Varakkaassa perheessä kasvanut Osama osallistui vuodesta 1979 alkaen Afganistanin sotaan muslimisissien puolella. Siellä ollessaan hän perusti al-Qaida-terrorijärjestön, joka teki 1990-luvulla useita iskuja Yhdysvaltain joukkoja vastaan etupäässä Lähi-idässä.
Osama bin Laden syntyi Saudi-Arabiassa joko vuonna 1957 tai 1958. Hän oli Muhammad bin Awad bin Ladenin 17. lapsi ja seitsemäs poika. Osaman isä oli Jemenin kansalainen, ja hänen äitinsä Alya Ghanim[2], Muhammadin neljäs vaimo, oli kotoisin Syyriasta. He erosivat vuoden kuluttua Osaman syntymästä, ja Osama kasvoi suurperheessä, jonka lapsista hän oli ainoa kokonaan ulkomaalaistaustainen. Muhammad kuoli lento-onnettomuudessa, kun Osama oli 10-vuotias. Osama ja hänen sisaruksensa perivät rakennusalalla rikastuneen isänsä omaisuuden, josta Osaman osuudeksi on kerrottu 80 miljoonaa dollaria.[3]
Osaman perhe oli hyvin uskonnollinen, ja Osama kasvatettiin fundamentalistiseen ja länsimaisia arvoja vastustavaan wahhabismiin. Moni Osaman sisaruksista muutti aikuisina Yhdysvaltoihin, mutta Osama pysytteli Arabiassa ja Lähi-idässä. Hän valmistui Kuningas Abdulazizin yliopistosta Jeddassa vuonna 1976 opiskeltuaan ilmeisesti taloustiedettä ja liiketaloutta sekä runoutta ja jihadia, pyhää sotaa.[4] Eri lähteissä Osama bin Ladenilla kerrotaan olevan joko rakennusinsinöörin tai julkishallinnollisen alan tutkinto tai ei kumpaakaan tai molemmat.[5]
Toiminta Afganistanissa ja al-Qaidan johdossa
Osamalle jihadia yliopistossa opettanut palestiinalainen teologi Abdullah Yusuf Azzam houkutteli Osaman Pakistaniin, mistä käsin he osallistuivat vuonna 1979 puhjenneeseen Afganistanin sotaanNeuvostoliittoa vastaan muslimisissien riveissä. Osama osallistui sodassa yhdysvaltalaisten tiedustelutietojen mukaan yhteen taisteluun ja käytti omaisuuttaan islamistijoukkojen koulutukseen ja ruokkimiseen. Hänen ja Azzamin perustama järjestö lisäksi rekrytoi tuhansia islamisteja sotaan. Näistä joukoista muodostui myöhemmin al-Qaida-verkosto.[6]
Vaikka Yhdysvallat oli tukenut Osamaa ja muita islamisteja Afganistanissa, Osama kertoi vakuuttuneensa siitä, että hänen tehtävänsä oli taistella kommunismin lisäksi myös länsimaiden harjoittamaa sortoa ja etenkin Amerikkaa vastaan.[7] Vuodet Afganistanissa olivat vahvistaneet Osaman militanttia salafistista näkemystä, ja hänestä oli tullut vakaumuksellinen ”islamin vihollisten” vastustaja. Osama kutsui vuonna 1988 kaikki maailman muslimit maailmanlaajuiseen jihadiin Jumalan puolesta vääräuskoisia vastaan, jotka olivat miehittäneet islamin pyhät paikat ja maat. Erityisesti hän vaati Palestiinan ja Jerusalemin palauttamista muslimeille. Osama kutsui jihadia muslimien uskonnolliseksi velvollisuudeksi, jonka laiminlyöminen oli vienyt koko islamilaisen maailman ahdinkoon.[8]
Kun Osama palasi Saudi-Arabiaan Afganistanin sodan jälkeen, hänestä oli tullut kotimaassaan kuuluisa. Saudi-Arabiassa ihmeteltiin, kuinka rikas Muhammad bin Ladenin poika oli voinut vaarantaa henkensä etulinjassa. Osamasta tulikin haluttu puhuja ja haastateltava. Hän palasi töihin perheyritykseensä ja osallistui teiden, tunneleiden ja rakennusten rakentamiseen. Hän alkoi myös rahoittaa ja varustaa jemeniläisiä kapinallisia, jotka pyrkivät syrjäyttämään Etelä-Jemenin marxilaisen hallinnon. Saudi-Arabiassa hän tuki uskonoppineita, jotka pyrkivät palauttamaan maan täydellisesti islamilaisen lain alle. Hän alkoi myös varoitella saudihallintoa Irakin johtajan Saddam Husseinin aiheuttamasta vaarasta. Hän tarjosi perheyrityksensä apua maan puolustamiseen sen jälkeen, kun Saddam oli miehittänyt Kuwaitin, mutta Saudit torjuivat tarjouksen, sillä he saivat Yhdysvalloilta haluamansa suojelun. Saudijoukot myös riisuivat Osaman satapäisen veteraanijoukon aseista tämän maatilalla.[9]
Osama ei voinut hyväksyä sitä, että amerikkalaisjoukkoja oli tullut Saudi-Arabiaan. Hän näki tämän osoituksena siitä, että Yhdysvallat halusi hallita koko maailmaa. Kun saudihallinto pyrki hiljentämään kriittisen Osaman, hän siirtyi joukkoineen ensin Sudaniin ja sieltä Afganistaniin. Siellä fundamentalistinen Taliban oli noussut valtaan ja tarjosi Osamalle turvapaikan.[10]
Pakistanilainen journalisti Hamid Mir haastattelee Osama bin Ladenia 1997.
Osaman perustama löyhästi verkostoitunut terroristijärjestö al-Qaida alkoi tehdä terrori-iskuja eri puolilla maailmaa. Ensimmäisenä näistä pidetään joulukuussa 1992 amerikkalaisjoukkoja vastaan suunnattua hotellihyökkäystä Adenissa, Jemenissä. Sitä seurasi pommi-isku New Yorkin World Trade Centerissä helmikuussa 1993, missä kuoli kuusi ihmistä. Seuraavina vuosina al-Qaidan iskuissa Lähi-idässä kuoli kymmeniä amerikkalaisia sotilaita ja siviilejä.[11] Osama antoi elokuussa 1996 lontoolaisessa Al-Quds al-Arabi -lehdessä julkaistun sodanjulistuksen ”kahden pyhän paikan maata miehittäviä amerikkalaisia vastaan”.[12]
Osama bin Ladenilla oli keskeinen vaikutus ääri-islamilaisen liikkeen syntymiseen sellaisena kuin se on myöhemmin tunnettu. Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Antti Parosen mukaan Osaman henkilökohtainen panos ja hänen lähes kulttimaineensa vaikutti ratkaisevasti siihen, että al-Qaida -verkostoon liittyi 2010-luvulle saakka organisaatioita eri puolilta islamilaista maailmaa.[13]
Osaman osuus New Yorkin iskuihin
Al-Qaida iski lentokoneilla New Yorkissa 11. syyskuuta 2001 ja surmasi tuhansia amerikkalaisia. Osama kielsi aluksi osallisuutensa iskuihin lausunnossa, jonka qatarilainenAl Jazeera -satelliittikanava lähetti 16. syyskuuta 2001.[14] Joulukuussa 2001 Yhdysvaltain hallitus julkisti videonauhan, jossa Osama iloitsi iskuista ja kertoi tienneensä niistä etukäteen. Viranomaisten mukaan nauha oli tehty syyskuussa Kandaharissa.[15] Samassa kuussa Al Jazeera lähetti uuden videon, jossa Osama ylisti Yhdysvaltoja vastaan tehtyjä terrori-iskuja ja kehotti iskemään erityisesti talouselämää vastaan. Hän ei kuitenkaan sanonut olevansa itse iskujen takana.[16] Lokakuussa 2004, neljä päivää ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja, Al Jazeera lähetti nauhoituksen, jossa Osama myönsi osallisuutensa syyskuun 11. päivän iskuihin. Al Jazeera ilmoitti nauhan olevan peräisin Pakistanista, ja Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset pitivät sitä aitona.[17][18] Nauhoituksessa Osama sanoo muun muassa: ”Olimme sopineet komentaja Attan kanssa – Allah olkoon hänelle armollinen, – että kaikki operaatiot pitäisi toteuttaa 20 minuutissa, ennen kuin Bush ja hänen hallintonsa huomaavat”. Hänen mukaansa vahinkoja olisi tullut vähemmän, jos Bush olisi toiminut nopeammin. ”Mutta nyt, Jumalan kiitos, meillä oli kolme kertaa enemmän aikaa”.[18][19]
Syyskuussa 2002 Al Jazeera lähetti haastattelun, jossa Khalid Sheikh Mohammed ja Ramzi Binalshibh kertoivat iskujen suunnittelusta. Heidän kertomansa mukaan iskuista oli päätetty vuoden 1999 alussa ja Osama sai tietää tarkan päivämäärän 6. syyskuuta 2001.[20]
Osaman metsästys
Syyskuun 11. päivän iskujen lisäksi Osamaa pidettiin vastuullisena vuonna 1998 tehdyistä pommi-iskustaYhdysvaltain suurlähetystöihin Dar es Salaamissa ja NairobissaKeniassa sekä lukuisista muista terrori-iskuista ympäri maailmaa. FBI oli luvannut 25 miljoonan dollarin palkkion Osama bin Ladenin kiinni saamiseen johtavista vihjeistä.[21]
Yhdysvallat ryhtyi metsästämään Afganistanissa piileskellyttä Osamaa. Yhdysvallat pommitti joulukuussa 2001 Tora Boran vuoria, missä Osama piileksi, mutta ei onnistunut surmaamaan häntä. Osama pakeni paikallisten tuella Pakistanin heimoalueelle, ja Yhdysvallat suuntasi huomionsa Irakiin ja sen johtajaan Saddam Husseiniin. Osama piileskeli viimeisen vuosikymmenensä Pakistanissa, eikä al-Qaida enää onnistunut iskemään entisellä tuhovoimallaan. Piilopaikastaan Osama julkaisi kirjoitettuja ja videoituja viestejä seuraajilleen.[22] Esimerkiksi maaliskuussa 2008 tuli julki äänitallenne, jossa Osama uhkasi Euroopan unionia ”vakavalla rangaistuksella” Muhammed-pilapiirrosten uudelleenjulkaisun vuoksi. Osama sanoi internetiin välitetyllä ääninauhalla tanskalaisten ja muunmaalaisten lehtien julkaisemien piirrosten olevan osa ”ristiretkeä”, johon myös paavi on osallisena.[23]
Osaman olinpaikasta ja terveydentilasta liikkui erilaisia tietoja. Marraskuussa 2008 CIA:n johtaja arvioi, että Osama bin Laden elää, mutta on syrjässä aktiiviterrorismista. CIA piti Osaman kiinnisaamista silti ensiarvoisen tärkeänä hänen symboliarvonsa vuoksi.[24]
Yhdysvaltojen presidentti Obaman ilmoitus Osama bin Ladenin kuolemasta.
Yhdysvaltalainen kommandojoukko surmasi Osama bin Ladenin 2. toukokuuta 2011 Abbottabadissa, Pakistanissa, missä Osaman tiedettiin majailevan. Osaman olinpaikkaa oli tarkkailtu viikkojen ajan, ja iskua oli suunniteltu vuoden 2010 elokuusta alkaen, jolloin sijainti oli saatu selville siepatun puhelinsoiton avulla. Isku oli tarkoin varjeltu salaisuus. Siitä tiesivät etukäteen vain presidentti Obama ja pieni joukko armeijan upseereita, mutta esimerkiksi Pakistanille ei ollut kerrottu asiasta.[25] Iskun tavoitteena ei ollut vangita Osama bin Ladenia vaan tappaa hänet.[26]
Operaatio kesti 40 minuuttia. Iskujoukko lensi Osaman aidatulle ja vartioidulle rakennukselle helikoptereilla kello 00.30 yöllä paikallista aikaa. Noin 25 laivaston erikoisjoukkojen sotilasta kiipesi muurien yli ja tunkeutui rakennukseen, jossa Osama majaili. Ensimmäisessä kerroksessa sotilaat ampuivat kolme miestä, mukaan lukien Osaman pojan, ja yhden naisen. Osama bin Laden löytyi toisesta kerroksesta aseettomana. Sotilaat ampuivat Osaman kuoliaaksi ja haavoittivat hänen vaimoaan jalkaan. Poistuessaan sotilaat ottivat mukaansa Osaman ruumiin sekä paikalla olleiden tietokoneiden kovalevyjä, muistitikkuja ja muuta todistusaineistoa.[25]
Osama bin Ladeniksi oletettu ruumis tunnistettiin alustavasti kasvontunnistustekniikoiden avulla.[27] Yhdysvaltain hallitus päätti kuitenkin salata kuolleesta Osama bin Ladenista otetut kuvat.[28] Suoritetut DNA-testit varmistivat nopeasti Abbottabadissa kuolleen miehen 99,9 prosentin varmuudella Osama bin Ladeniksi.[29] Ruumis lennätettiin lentotukialus USS Carl Vinsonille, missä se haudattiin Arabianmereen islamilaisen hautauskäytännön mukaisesti.[25] Ruumis haudattiin mereen, koska Yhdysvallat oletti, ettei yksikään maa halunnut Osaman hautaa alueilleen. Haudasta ei myöskään haluttu pyhiinvaelluspaikkaa.[30]
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Teemu Sinkkosen mukaan Osama bin Ladenin kuolema oli Yhdysvalloille symbolisesti tärkeä, vaikka al-Qaidan toiminta olikin jo hiipunut pienimuotoiseksi ja järjestö oli menettänyt merkitystään.[31] Osama oli kuitenkin johtanut al-Qaidaa ja valvonut järjestön terroritekojen suunnittelua aina kuolemaansa asti. Osamaa seurasi al-Qaidan johdossa Aiman al-Zawahri.[32]
Perhe
Osamalla oli viisi vaimoa, jotka synnyttivät hänelle 24 lasta.[3][33]
Osama bin Ladenin pojasta Hamza bin Ladenista oltiin pitkään tekemässä al-Qaida -verkoston uutta johtajaa. Yhdysvaltain mukaan Hamza bin Laden kuoli pommituksissa joskus vuosien 2017 ja 2019 välisenä aikana.[13]
Lähteet
Brought to Justice: Osama bin Laden’s War on America and the Mission that Stopped Him. Little, Brown and Company, Life Books, 2011. ISBN 9780316201735
Scheuer, Michael: Osama bin Laden. Oxford University Press, 2011. ISBN 9780199738663
↑Pakistan to Demand Taliban Give Up Bin Laden as Iran Seals Afghan Border. FOXNews.com. 16.9.2001. Arkistoitu 19.9.2009. Viitattu 29.1.2010. (englanniksi)
↑Bin Laden on tape: Attacks 'benefited Islam greatly'. CNN.com. 14.12.2001. Arkistoitu 11.2.2010. Viitattu 29.1.2010. (englanniksi)
Bergen, Peter: Osama bin Ladenin nousu ja tuho. Suomentanut Liikanen, Simo. Docendo, 2022 (alkuteos The Rise and Fall of Osama bin Laden, 2021). ISBN 978-952-382-386-0
Bin Laden, Najwa & Bin Laden, Omar & Sasson, Jean P.: Perheenisä Osama bin Laden vaimon ja pojan silmin. Minerva, 2011. ISBN 9789524925204
Owen, Mark & Maurer, Kevin: Kova päivä : hyökkäys Osama Bin Ladenin piilopaikkaan. Otava, 2012. ISBN 9789511271987
