Konkurssiin menneen yrityksen tietokonemyymälä Isossa-Britanniassa heinäkuussa 2005.
Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa selvitetään maksukyvyttömänvelallisen ja hänen kaikkien velkojiensa taloudelliset suhteet.[1] Konkurssissa velallisen kaikki omaisuus siirtyy konkurssipesälle velkojien määräysvaltaan.[2] Varat muutetaan rahaksi ja jaetaan velkojille lain mukaisessa järjestyksessä.[3]
Konkurssissa yrityksen liiketoiminta tavallisesti lakkaa. Liiketalouden näkökulmasta konkurssi poistaa markkinoilta toimijat, joiden liiketoiminta ei ole kannattavaa. Luottotappioriskin ja yleisen luotettavuuden vuoksi konkurssilla varmistetaan, että vain riittävän maksukykyiset yritykset saavat toimia markkinoilla.[4]
Konkurssi ei ole rangaistus. Konkurssi, johon ei liity väärinkäytöksiä, on luonnollinen osa markkinoiden toimintaa. Kansantalouden näkökulmasta konkurssi vapauttaakin yrityksen tuotantoresurssit ja muun pääoman uudelleenkäytettäväksi, toivottavasti tehokkaammin.[4]
Konkurssin nimitys tulee latinan sanasta concursus. Sana viittaa velkojien väliseen kilpailuun maksunsaannista.[4]
Valtio ei voi mennä konkurssiin.[5] Suomessa myöskään kunta ei voi mennä konkurssiin.[6][7]
Jo muinaisessa Babyloniassa voitiin perustaa osakeyhtiöitä ja mennä takaukseen ja tehdä konkurssi.[8] Myös varhainen roomalainen oikeus tunsi konkurssin. Jos omaisuus ei kattanut velkoja, velallinen vastasi veloistaan ruumiillaan. Jo ennen ajanlaskun alkua konkurssi muuttui niin, että se kohdistui velallisen omaisuuteen ja vapauteen velkavankeutena.[4]
Keskiajan lopulla konkurssioikeus kehittyi Pohjois-Italian kaupunkivaltioissa. Konkurssi käsitti muun muassa velkojien valitsemat toimijat varojen hoitamiseen ja realisointiin, tuomioistuinmenettelyn ja julkisen haasteen. Italiankielinen nimitys banca rotta tarkoittaa kauppiaan rikkilyötyä kauppapaikkaa tai -penkkiä. Ranskassa konkurssioikeus kehittyi italialaisen järjestelmän pohjalta 1600-luvulta alkaen.[4]
Ruotsi-Suomen konkurssioikeus kehittyi 1600-luvun lopulla italialais-ranskalaisen konkurssioikeuden vaikutuksesta. Vuoden 1734 kauppakaari kokosi konkurssia koskevat säännökset (16 ja 17 luku). Suomessa annettiin konkurssisääntö vuonna 1868. Sen esikuva oli Ruotsin konkurssilaki 1862, joka rakentui italialais-ranskalaiselle konkurssitraditiolle. Konkurssisääntö korvattiin Suomessa konkurssilailla vasta vuonna 2004. Velkavankeus poistettiin jo 1895.[4]
Konkurssi Suomessa
Konkurssin tarkoitus on maksukyvyttömän yrityksen toiminnan lopettaminen ja varojen jako velkojien kesken. Tätä kutsutaan likvidaatioksi. Konkurssilla ei tavoitella liiketoiminnan jatkamista paitsi, jos sillä turvataan paremmat jako-osuudet velkojille.[4]
Konkurssimenettelyä sääntelee konkurssilaki. Suomessa nykyisin voimassa oleva konkurssilaki tuli voimaan 1. syyskuuta2004. Sitä ennen oli voimassa vuonna 1868 säädetty konkurssisääntö.[9]. Konkurssin eräitä vaikutuksia koskevia säännöksiä löytyy useista muistakin laeista, kuten muun muassa työsopimuslaista.
Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on, että velallinen on maksukyvytön. Maksukyvyttömyys tarkoittaa, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yritysten välisissä suhteissa tilapäinen maksukyvyttömyys ei voi kestää muutamaa kuukautta pidempään. Merkiksi maksukyvyttömyydestä käy muun muassa maksujen julkinen lakkauttaminen, tulokseton ulosotto ja konkurssiuhkaisen maksukehotuksen maksamatta jättäminen. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan, että velkoja on todistettavasti lähettänyt velalliselle maksukehotuksen selvästä ja erääntyneestä saatavasta, ja velallinen ei ole sitä viikon kuluessa maksanut. Maksukehotuksessa on mainittava konkurssin uhka.[3]
Velallinen asetetaan konkurssiin joko velallisen omasta tai velkojan hakemuksesta. Kun velkoja hakee konkurssia, hakemukseen on liitettävä selvitys saatavasta, jonka perusteella konkurssia haetaan. Kun velallinen itse hakee konkurssia, riittää normaalisti se, että velallinen ilmoittaa olevansa maksukyvytön. Konkurssiasian käsittelee se tuomioistuin, jonka alueella yhtiön hallintoa Suomessa pääasiassa hoidetaan; konserniin kuuluvan yhtiön hakemus voidaan käsitellä myös siinä käräjäoikeudessa, joka olisi toimivaltainen samaan konserniin kuuluvan toisen yhtiön konkurssissa.[3]
Konkurssipesä
Menettelyn aluksi määräysvalta omaisuudesta siirtyy velalliselta konkurssipesälle. Määräysvaltaa pesässä käyttävät velkojat. Heillä on oikeus päättää omaisuuden realisoinnista ja kanteiden nostamisesta pesän nimissä. Määräysvaltaa velkojat käyttävät saataviensa suhteessa siten, että yksi euro tuottaa yhden äänen. Usein kuitenkin suurimmat velkojat tekevät päätökset eivätkä pienvelkojat ole päätöksenteossa mukana.[2]
Tuomioistuin määrää konkurssipesälle pesänhoitajan samalla, kun velallinen asetetaan konkurssiin. Velkojat ja velallinen voivat tehdä ehdotuksia, kenet tehtävään valitaan. Pesänhoitajaksi pääsyyn ei ole tutkintovaatimusta, mutta suurin osa on asianajajia. Pesänhoitajan tehtävänä on huolehtia konkurssihallinnosta. Yleistä päätösvaltaa hänellä ei ole, vaan se kuuluu velkojille. Pesänhoitajan tulee toimia velkojien yhteiseksi eduksi. Vaikka suurimmilla velkojilla on käytännössä sananvaltaa pesänhoitajan valintaan, hänen on oltava puolueeton. Tarvittaessa pesänhoitajia voidaan määrätä useampia kuin yksi; se voi olla tarpeen pesän laajuuden perusteella.[4]
Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu pesän selvittäminen, valvontoihin, jakoluetteloon ja tilitykseen liittyvät tehtävät, omaisuuden realisointi sekä juokseva hallinto ja muut tehtävät.[4] Pesänhoitajan tulee ottaa haltuunsa konkurssipesän omaisuus, laatia pesäluettelo ja velallisselvitys.
Velkojat tekevät päätökset tehdään velkojainkokouksessa. Kokouksia pidetään ainakin kaksi: alkukokous ja loppukokous. Tarvittaessa pidetään myös välikokouksia. Alkukokous voidaan jättää pitämättä, jos konkurssi tulee raukeamaan tai pesäluetteloa ei voida laatia. Kokouksen päätökseksi tulee mielipide, joka saa enemmistön annetuista äänistä. Velkojan äänimäärän peruste on konkurssisaatavan pääoma ja ennen konkurssia kertynyt korko. Ne lasketaan euroissa sentin tarkkuudella. Konkurssin jälkeen kertynyt korko otetaan huomioon vain etuoikeutetuilta saatavilta. Viimesijaiset saatavat eivät tuota äänioikeutta, jos on ilmeistä, ettei saatavalle kerry jako-osuutta; näin on käytännössä aina.[4]
Velkojat voivat asettaa velkojatoimikunnan, joka neuvoa-antavana elimenä avustaa pesänhoitajaa, valvoo pesänhoitajan toimintaa sekä suorittaa ne tehtävät, jotka velkojainkokous on sille antanut. Laajassa konkurssipesässä velkojatoimikunta on asetettava, jollei sen asettamatta jättämiseen ole erityistä syytä.
Velat
Velkojien on valvottava saatavansa, jotta ne voivat käyttää konkurssipesässä oikeuksiaan ja saada jako-osuutta. Valvonta tarkoittaa, että velkojien on ilmoitettava pesänhoitajalle saatavansa tämän asettamaan valvontapäivään mennessä. Jos valvontaa ei tehdä, tapahtuu prekluusio eli velka lakkaa suhteessa konkurssipesään. Tällöin velkoja menettää velkojan asemansa pesässä ja oikeutensa jako-osuuteen.[2]
Jos velkoja jättää saatavansa valvomatta määräajassa, on hänellä mahdollisuus jälkivalvontaan. Jälkivalvonta on maksullista. Maksua ei peritä, jos velkojalle ei ole ilmoitettu valvonnasta, velkojalla on laillinen este tai jos velkoja on yksityishenkilö ja maksun periminen olisi kohtuutonta.[3]
Vaikka velkoja olisi laiminlyönyt valvonnan ja saatava jäisi konkurssin ulkopuolelle, velallisen vastuu velasta ei pääty. Velkoja voi periä saatavaansa niistä varoista, joita velallinen konkurssin jälkeen hankkii tai saa.[3]
Valvonnan perusteella pesänhoitaja laatii jakoluettelon. Jakoluettelo vahvistetaan tuomioistuimessa. Vahvistettu jakoluettelo on velkaselvittelyn päätepiste. Jakoluettelo määrää lopullisesti, mitkä saatavat ovat oikeutettuja jako-osuuteen.[3]
Varat ja niiden jakaminen
Konkurssipesään kuuluu koko omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa, sekä myös omaisuus, joka sinne saadaan palautettua. Konkurssipesän varallisuuteen lasketaan myös pesän mahdollisesti harjoittaman liiketoiminnan tuotto. Konkurssipesällä on melko paljon harkintavaltaa omaisuuden myynnin suhteen. Omaisuutta voidaan myydä pakkohuutokaupalla tai yrityksen jotkin osat voidaan myydä toimivina kokonaisuuksina. Myynnistä on tavoitteena paras mahdollinen tulos.
Varat jaetaan velkojille saatavien keskinäisessä suhteessa. Varat kohdistetaan saataville etuoikeusjärjestyksessä niin kauan kuin varoja riittää. Etuoikeusjärjestys on seuraava:[2]
Panttisaatavat. Velkojilla, joilla on esinevakuusoikeus, on oikeus saada suoritus suoraan vakuusesineestä siltä osin kuin vakuusesineen arvo kattaa saatavan. Jos esineen arvo ei kata koko saatavaa, loppuosa on tavallista etuoikeudetonta saatavaa.
Yrityssaneerauksesta syntyneet saatavat, jos yritys on haettu konkurssiin ennen sen saneerausohjelman päättymistä.
Yrityskiinnityksen alaiset saatavat (50 %). Puolet jäljellä olevasta omaisuudesta kohdistetaan yrityskiinnityssaataville. Summa jaetaan järjestyksessä yrityskiinnitysten keskinäisen etuoikeuden mukaan. Toinen puoli omaisuudesta jaetaan normaalisti etuoikeudettomien saatavien kesken.
Tavalliset etuoikeudettomat saatavat. Näihin kuuluvat kaikki saatavat, joille ei ole säädetty erityistä etuoikeutta. Tavallisia saatavia ovat mm. vakuudettomat lainat, ostovelat, työeläkevakuutusmaksut ja verot. Normaalisti tavalliset saatavat ovat suurin saatavaryhmä. Tavalliset saatavat voivat saada jako-osuuden vasta, kun kaikki edellä luetellut etuoikeutetut saatavat korkoineen ovat saaneet täyden maksun.
Etuoikeutettujen saatavien korko saa saman etuoikeuden kuin etuoikeutetun saatavan pääomalla on. Sen sijaan etuoikeudettomien saatavien korko kuuluu viimesijaisiin saataviin.[2]
On tavallista, että maksuvaikeuksien tullen tavanomaista lainaa joudutaan muuttamaan pääomalainaksi. Sen asema konkurssissa on erittäin huono.[2]
Työntekijäsaatavilla tai veroilla ei ole konkurssissa etuoikeutta. Etuoikeus on poistettu vuonna 1993.[2]
Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys
Jos konkurssipesän varat ovat vähäiset, konkurssi raukeaa. Raukeamisesta päättää tuomioistuin. Raukeaminen voi tapahtua kahdella perusteella: kun pesän omaisuuden arvo alittaa konkurssimenettelyn kustannukset eikä kukaan velkojista halua maksaa vajetta tai kun etuoikeudettomille velkojille jaettava määrä jäisi epätarkoituksenmukaisen pieneksi. Konkurssiasian neuvottelukunnan vuoden 2005 suosituksen mukaan pesässä tulisi pääsääntöisesti olla vapaita varoja vähintään noin 20 000 euroa.[4]
Kun konkurssipesä raukeaa, omaisuus vapautuu vallintarajoituksista. Ulosmittaus on kuitenkin mahdollista sen sijaan, että varat palautettaisiin velalliselle.[4]
Raukeamisen sijaan konkurssi voi jatkua julkisselvityksenä. Tuomioistuin voi päättää julkisselvityksestä, jos on tarvetta selvittää velallisen tai konkurssipesän toimia tai väärinkäytöksiä.[4]
Takaisinsaanti konkurssissa
Takaisinsaannilla konkurssissa tarkoitetaan takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (26.4.1991/758) mukaisia tilanteita, joissa velallisen tekemiä konkurssia edeltäneitä oikeustoimia (kuten velan maksu) voidaan peräyttää eli palauttaa konkurssipesään.[10]
Yleisimmin takaisinsaantia haetaan takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 5 §:n yleisen takaisinsaantiperusteen avulla. Oikeustoimen peräyttäminen edellyttää tällöin, että sillä on sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Lisäedellytyksenä on myös se, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti maksukyvyttömyyteen ja että toinen osapuoli oli tai tämän olisi pitänyt olla tietoinen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton.[11]
Myös ennen konkurssia tehty velan maksu voidaan peräyttää takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 §:n perusteella mikäli se on tehty kolme kuukautta ennen määräpäivää eli konkurssihakemuksen jättämistä. Tällöin velan maksun peräyttämisen osalta edellytyksenä on, että velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteen huomioon ottaen tavanomaisena. Lisäedellytykseksi on lisäksi oikeustieteellisessä keskustelussa asetettu se, että velan maksusta on aiheutunut muille velkojille vahinkoa. Takaisinsaannista konkurssipesään annettuun lakiin sisältyy myös omat säännöksensä mm. lahjan ja osituksen peräyttämiseen konkurssipesään.[11]
Tehokkuus
Tilastollisesti konkurssi on tehotonta velkavastuun täytäntöönpanoa. Vailla etuoikeutta olevat niin sanotut tavalliset velkojat saavat keskimäärin vain 4–5 prosentin jako-osuuden saatavastaan. Tehottomuus johtuu konkurssin kustannuksista ja omaisuuden rahaksi muuttamisessa syntyvistä tappioista.[3]
Useimmat konkurssit päättyvät Suomessa kahden vuoden kuluessa siitä, kun velallinen asetettiin konkurssiin. Tavallinen syy konkurssin pitkittymiseen ovat oikeudenkäynnit.[3]
Suomessa verottaja tai vakuutusyhtiö tekevät 90 prosenttia kaikista konkurssihakemuksista.[12] Taloustaantuman vuoksi Elinkeinoelämän keskusliitto on vaatinut verottajaa muuttamaan käytäntöään ja antamaan yrityksille lisää maksuaikaa turhien konkurssien välttämiseksi.[13]
Luonnollisen henkilön konkurssi
Konkurssiin voidaan Suomessa asettaa myös luonnollinen henkilö. Konkurssilla ei kuitenkaan vapaudu vastaamasta veloista eikä kyseessä siten ole henkilökohtainen konkurssi.[14] Luonnollisen henkilön konkurssin tarkoituksena on saada parempi selko henkilön varallisuudesta esimerkiksi ulkomailla.[15]
Konkurssiin voidaan asettaa kenet tahansa: ulkomaan kansalainen, lapsi tai vajaavaltainen, ilmeisesti ei kuitenkaan diplomaattia. Merkitystä ei ole sillä, toimiiko henkilö yrittäjänä vai ei. Jos henkilö kuolee ennen konkurssia, kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin. Jos henkilö kuolee konkurssin aikana, kuolinpesästä tulee konkurssivelallinen.[4]
Luonnollisen henkilön konkurssipesään kuuluu koko hänen omaisuutensa konkurssin alkamishetkellä. Omaisuus tai tulo, jonka hän saa konkurssin jälkeen, ei kuulu konkurssipesään. Luonnollisen henkilön konkurssissa ei siten pyritä hyödyntämään velallisen ansaintakykyä. Uutta tuloa tai omaisuutta voidaan kuitenkin periä normaaliin tapaan ulosotolla.[4]
Konkurssi Yhdysvalloissa
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Yhdysvalloissa vallitseva konkurssilainsäädäntö poikkeaa olennaisesti suomalaisesta. Katso pääartikkelit Chapter 7 ja Chapter 11 (lisäksi Chapter 12, joka on maanviljelijä- ja kalastajayrittäjille mahdollinen erityinen konkurssimenettely sekä Chapter 13, joka on yksityishenkilöiden- tai yhtiöiden velkojen uudelleenjärjestely- / lainanhoito-ohjelmamenettely). Konkurssimenettelypetoksesta voidaan rangaista sakolla ja/tai korkeintaan viiden vuoden vankilatuomiolla.
Konkurssimenettelyssä velkoja ei pääse kaikkiin omaisuuden muotoihin käsiksi. Exemption-listaksi kutsuttuja menettelyitä on sekä liittovaltion tasolla, että osavaltioiden tasolla. Niistä voidaan käyttää jompaakumpaa (ellei osavaltiolistaa ole säädetty pakolla käytettäväksi, kuten noin 40 osavaltiossa on tehty). Esimerkiksi henkilökohtaiset tavarat kuten vaatteet eivät joudu konkurssissa likvidoitavaksi ja joissakin tapauksissa myös ammatinharjoittamiseen liittyvä omaisuus on suojattu. Joissakin osavaltioissa myös koti ja auto sekä niiden varustukseen kuuluva omaisuus on turvattu. Tapauskohtaisesti osan turvaamattomasta omaisuudesta voi jopa muuttaa turvattuun muotoon ennen konkurssimenettelyyn hakeutumista.
Kulttuurisesti konkurssin läpikäyminen ei ole samalla tavoin leimaavaa kuin Suomessa, vaan sitä voidaan pitää jopa positiivisena oppimiskokemuksena.
Konkurssi Ruotsissa
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Ruotsissa konkurssin (ruots.konkurs) voivat käydä läpi sekä yritykset että yksityishenkilöt. Joko velkoja tai velallinen itse voivat hakea konkurssia. Henkilö tai yritys eivät pääse käsiksi varoihinsa konkurssissa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. On tavanomaista että yritykset vähentävät velkojaan konkurssimenettelyn kautta. Entinen tai uusi omistaja perustaa uuden yrityksen joka ostaa konkurssiin menneeltä yritykseltä tärkeimmän omaisuuden jättäen velat jälkeensä.
Muodollista konkurssia harvoin tehdään yksityishenkilöille. Velkojat voivat hakea rahaa viranomaisten avulla muutenkin, ja velalliset eivät hyödy siitä mitenkään koska kuluja tulee lisää ja velat säilyvät. Todella maksukyvyttömät voivat saada velka-armahduksen velanpuhdistusprosessin (ruots.skuldsanering) kautta. Jätettyään hakemuksen he saavat maksusuunnitelman, jossa he maksavat niin paljon kuin kykenevät viiden vuoden ajan, jonka jälkeen kaikki jäljellä oleva velka armahdetaan. Tämä prosessi tuli mahdolliseksi vuonna 2006, sitä ennen kaikki velat säilyivät läpi elämän.
Istana NemoursLetakNemours, Seine-et-Marne, PrancisKoordinat48°15′56.111″N 2°41′49.526″E / 48.26558639°N 2.69709056°E / 48.26558639; 2.69709056Koordinat: 48°15′56.111″N 2°41′49.526″E / 48.26558639°N 2.69709056°E / 48.26558639; 2.69709056Lokasi Istana Nemours di Prancis Istana Nemours atau Château de Nemours adalah sebuah istana yang terletak di 76 kilometer (47 mil) sebelah tenggara kota Paris, di komune Nemours.[1&#...
Bombardir foto di Iowa City, 2010 Bombardir foto atau tunafoto (dari kata dasar tuna yang berarti rusak atau cacat dan foto) adalah tindakan sengaja menempatkan diri ke dalam tampilan foto, seringkali untuk memainkan lelucon praktis pada fotografer atau subjek.[1] Bombardir foto mendapat sorotan yang signifikan sejak 2009. [2] Dalam membahas gambar bombardir foto ikan pari yang menjadi populer, Andrea DenHoed berpendapat bahwa label bombardir foto menyiratkan narasi sabotase d...
KaielyDesaPeta lokasi Desa KaielyNegara IndonesiaProvinsiMalukuKabupatenBuruKecamatanTeluk KaielyKode pos97574Kode Kemendagri81.04.14.2001 Luas... km²Jumlah penduduk... jiwaKepadatan... jiwa/km² Masjid Kayeli pada masa Hindia Belanda dengan corak aslinya Kapal KPM berlabuh di Kayeli pada masa Hindia Belanda Benteng Kayeli pada masa Hindia Belanda Kaiely atau Kayeli adalah sebuah desa yang berada di wilayah Kecamatan Teluk Kaiely, Kabupaten Buru, Provinsi Maluku, Indonesia. Sebelum tahu...
Keuskupan San José di CaliforniaDioecesis Sancti Josephi in CaliforniaDiócesis de San José en CaliforniaKatolik LokasiNegaraAmerika SerikatWilayahSanta ClaraProvinsi gerejawiKeuskupan Agung San FranciscoStatistikPopulasi- Total- Katolik1.919.402980,000Paroki52 (termasuk misi)InformasiDenominasiKatolik RomaRitusRitus RomaPendirian27 Januari 1981KatedralCathedral Basilica of St. JosephKonkatedralSaint Patrick Proto-CathedralPelindungSanto YosefSanta Klara dari AssisiKepemimpin...
Not to be confused with Rob Sands. American politician (born 1982) Rob Sand33rd Auditor of IowaIncumbentAssumed office January 2, 2019GovernorKim ReynoldsPreceded byMary Mosiman Personal detailsBorn (1982-08-12) August 12, 1982 (age 41)Decorah, Iowa, U.S.Political partyDemocraticSpouseChristineChildren2EducationBrown University (BA)University of Iowa (JD)WebsiteGovernment website Robert Sand (born August 12, 1982) is an American lawyer and politician who has served as the 33rd Iowa S...
American troop transport ship USAT St. Mihiel prior to World War II History United States NameSt. Mihiel NamesakeSt. Mihiel, a World War I battlefield in France OwnerUnited States government Operator United States Army (1920–1941) United States Navy (1941–1943) United States Army (1943–1947) BuilderAmerican International Shipbuilding Cost~$2,000,000 Yard number672[1][2] Laid down20 November 1918 as Sinnemahoning(?) Launched19 November 1919 CompletedSeptember 1920 Acquire...
Artikel ini perlu diterjemahkan ke bahasa Indonesia. Artikel ini ditulis atau diterjemahkan secara buruk dari Wikipedia bahasa selain Indonesia. Jika halaman ini ditujukan untuk komunitas berbahasa tersebut, halaman itu harus dikontribusikan ke Wikipedia bahasa tersebut. Lihat daftar bahasa Wikipedia. Artikel yang tidak diterjemahkan dapat dihapus secara cepat sesuai kriteria A2. Jika Anda ingin memeriksa artikel ini, Anda boleh menggunakan mesin penerjemah. Namun ingat, mohon tidak menyalin ...
This article consists almost entirely of a plot summary. Please help improve the article by adding more real-world context. (June 2020) (Learn how and when to remove this message) 2009 American filmScooby-Doo!and the Samurai SwordDVD coverDirected byChristopher BerkeleyWritten byJoe SichtaBased onScooby-Dooby Joe Ruby and Ken SpearsProduced byJoe SichtaStarring Frank Welker Casey Kasem Mindy Cohn Grey DeLisle Kelly Hu Kevin Michael Richardson Sab Shimono George Takei Gedde Watanabe Keone Youn...
ShreeAmber GurungLahir(1938-02-26)26 Februari 1938Darjeeling, IndiaMeninggal7 Juni 2016(2016-06-07) (umur 78)Kathmandu, NepalPekerjaanKomposer, penyanyi, lirikusBahasaBahasa Nepali dan GurungKebangsaanNepalWebsiteambergurung.com Shree Amber Gurung (bahasa Nepali: अम्बर गुरुङ) (26 Februari 1938 – 7 Juni 2016) adalah seorang komposer, penyanyi, dan penulis lirik Nepal. Ia adalah penggubah lagu kebangsaan Nepal, Sayaun Thunga Phulka.[1] Refere...
Currencies held by monetary authorities as part of their foreign exchange reserves A reserve currency is a foreign currency that is held in significant quantities by central banks or other monetary authorities as part of their foreign exchange reserves. The reserve currency can be used in international transactions, international investments and all aspects of the global economy. It is often considered a hard currency or safe-haven currency. The United Kingdom's pound sterling was the primary...
For other uses, see Civic Forum (disambiguation). Political party in Czechoslovakia Civic Forum Občanské fórumChairmanVáclav KlausFounderVáclav HavelFounded19 November 1989Dissolved23 February 1991(11 May 1992)Succeeded byCivic Democratic PartyCivic MovementHeadquartersPrague, CzechoslovakiaNewspaperObčanský deníkIdeologyLiberal democracyPolitics of CzechoslovakiaPolitical partiesElections The Civic Forum (Czech: Občanské fórum, OF) was a political movement in the Czech pa...
Railway line in Japan This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Kosei Line – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (October 2019) (Learn how and when to remove this message) Kosei LineSpecial Rapid Service train (right) and Thunderbird limited express (left) at Hira StationOverviewNative name湖...
Railway station in Jōetsu, Niigata Prefecture, Japan This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Kakizaki Station – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (October 2016) (Learn how and when to remove this message) Kakizaki Station柿崎駅Kakizaki Station in June 2011General informationLocation6139...
Islamic Center of Washington, 2016. Islam in Washington, D.C. is the third largest religion, after Christianity and Judaism. As of 2014, Muslims were 2% of Greater Washington's population was Muslim.[1] Around 50,000 Muslims live in DC. DC's Muslim history dates to the early 1600s, when the first Muslim residents were enslaved and formerly enslaved African Americans.[2] DC is home to seven mosques, including some of the oldest mosques in the United States. A copy of the Quran ...
Ancient Hellenistic baths in Sicily 37°4′21.38″N 14°13′49.66″E / 37.0726056°N 14.2304611°E / 37.0726056; 14.2304611 Greek baths of GelaLocationGela, Caltanissetta, Sicily, ItalyHistoryCulturesAncient GreeceSite notesExcavation dates1957ManagementSoprintendenza di CaltanissettaPublic accessyes The Greek Baths of Gela are ancient baths which were discovered in 1957, near the Ospizio di Mendicità on via Europa, Capo Soprano, which date to the Hellen...
