PROFILPELAJAR.COM

Tulipalo on hallitsemattomasti valloilleen päässyt tuli. Se aiheuttaa helposti suurta tuhoa. Tavallisimmin tulipalolla tarkoitetaan rakennuksen palamista, mutta myös metsä- tai muuta paloa voidaan nimittää tulipaloksi.

Tulipalo syttyy monissa tapauksissa tulen tai helposti syttyvien aineiden varomattomasta käsittelystä. Sen voi sytyttää myös vika lämmityslaitteissa tai sähköjohtimien välille syntynyt oikosulku. Ajalla ennen ukkosenjohdattimen keksimistä salamatkin sytyttivät usein tulipaloja. Tahallisesti sytytettyä tulipaloa sanotaan tuhopoltoksi. Jos tuhopolton motiivina on pakkomielteinen psyykkinen häiriö, tilaa kutsutaan pyromaniaksi. Erityisen suuria tulipaloja aiheuttavat sodissa pommitukset, jotka varsinkin toisen maailmansodan aikana saivat muutamissa kaupungeissa aikaan jopa tulimyrskyjä.

Entisinä aikoina, kun Suomessa kaupungeissakin oli etupäässä puutaloja ja kadut niiden välissä olivat kapeita, syttyi toistuvasti kokonaisen kaupungin tuhonneita tulipaloja. Suurelta osin tästä syystä monet Suomen kaupungit kaavoitettiin 1700- tai 1800-luvulla kokonaan uudestaan, usein suuren kaupunkipalon jälkeen, sellaisiksi että entistä leveämmät kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan.

Tulipalojen sammuttamiseksi kunnat ylläpitävät palokuntia. Niiden lisäksi on olemassa myös vapaaehtoisia palokuntia. Suomessa pelastuslaissa (29.4.2011/379) säädetään paitsi palojen sammuttamisesta, myös toimenpiteistä niiden ennalta ehkäisemiseksi. Lain mukaan rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu^[1]. Laissa on säännöksiä myös rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuudesta ja palotarkastuksista.

Tulipalon varalta vakuutusyhtiöt myyvät palovakuutuksia, jotka, kattavuutensa mukaan, korvaavat palon aiheuttamat vahingot joko kokonaan tai osittain.

Suuria tulipaloja

Paikka	Vuosi	Kuvaus	Koko
Rooma	64	Rooman palo oli kahdeksan päivää kestänyt suurpalo, jonka on suuruudessaan arvioitu koskettavan jokaista Rooman asukasta. Aikoinaan monet historioitsijat pitivät palon sytyttäjänä itse keisari Neroa. Kristittyjen vainot alkoivat ja levisivät Roomassa, kun keisari Neron syytti kristittyjä tuhopoltosta.	Tacitus: 3/14 kaupunginosasta tuhoutui täysin ja 7 kaupunginosaa vaurioitui. Cassius Dio arvioi kaupungista tuhoutuneen jopa kaksi kolmasosaa.
Moskova	1547
Moskova	1571
Lontoo	1666	Lontoon suurpalo.	13000 taloa ja 87 kirkkoa tuhoutui.
Helsinki	1808	Palon jälkeen Helsinki rakennettiin uudestaan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan ja tehtiin muutaman vuoden kuluttua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.
Moskova	1812	Palo syttyi Napoleonin valloitettua Moskovan.
Oulu	1822	Oulun palo
Turku	1827	Turun palo. Turku rakennettiin palon jälkeen uudestaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman asemakaavan mukaan. Turun akatemia, Suomen silloinen ainoa yliopisto, siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin.	Turku on palanut ainakin 30 muutakin kertaa, mutta tämä oli tuhoisin palo.
Hampuri	1842		Neljäsosa kaupunkia tuhoutui.
Chicago	1871		Noin 200-300 ihmistä menehtyi, 17000 rakennusta tuhoutui.
San Francisco	1906	Syttyi suuren maanjäristyksen jälkeen.	Ainakin 700 kuolonuhria
Barnaul	1917		34 uhria, 60 korttelia tuhoutui.
Stalingrad	1942	Syttyi ilmapommituksesta.	Yli 40000 kuoli ja 60000 haavoittui, puolet kaupungista tuhoutui.
Hampuri	1943	Syttyi ilmapommituksesta.	35000-45000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui.
Dresden	1945	Syttyi ilmapommituksesta.	25000-40000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui.
Moskova	1977	Rossija-hotellin palo	42 uhria
Bradford	1985	Stadionin puurakenteet syttyivät kesken jalkapallo-ottelun.	52 uhria.
Kreikka	2007	Suuri metsäpalo.

Suomessa tapahtuneita tulipaloja

Huomattavia rakennuksia, joissa on Suomen itsenäisyyden aikana syttynyt tulipalo. Tähdellä (*) merkittyjen rauniot purettiin palon jälkeen, muut on kunnostettu tai jälleenrakennettu:

1918 – Taulumäen kirkko, Jyväskylä *
1918 – Lammin kivikirkko
1918 – Noormarkun vanha kirkko *
1918 – Sammaljoen kirkko, Tyrvää *
1918 – Ruotsilan kartano, Kiikka *
1918 – Laukon kartano, Vesilahti *
1918 – Kauvatsan rautatieasema *
1918 – Kokemäen, Peipohjan ja Kyttälän rautatieasemat, Kokemäki *
1918 – Merstolan rautatieasema, Harjavalta *
1918 – Porin vanha rautatieasema *
1918 – Hämeenlinnan vanha rautatieasema *
1918 – Helsingin työväentalo
1920 – Tyrvään yhteiskoulu, Vammala *
1920 – Kissakoski Oy:n paperitehdas, Hirvensalmi *
1921 – Sundin kirkko
1922 – Hvitträsk, Kirkkonummi
1922 – Kauvatsan rautatieasema *
1925 – Jämsän puukirkko
1927 – Elokuvateatteri Imatra, Tampere *^[2]
1928 – Karlbergin kartanon päärakennus, Hämeenlinna^[3]
1929 – Sääksmäen kivikirkko
1931 – Kemin kaupungintalo *
1936 – Suomi-Filmin Vironkadun studio, Helsinki
1937 – Aleksanterin kirkko, Tampere
1938 – Yläneen kunnalliskoti, 10 henkilöä kuoli
1941 – Raalan kartanon vanha päärakennus, Nurmijärvi *
1950 – Helsingin rautatieasema
1951 – Alppilan kesäravintola, Helsinki *
1951 – Ajokki Oy:n autokoritehdas, Tampere
1954 – Kangasalan lastenkodin tulipalossa kuoli 9 alle 7-vuotiasta lasta.
1956 – Evon metsäopiston vanha päärakennus, Lammi *
1956 – Kauhajoen kirkko *
1958 – Keran tehdas, Espoo
1958 – Oriveden kirkko *
1958 – Leivonmäen kirkko *
1959 – Karkun evankelinen opisto, Karkku (nyk. Sastamala) *
1959 – Köyliön varavankila, 16 vankia kuoli
1960 – Tilgmannin kirjapaino, Helsinki, kolme palomiestä kuoli
1966 – Messuhalli, Helsinki
1966 – Lapinlahden vanhainkodin mielisairasosasto, 31 potilasta kuoli *
1966 – SOK:n lastulevytehdas, Vaajakoski, 2 työntekijää kuoli ja 9 palomiestä sai vakavia palovammoja^[4]
1966 – Joensuun kaupungintalo
1966 – Porin postitalo
1968 – Hailuodon vanha kirkko *
1968 – Pispalan kirkko, Tampere *
1968 - Äänekosken kirkko*
1969 – Siipyyn kirkko, Siipyy (nyk. Kristiinankaupunki) *
1969 – Ruotsilan kartanon päärakennus, Kiikka
1972 – Honkolan kartanon vanha päärakennus, Urjala *
1974 – Pyhäjoen kirkko *
1975 – Virenojan tiilitehdas, Orimattila *

1974 – Oy Renlund Ab:n varasto, Helsinki
1974 – Mahogany Oy:n varasto, Helsinki
1975 – Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun saha.
1976 – Grönqvistin talo, Esplanadi, Helsinki
1976 – Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustyömaan tulipalo *
1976 – Uuden Suomen toimitalon palo, Helsinki
1976 – A Ahlström Oy:n paperitehtaan varasto, Varkaus
1977 – Kirjapaino Kursiivi, Helsinki (tuhopolton yritys)
1977 – Tennispalatsi, Helsinki
1978 – Vanha Ylioppilastalo, Helsinki
1979 – Lieksan kirkko *
1979 – Virtain vanhainkoti *
1979 – Bromarvin kirkko *
1979 – Rautavaaran kirkko
1980 – Kaavin kirkko
1980 – Turun linna
1981 – Haapaveden kirkko
1981 – Porin Puuvillan kutomo
1981 – Lahden kaupungintalo
1981 – Metsäliiton Teollisuus Oy:n kemiantehtaan tuotevarasto, Äänekoski
1982 – Tyrvään kirkko, Vammala
1982 – Teuvan vanhainkoti
1983 – Tavaratalo Mini-hinta, Turku *
1984 – Hämeenlinnan rautatieasema
1984 – G. A. Serlachius Oy:n kalustetehdas Vilppulan Kolhossa
1984 – Rantasalmen kirkko
1984 – Lakeuden Risti, Seinäjoki
1984 – Oulunkylän seurahuone, Helsinki
1985 – Pasilan vanha rautatieasema (Rauhanasema), Helsinki
1985 – Pedersören kirkko
1986 – Hanasaaren kivihiilivoimala, Helsinki
1987 – Elektroniikkatehtaan varasto, Helsinki
1987 – Metsä-Serlan puutavaravarasto, Helsinki
1987 – Ravintola Töölönranta, Helsinki
1989 – Lentiiran kirkko, Kuhmo
1989 – Yrjönkadun uimahalli, Helsinki
1990 – Ylivieskan Tiili Oy:n tehdas, Ylivieska
1991 – Junnilan leirikeskus, Pori
1992 – Oy Hartwall Ab, Helsinki
1995 – Tikkurilan ammattioppilaitos, Vantaa
1997 – Metsä-Serla Oy, Kankaan paperitehdas, Jyväskylä

1997 – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
1998 – Ristinkallion neuvola ja kirjastorakennus, Kotka
1998 – Ahlström Glassfibre Oy, kuitulasitehdas, Kotka
1999 –Chemicals Oy, hienokemikaalitehdas, Äetsä
1999 – Åkerlund & Rausing Oy:n pakkaustehtaan varasto, Eura.
1999 – Palvelutalo Viljami, Maaninka
1999 – Helvar Oy:n tehdas, Karkkila
2000 – Tervon saha, Tervo
2001 – Kannelmäen ostoskeskus, Helsinki
2001 – Incap Furniture Oy:n huonekalutehdas, Kärsämäki
2002 – Suomen Sokeri Oy:n tehdas, Kirkkonummi
2002 – Jalkapallohalli, Rauma
2003 – AvestaPolarit Stainless Oy:n tehdas, Tornio
2003 – Ulvilan rautatieasema *
2006 – VR:n makasiinit, Helsinki *
2006 – Kittilän lentoasema
2006 – Porvoon tuomiokirkko
2006 – Kaivokselan kirkko, Vantaa
2006 – Jehovan todistajien valtakunnansali, Martinlaakso, Vantaa
2006 – Keisarinharjun näkötorni, Kangasala *
2007 – Haralanharjun näkötorni, Kangasala *
2008 – Kauniaisten rautatieasema
2008 – Tampereen mormonikirkko *
2010 – Hammarlandin kirkko (tuhopolton yritys)
2010 – Soukanpohjan kartano, Espoo
2011 – Jyvälän kansalaisopisto, Jyväskylä *
2012 – Valamon luostarin vanha päärakennus, Heinävesi
2016 – Ylivieskan kirkko *
2018 – Kiihtelysvaaran kirkko *
2018 – Tiirismaan koulu, Lahti *
2019 – Jehovan todistajien valtakunnansali, Pöytyä
2020 – Palokan senioritalo, Jyväskylä
2022 – Valmet Rautpohjan Tehdas, Jyväskylä
2022 – Rautjärven kirkko *
2023 – Heporinne 1 kerrostalo, Hakunila , Vantaa

Katso myös

Lähteet

↑ Pelastuslaki 29.4.2011/379 (Arkistoitu – Internet Archive). Finlex. Viitattu 16.6.2014.
↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811961?page=15
↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109477?page=27
↑ Tarja Kovanen: Vierailijaryhmä ehti täpärästi pois tuhon alta. Vaajakosken lastulevytehtaan tuhonneesta räjähdysmäisestä tulipalosta tulee tänään kuluneeksi 50 vuotta. Keskisuomalainen, 21.5.2016, s. 60.