttuaan yhdeksän vuoden kuluttua hän palasi Shkodëriin ja jatkoi papintyötään salassa. Uskonnosta tuli jälleen laillista vuonna 1990. Koliqi sai taas työskennellä avoimesti ja esimerkiksi auttoi katolisen lehdistön uudelleenperustamisessa. Hänestä tuli myös näkyvä hahmo entisten poliittisten vankien yhteisössä. Koliqi sai 90-vuotispäivänään erikoistervehdyksen paavi Johannes Paavali II:lta^[1], ja myös presidentti Sali Berisha muisti Koliqia Pishtar i Demokracisën tittelillä (Demokratian soihdunkantaja).^[2]

Koliqi tapasi Johannes Paavali II:n tämän yksipäiväisellä Albanian-matkalla 25. huhtikuuta 1993. Pitkä keskustelu onnistui, sillä molemmat olivat italiantaitoisia. Koliqista tehtiin kardinaali vuoden 1994 konsistoriossa^[1] 26. marraskuuta, jolloin paavi nimitti hänet Ognissanti in Via Appia Nuovan kardinaalidiakoniksi.^[3] Koliqi oli 92-vuotiaana kolmanneksi vanhin kardinaali, eikä hänellä korkean ikänsä johdosta enää ollut äänioikeutta konklaaveissa. Koliqi itse painotti, että kardinaaliksi nimittäminen ei ollut hänen ansiotaan, vaan kunnianosoitus kaikille hänen kanssaan kärsineille. Hän oli huolissaan vastuustaan ja pelkäsi, että ihmiset pitäisivät häntä paavin erityisenä edustajana Albaniassa. Koliqi vietti viimeiset vuotensa sisaruksensa tyttären ja tämän perheen luona pienessä asunnossa lähellä Shkodërin tuomiokirkkoa. Hän kuoli 96-vuotiaana kotikaupungissaan.^[1] Hänestä ei koskaan tullut piispaa, sillä hän oli ikänsä johdosta kieltäytynyt konsekroinnista.^[2]

Koliqi sävelsi kolme merkittävää oopperaa^[1] ja liturgista musiikkia. Hän toimi myös kuoromestarina ja kirjoitti runoja.^[4]