PROFILPELAJAR.COM

Vuosi 1954 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin. Säräisniemen kunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin uusi Vaalan kunta, johon liitettiin osia Utajärven kunnasta. Korso siirrettiin Keravan kauppalasta Helsingin maalaiskuntaan. Näsijärven länsipuolella oleva osa Teiskon kunnasta (Länsi-Teisko) liitettiin Ylöjärven ja Kurun kuntiin.
11.–15. tammikuuta – Pitkään jatkuneet vesi- ja lumisateet aiheuttivat lumivyöryjä Alpeilla. Italiassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kuoli noin 250 ihmistä jäätyään lumivyöryjen alle.
14. tammikuuta – Marilyn Monroe meni naimisiin baseball-pelaajan Joe DiMaggion kanssa.
15. tammikuuta – Mau Mau -johtaja Waruhiu Itote vangittiin Keniassa.
16. tammikuuta – Ranskan uusi presidentti René Coty astui virkaansa.
21. tammikuuta – Maailman ensimmäinen ydinsukellusvene, USS Nautilus, laskettiin vesille Grotonissa, Connecticutissa.
25. tammikuuta – Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Neuvostoliiton ulkoministerit tapasivat Berliinin konferenssissa.
25. tammikuuta – krepattua wc-pehmopaperia alettiin valmistaa Suomessa Nokian PK III -koneella
3. helmikuuta – Kuningatar Elisabet II vieraili ensimmäisenä hallitsijana Australiassa.
10. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower varoitti Yhdysvaltoja interventiosta Vietnamissa.
24. helmikuuta – Aarikka Oy perustettiin.
25. helmikuuta – Everstiluutnantti Gamal Abdel Nasserista tuli Egyptin päämies hänen ja kenraali Muhammad Naguibin välisen valtataistelun jälkeen.
1. maaliskuuta – Kahvi vapautui säännöstelystä Suomessa ja samalla 25. lokakuuta 1939 alkanut säännöstely päättyi kokonaan.
7.–8. maaliskuuta − Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Vaaliuurnilla kävi ensimmäisen kerran Suomen historiassa yli kaksi miljoonaa äänioikeutettua.
12. maaliskuuta − Suomen hallitus totesi sotatilan Saksan kanssa päättyneen.
13. maaliskuuta – Điện Biên Phủn taistelu Việt Minhin ja Ranskan välillä alkoi Indokiinan sodassa.

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Entisen eduskunnan puhemiehistö − SDP:n K.-A. Fagerholm, Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja SKDL:n Toivo Kujala − valittiin uudelleen tehtäviinsä.
7. huhtikuuta – Eisenhower esitteli ”dominoteorian” puheessaan lehdistötilaisuudessa.
11. huhtikuuta – Julistettu maailman tylsimmäksi päiväksi lähihistoria.^[1]
18. huhtikuuta – Paavi Pius XII vaati pääsiäispuheessaan ydinaseiden kieltämistä.
20. huhtikuuta – Helsinkiläinen opiskelija Lenita Airisto valittiin Suomen Neidoksi Helsingin kauppakorkeakoulussa.
24. huhtikuuta – Islannin presidentti Ásgeir Ásgeirsson saapui puolisoineen kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
29. huhtikuuta – Suomen Rooman-instituutti vihittiin käyttöön. Instituutin ensimmäiseksi johtajaksi tuli rehtori Torsten Steinby.
5. toukokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Tuomiojan hallitukselle ja nimitti ulkoministeri Ralf Törngrenin muodostaman hallituksen.
7. toukokuuta – Điện Biên Phủn taistelu päättyi ranskalaisten tappioon (taistelu alkoi 13. maaliskuuta). Indokiinan sota päättyi Ranskan vetäytymiseen Vietnamista, Laosista ja Kambodžasta.
8. toukokuuta – Suomen Lapin yllä käytiin ilmataistelu, kun neuvostoliittolaiset MiG-17-hävittäjät ajoivat takaa Kuolan alueen ja Arkangelin lentotukikohtia kuvannutta yhdysvaltalaista RB-47E Stratojet -vakoilukonetta aina Ruotsin rajalle saakka. Vakoilukone sai tulituksessa osumia, mutta onnistui laskeutumaan Fairfordin tukikohtaan Englannissa.
9. toukokuuta – Lahdessa paljastettiin valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin muistopatsas.
11. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 140−40 vaalikauden pidentämisen kolmivuotisesta nelivuotiseksi.
29. toukokuuta – Ensimmäinen Bilderberg-kokous. Alankomaissa, ilmeisesti Joseph Retingerin ideasta.
29. toukokuuta – Katolinen kirkko julisti paavi Pius X:n pyhimykseksi.
16. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen kiertävä baptistisaarnaaja Billy Graham saapui Suomeen ja piti seuraavana päivänä Helsingin olympiastadionilla puhetilaisuuden, johon osallistui noin 25 000 kuulijaa.
18. kesäkuuta – Pierre Mendès Francesta tuli Ranskan pääministeri.
18. kesäkuuta – Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n tukema vallankaappaus alkoi Guatemalassa.
21. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu otettiin virallisesti käyttöön.
27. kesäkuuta – Guatemalan presidentti Jacobo Arbenz Guzmán erosi CIA:n joukkojen toteuttaman maahantunkeutumisen vuoksi (Operaatio PBSUCCESS). Vallankaappausta seurasi 35-vuotinen verinen sisällissota.
27. kesäkuuta – kello 17.30 Obninskin ydinvoimalaitoksen ydinreaktori saavutti kriittisyyden. Obninskin voimala oli maailman ensimmäinen ydinvoimala ja se toimi miltei keskeytyksettä 48 vuotta kunnes se viimein sammutettiin 30. huhtikuuta 2002.
30. kesäkuuta – Etelä-Skandinaviassa ja Itämerellä sattui täydellinen auringonpimennys.

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta − Yhteispohjoismaiset työmarkkinat astuivat voimaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Näiden valtioiden kansalaisilta ei enää vaadittu työ- tai oleskelulupaa missään pohjoismaassa.
3. heinäkuuta – Lihan säännöstely päättyi Britanniassa.
7. heinäkuuta – WHBQ, Memphisissa Tennesseessä oli ensimmäinen radioasema, joka esitti Elvis Presleyn kappaleen levyltä That’s All Right.
21. heinäkuuta – Geneven konferenssi päätti Vietnamin jakamisesta Etelä-Vietnamiin ja Pohjois-Vietnamiin.
31. heinäkuuta – Italialainen tutkimusryhmä valloitti ensimmäisenä K2:n huipun.
15. elokuuta – Ruovedellä paljastettiin kuvanveistäjä Heikki Varjan muotoilema J. L. Runebergin muistomerkki.
26. elokuuta – Kaikkiin Suomessa vuoden 1955 alusta lähtien rakennettaviin kerrostaloihin ja julkisiin rakennuksiin määrättiin tehtäväksi väestönsuoja.
3. syyskuuta – Suomen Kansallisteatterissa vihittiin käyttöön Pieni Näyttämö.
8. syyskuuta – Filippiinien pääkaupungissa Manilassa perustettiin Kaakkois-Aasian puolustusliitto (SEATO), jonka jäseniksi tuli 11 valtiota.
26. syyskuuta – Yli 1 400 ihmistä kuoli Japanin valtionrautateiden lauttojen uppoamisissa Tsugarunsalmessa Honshun ja Hokkaidon välillä. Suurin osa kuolemista tapahtui lautta Tōyamarun upotessa.

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Ateneumin taidemuseossa avattiin Albert Edelfeltin syntymän 100-vuotisjuhlanäyttely.
3. lokakuuta – Tampereen kaupunki vietti 175-vuotisjuhliaan.
11. lokakuuta – Việt Minh otti vallan Pohjois-Vietnamissa.
20. lokakuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Ralf Törngrenin hallitukselle ja nimitti Urho Kekkosen viidennen hallituksen.
23. lokakuuta – Länsi-Saksa hyväksyttiin Naton jäseneksi.
28. lokakuuta – Suomessa vieraillut italialainen oopperalaulaja Beniamino Gigli piti konsertin Helsingin Messuhallissa.
31. lokakuuta – Algerian kansallinen vapautusrintama aloitti kapinan ranskalaisvaltaa vastaan.
2. marraskuuta – Kenraali Fulgencio Batista valittiin uudelleen Kuuban presidentiksi.
3. marraskuuta – Ensimmäinen Godzilla-elokuva Gojira julkaistiin Japanissa.
14. marraskuuta – Eversti Gamal Abdal Nasserin syrjäyttämältä Egyptin johtajalta Muhammad Naguibilta riistettiin kaikki hänen julkiset tehtävänsä ja hänet määrättiin kotiarestiin.
15. marraskuuta – Etiopian keisari Haile Selassie vieraili Ruotsissa.
18. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastaanotti Neuvostoliiton hänelle myöntämän Leninin kunniamerkin.
26. marraskuuta – Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas julkaistiin.
26. marraskuuta – Kangasalan lastenkodin tulipalossa kuoli yhdeksän alle seitsenvuotiasta lasta.
1. joulukuuta – Helsingin keskustassa alkoi Carl Ludvig Engelin suunnitteleman, jatkosodan aikaisissa pommituksissa lähes tuhoutuneen Kaartin kasarmin peruskorjaus.
2. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti päätti äänin 67 vastaan 22 tuomita Joseph McCarthyn senaatin häpäisemisestä ja sen maineen lokaamisesta.
9. joulukuuta – Maalaisliitto valitsi pääministeri Urho Kekkosen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 vaaleihin.
19. joulukuuta − Helsingin Sanomat julkaisi kriitikko Toini Havun arvostelun Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Arvostelun synnyttämää kiihkeää keskustelua alettiin kutsua ”kirjalliseksi jatkosodaksi”.
21. joulukuuta – Suomalaisen professorin Felix Iversenin ilmoitettiin saaneen Stalinin rauhanpalkinnon.
24. joulukuuta – Laos itsenäistyi.
24. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että neljä entisen sisäministerin Lavrenti Berijan läheistä apulaista oli teloitettu ja kaksi muuta tuomittu vankeuteen ”rikoksista Neuvostoliiton valtiota vastaan”.

Tuntematon päivämäärä

Kustannusyhtiö Tammi aloitti Keltainen kirjasto -kirjasarjan julkaisemisen.

Syntyneitä

Tammikuu−maaliskuu

2. tammikuuta – Jyrki Kovaleff, suomalainen näyttelijä (k. 2009)^[2]
11. tammikuuta – Kailash Satyarthi, vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon saanut intialainen lasten oikeuksien ajaja
12. tammikuuta – Howard Stern, yhdysvaltalainen radiojuontaja
13. tammikuuta – Trevor Rabin, eteläafrikkalainen elokuvasäveltäjä
16. tammikuuta – Morten Meldal, vuoden 2022 Nobelin kemianpalkinnon saanut tanskalainen kemisti
21. tammikuuta – Jouko Ahonen, Paperiliiton puheenjohtaja
27. tammikuuta – Peter Laird, yhdysvaltalainen sarjakuvantekijä (Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat)
29. tammikuuta – Oprah Winfrey, keskusteluohjelman juontaja
4. helmikuuta – Vladimir Drinfeld, ukrainalainen matemaatikko
9. helmikuuta – Seppo Tyni, suomalainen muusikko
10. helmikuuta – Iain M. Banks, skotlantilainen tieteiskirjailija (k. 2013)
12. helmikuuta – Philip Zimmermann, yhdysvaltalainen salakirjoitusasiantuntija (PGP)
15. helmikuuta – Matt Groening, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä ja televisiokäsikirjoittaja, Simpsonien luoja
16. helmikuuta – Kari Enqvist, suomalainen teoreettisen fysiikan professori
18. helmikuuta – John Travolta, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. helmikuuta – Gaby Baginsky, saksalainen iskelmälaulaja
21. helmikuuta – Olli Jalonen, suomalainen kirjailija
23. helmikuuta – Viktor Juštšenko, Ukrainan pääministeri ja presidentti
26. helmikuuta – Recep Tayyip Erdoğan, Turkin presidentti
28. helmikuuta – Jean Bourgain, belgialainen matemaatikko
1. maaliskuuta – Ron Howard, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja tuottaja^[3]
6. maaliskuuta – Harald Schumacher, saksalainen jalkapallomaalivahti
8. maaliskuuta – Marie-Thérèse Nadig, sveitsiläinen alppihiihtäjä
9. maaliskuuta – Harald Sunde, norjalainen kenraali
21. maaliskuuta – Arja Alho, suomalainen SDP:n kansanedustaja
25. maaliskuuta – Bendt Bendtsen, tanskalainen poliitikko
25. maaliskuuta – Grete Berget, norjalainen poliitikko (k. 2017)
31. maaliskuuta – Markku Koivisto, suomalainen Nokia Mission johtaja

Huhtikuu−kesäkuu

1. huhtikuuta – Jeff Porcaro, yhdysvaltalainen rumpali (Toto) (k. 1992)^[4]
2. huhtikuuta – Jyrki Melartin, suomalainen basisti (Popeda)
7. huhtikuuta – Jackie Chan, hongkongilainen elokuvanäyttelijä
7. huhtikuuta – Hannu Kankaanpää, suomalainen kirjailija
8. huhtikuuta – Toivo Sukari, suomalainen liikemies
9. huhtikuuta – Dennis Quaid, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. huhtikuuta – Attila Sudár, unkarilainen vesipalloilija
14. huhtikuuta – Mervi Tapola, suomalainen lihajalostussuvun perijätär ja Matti Nykäsen puoliso 2001–2003 ja 2004–2010 (k. 2019)
17. huhtikuuta – Ján Kozák, slovakialainen jalkapalloilija
17. huhtikuuta – Veli Saarikalle, suomalainen saarnaaja
23. huhtikuuta – Michael Moore, dokumentaristi ja kirjailija
27. huhtikuuta – Heikki Silvennoinen, suomalainen muusikko ja näyttelijä (k. 2024)
29. huhtikuuta – Risto Rasa, suomalainen runoilija
29. huhtikuuta – Jerry Seinfeld, yhdysvaltalainen koomikko
2. toukokuuta – Antero Toikka, suomalainen kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija
3. toukokuuta – Sverker Göranson, Ruotsin puolustusvoimien komentaja
10. toukokuuta – Sari Jokelin, suomalainen näyttelijä
14. toukokuuta – Eero "Safka" Pekkonen, suomalainen muusikko ja näyttelijä
14. toukokuuta – Tom Pöysti, suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä, kouluttaja ja valmentaja
14. toukokuuta – Peter J. Ratcliffe, vuoden 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen lääketieteen tutkija ja nefrologi
20. toukokuuta – Esko Aho, Suomen pääministeri 1991–1995
22. toukokuuta – Riitta Jalonen, suomalainen kirjailija
22. toukokuuta – Shūji Nakamura, vuoden 2014 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen professori, yksi sinisen LEDin keksijöistä
23. toukokuuta – Anja Snellman, suomalainen kirjailija
24. toukokuuta – Ben Zyskowicz, suomalainen kansanedustaja
26. toukokuuta – Danny Rolling, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 2006)
30. toukokuuta – Johan Ulveson, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko
5. kesäkuuta – Nicko McBrain, brittiläinen rumpali (Iron Maiden)
14. kesäkuuta – Will Patton, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. kesäkuuta – Uffe Elbæk, tanskalainen poliitikko
18. kesäkuuta – Magnus Uggla, ruotsalainen laulaja
19. kesäkuuta – Kathleen Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. kesäkuuta – Jarmo Laitinen, suomalainen koripalloilija ja valmentaja
20. kesäkuuta – Ilan Ramon, israelilainen ilmavoimien eversti ja astronautti
23. kesäkuuta – Antti Kupiainen, suomalainen matematiikan professori
25. kesäkuuta – David Paich, yhdysvaltalainen muusikko
29. kesäkuuta – Leovegildo Lins da Gama Júnior, Júnior, brasilialainen jalkapalloilija

Heinäkuu−syyskuu

4. heinäkuuta – Eeva Eloranta, suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tapahtumatuottaja
10. heinäkuuta – Neil Tennant, brittiläinen muusikko
11. heinäkuuta – Berit Reiss-Andersen, Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja
16. heinäkuuta − Riitta Väisänen, suomalainen juontaja, Miss Eurooppa 1976
17. heinäkuuta – Angela Merkel, Saksan liittokansleri 2005–2021 (CDU)
28. heinäkuuta – Hugo Chávez, Venezuelan presidentti (k. 2013)^[5]
28. heinäkuuta – Gerd Faltings, saksalainen matemaatikko
2. elokuuta – Ken MacLeod, skotlantilainen tieteiskirjailija
7. elokuuta – Jukka-Pekka Palo, suomalainen näyttelijä
10. elokuuta – Aleksei Puškov, venäläinen poliitikko ja tutkija
12. elokuuta – François Hollande, Ranskan presidentti 2012–2017
12. elokuuta – Leung Chun-ying, Hongkongin hallintojohtaja
15. elokuuta – Stieg Larsson, ruotsalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2004)
16. elokuuta – James Cameron, kanadalainen elokuvaohjaaja
22. elokuuta – Risto Autio, suomalainen näyttelijä ja Keskustan ent. kansanedustaja
28. elokuuta – Saara Markkanen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
30. elokuuta – Aljaksandr Lukašenka, Valko-Venäjän presidentti
4. syyskuuta – Rasmus Hansson, norjalainen poliitikko
5. syyskuuta – Jussi Pajunen, Helsingin kaupunginjohtaja 2005–2017
6. syyskuuta – Carly Fiorina, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja yritysjohtaja
8. syyskuuta – Hans Fredrik Jacobsen, norjalainen kansanmuusikko
12. syyskuuta – Ole Sohn, tanskalainen poliitikko ja kirjailija
19. syyskuuta – Einar Már Guðmundsson, islantilainen kirjailija
21. syyskuuta – Shinzō Abe, Japanin pääministeri (k. 2022)
22. syyskuuta – Ritva Koskensuu, suomalainen näyttämötaiteilija
27. syyskuuta – Jorma Larimo, suomalainen professori (k. 2022)
29. syyskuuta – Bruno Sarda, italialainen sarjakuvakäsikirjoittaja

Lokakuu−joulukuu

9. lokakuuta – Scott Bakula, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. lokakuuta – Matti Raekallio, suomalainen pianisti ja professori
15. lokakuuta – Seppo Rissanen, suomalainen lähetyssaarnaaja
20. lokakuuta – Terje Moe Gustavsen, norjalainen poliitikko (k. 2019)
25. lokakuuta – Theodoros II, kreikkalainen Aleksandrian patriarkka
27. lokakuuta – Sergei Naryškin, venäläinen poliitikko ja tiedustelujohtaja
4. marraskuuta – Martin Scheinin, suomalainen valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori
5. marraskuuta – Johanna Raunio, suomalainen näyttelijä ja juontaja, Miss Suomi 1974
6. marraskuuta – Karin Fossum, norjalainen rikoskirjailija
7. marraskuuta – Guy Gavriel Kay, kanadalainen fantasiakirjailija
8. marraskuuta – Kazuo Ishiguro, vuoden 2017 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilais-brittiläinen kirjailija
8. marraskuuta – Tapio Liinoja, suomalainen näyttelijä
10. marraskuuta – Juan Gómez González, Juanito, espanjalainen jalkapalloilija (k. 1992)
11. marraskuuta − Tapani Kiminkinen, suomalainen lääkäri ja tietokirjailija
14. marraskuuta – Condoleezza Rice, yhdysvaltalainen valtiotieteiden professori ja entinen ulkoministeri
15. marraskuuta – Aleksander Kwasniewski, Puolan presidentti 1995–2005
18. marraskuuta – Atle Hansen, norjalainen kirjailija
20. marraskuuta – Berit Andnor Bylund, ruotsalainen poliitikko
22. marraskuuta – Paolo Gentiloni, Italian pääministeri
27. marraskuuta – Patricia McPherson, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. marraskuuta – Mikko Pukkinen, elinkeinoelämän vaikuttaja
10. joulukuuta – Johannes Koskinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
12. joulukuuta – Tuija Lehtinen, suomalainen kirjailija
15. joulukuuta – Kine Hellebust, norjalainen näyttelijä, laulaja ja kirjailija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1954 kuolleista henkilöistä

Tammikuu−maaliskuu

7. tammikuuta – Emil Uzelac, itävaltaunkarilainen, jugoslavialainen ja kroatialainen ilmavoimien kenraali (s. 1867)
11. tammikuuta – Oscar Straus, itävaltalainen operettisäveltäjä (s. 1870)
12. tammikuuta – Ellen Thesleff, suomalainen taidemaalari (s. 1869)
22. tammikuuta – Per Berg Lund, norjalainen poliitikko (s. 1878)
22. tammikuuta – Margaret, Preussin ja Saksan prinsessa, keisari Fredrik III:n tytär, Suomen lyhytaikaisen kuningas Friedrich Karlin puoliso (s. 1872)
31. tammikuuta – Fredrik Monsen, norjalainen poliitikko (s. 1878)
1. helmikuuta – Eric Heimbürger, suomalainen jääkärieversti (s. 1888)
2. helmikuuta – Hella Wuolijoki, suomalainen kirjailija, Yleisradion pääjohtaja (s. 1886)
11. helmikuuta – Unto Varjonen, suomalainen poliitikko (s. 1916)
7. maaliskuuta – Otto Diels, vuoden 1950 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1876)
8. maaliskuuta – Hjalmar Procopé, suomalainen poliitikko, ministeri ja diplomaatti (s. 1889)
9. maaliskuuta – Vagn Walfrid Ekman, ruotsalainen teoreettinen fyysikko ja oseanografi (s. 1874)
19. maaliskuuta – Walter Braunfels, saksalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1882)
26. maaliskuuta – Christen Finbak, norjalainen kemian professori (s. 1904)
30. maaliskuuta – Pauline Brunius, ruotsalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1881)

Huhtikuu−kesäkuu

2. huhtikuuta – Hoyt Vandenberg, yhdysvaltalainen ilmavoimien kenraali ja CIA:n johtaja (s. 1899)
3. huhtikuuta – Aristides de Sousa Mendes, portugalilainen diplomaatti (s. 1885)
5. huhtikuuta – Märtha, Norjan kruununprinsessa (s. 1901)
8. huhtikuuta – John C. Robinson, yhdysvaltalainen Etiopian ilmavoimissa palvellut lentäjä (s. 1903)
10. huhtikuuta – Auguste Lumière, ranskalainen elokuva-alan keksijä (s. 1886)
10. huhtikuuta – Thomas Wentworth Russell, brittiläissyntyinen egyptiläinen poliisipäällikkö ja kenraalimajuri (s. 1879)
11. huhtikuuta – Ivan Aramilev, neuvostovenäläinen kirjailija (s. 1896)
15. huhtikuuta – Taavetti Laatikainen, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1886)
28. huhtikuuta – Léon Jouhaux, vuoden 1951 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1879)
14. toukokuuta – Heinz Guderian, saksalainen panssarikenraali (s. 1888)
17. toukokuuta – Juho Niukkanen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1888)
19. toukokuuta – Charles Ives, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1874)
25. toukokuuta – Robert Capa, unkarilainen sotavalokuvaaja (s. 1913)
26. toukokuuta – Lionel Conacher, kanadalainen monen lajin urheilija ja poliitikko (s. 1900)
28. toukokuuta – Algoth Niska, suomalainen jalkapalloilija ja pirtun salakuljettaja (s. 1888)
1. kesäkuuta – Martin Andersen Nexö, tanskalainen kirjailija (s. 1869)
2. kesäkuuta – Lydia Wahlström, ruotsalainen historian professori, kirjailija ja äänioikeusaktivisti (s. 1869)
7. kesäkuuta – Alan Turing, brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija (s. 1912)
12. kesäkuuta – Lauri Korpela, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
17. kesäkuuta – Bertel Liljequist, suomalainen arkkitehti (s. 1885)

Heinäkuu−syyskuu

4. heinäkuuta – Torjus Værland, norjalainen poliitikko (s. 1868)
5. heinäkuuta – Bob Scott, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1928)^[6]^[7]
9. heinäkuuta – Siivo Kantala, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1891)
13. heinäkuuta – Frida Kahlo, meksikolainen taidemaalari (s. 1907)
14. heinäkuuta – Jacinto Benavente, vuoden 1922 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen kirjailija (s. 1866)
29. heinäkuuta – Johannes Hougen, norjalainen poliitikko (s. 1854)
31. heinäkuuta – Onofre Marimón, argentiinalainen kilpa-autoilija (s. 1923)^[8]^[9]
3. elokuuta – Gabrielle de Jouvenel, Colette, ranskalainen kirjailija (s. 1873)
12. elokuuta – Rasmus Langeland, norjalainen poliitikko (s. 1873)
19. elokuuta – Alcide De Gasperi, italialainen poliitikko ja pääministeri, Italian kristillisdemokraattisen puolueen perustaja (s. 1881)
21. elokuuta – Arvi Emil Jännes, suomalainen runoilija ja suomentaja (s. 1930)
24. elokuuta – Getúlio Vargas, Brasilian presidentti (s. 1882)
25. elokuuta – Kaarlo Aarni, suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1888)
4. syyskuuta – Harry Gullichsen, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1902)
8. syyskuuta – André Derain, ranskalainen taidemaalari (s. 1880)
11. syyskuuta – Rupert Hollaus, italialainen ratamoottoripyöräilijä (s. 1931)^[10]^[11]
29. syyskuuta – Martin Wetzer, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1868)

Lokakuu−joulukuu

1. lokakuuta – Karl Biström, Loviisan kaupunginjohtaja (s. 1881)
17. lokakuuta – Ali Reza Pahlavi I, iranilainen prinssi, shaahi Reza Pahlavin poika (s. 1922)
24. lokakuuta – Simone Mareuil, ranskalainen näyttelijä (s. 1903)
27. lokakuuta – Franco Alfano, italialainen säveltäjä ja pianisti (s. 1875)
29. lokakuuta – Hermann Ehlers, saksalainen poliitikko ja liittopäivien puhemies (s. 1904)
3. marraskuuta – Henri Matisse, ranskalainen taidemaalari (s. 1869)
22. marraskuuta – Andrei Vyšinski, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1883)
25. marraskuuta – Kaisa Kallio, presidentti Kyösti Kallion puoliso (s. 1878)
28. marraskuuta – Enrico Fermi, vuoden 1938 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen fyysikko (s. 1901)
29. marraskuuta − Eero Kilpi, suomalainen näyttelijä (s. 1882)
30. marraskuuta – Wilhelm Furtwängler, saksalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1886)
4. joulukuuta – A. F. Puukko, suomalainen Vanhan testamentin tutkija ja professori (s. 1875)
9. joulukuuta − J. V. Vakio, Yleisradion pääjohtaja (s. 1897)
13. joulukuuta – Paavo Raitio, suomalainen näyttelijä (s. 1880)
17. joulukuuta – Johan E. Mellbye, norjalainen poliitikko (s. 1866)
30. joulukuuta – Eugen, Itävallan arkkiherttua ja sotamarsalkka (s. 1863)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Computer identifies the most boring day in history The Telegraph. 26.11.2010. Viitattu 15.3.2016. (englanniksi)
↑ Jyrki Kovaleff on kuollut Uutiset. 3.11.2009. Iltalehti. Arkistoitu 5.11.2009. Viitattu 26.9.2018.
↑ Ron Howard People. 27.4.2017. Biography (A&E Television Networks). Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
↑ Jeff Porcaro Tribute to Jeff. Toto. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Obituary: Hugo Chavez News - World - Latin America. 8.3.2013. BBC. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Bob Scott Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Bob Scott - United States ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Onofre Marimon Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Onofre Marimón - Argentina ESPN. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Rupert Hollaus Motorsport Memorial. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Competitor Profile: Rupert Hollaus TT-Database. The Isle of Man TT. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)