PROFILPELAJAR.COM

Työtuomioistuin; Arbetsdomstolen
Tehtävä	Tuomioistuin
Ministeriö	Oikeusministeriö
Päätoimipaikka	Radanrakentajantie 5; Helsinki
Valtio	Suomi
Presidentti	Pekka Pärnänen
Aiheesta muualla
	Sivusto
	Infobox OK

Työtuomioistuin (ruots. Arbetsdomstolen) on Suomessa toimiva erityistuomioistuin, joka käsittelee työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia riita-asioita sekä tiettyjä työoikeudellisia valitusasioita. Työtuomioistuin sijaitsee Pasilassa, Helsingissä. Sitä ennen se sijaitsi Kaivopuistossa olevassa Marmoripalatsissa vuosina 1984–2012.

Tehtävät

Työtuomioistuimen käsittelee työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia riita-asioita. Ne voidaan jakaa tulkintakanteisiin, jotka liittyvät työ- ja virkaehtosopimusten tulkintaan, ja rikkomiskanteisiin, jotka liittyvät työ- ja virkaehtosopimusten rikkomuksiin ja niistä aiheutuviin seuraamuksiin. Lisäksi työtuomioistuin käsittelee muutoksenhakutuomioistuimena valitukset, jotka tehdään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä ja työneuvoston eräissä poikkeuslupa-asioissa antamista ratkaisuista.^[1]^[2]

Työtuomioistuimen tehtävänä on myös antaa muille tuomioistuimille lausuntoja niiden käsiteltävinä olevissa asioissa, joiden ratkaiseminen edellyttää erityistä työ- ja virkaehtosopimusolojen tuntemusta.^[1] Lausuntoja on annettu vuosittain noin 10–20.^[3]

Työtuomioistuin ei käsittele työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta aiheutuvia riitoja, vaan ne käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Virkasuhteeseen liittyvät vastaavat riidat käsitellään sen sijaan hallintotuomioistuimissa.^[1] Työ- tai virkaehtosopimusta koskeva riita voidaan saattaa työtuomioistuimen sijasta välimiesoikeuden käsiteltäväksi, jos sopimuksessa on tätä tarkoittava välityslauseke.^[2]

Kokoonpano

Työtuomioistuimessa on presidentti ja työtuomioistuinneuvos, jotka toimivat päätoimisina puheenjohtajina, sekä neljätoista sivutoimista, viideksi vuodeksi kerrallaan nimitettyä jäsentä, joista kaksi toimii varapuheenjohtajina ja joilla on tarvittava määrä varajäseniä. Heidät nimittää tasavallan presidentti. Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat nimitetään henkilöistä, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, kun taas muut jäsenet ja varajäsenet nimitetään edustavimpien keskusjärjestöjen ja työnantajaviranomaisten ehdotuksesta.^[4]

Työtuomioistuimen tavalliseen ratkaisukokoonpanoon kuuluu puheenjohtaja ja viisi jäsentä, joista kaksi on työnantajapuolelta nimettyjä, kaksi työntekijäpuolelta nimettyjä ja yksi on puolueeton. Virkaehtosopimuksia koskevissa asioissa yhden työnantaja- ja yhden työntekijäpuolelta nimitetyn jäsenen sijaan tulevat erityisesti virkaehtosopimuksiin perehtyneet jäsenet. Valitusasiat ratkaistaan kokoonpanossa, jossa on puheenjohtajan lisäksi yksi työnantajapuolelta ja yksi työntekijäpuolelta nimitetty jäsen sekä kaksi puolueetonta jäsentä. Presidentin määräyksestä asia voidaan käsitellä täysistunnossa, johon osallistuvat kaikki jäsenet. Asia voidaan ratkaista myös yhden tuomarin kokoonpanossa suullisessa valmistelussa, jos asiaan osalliset sitä pyytävät eikä asian laatu tai muut seikat vaadi sen käsittelemistä pääkäsittelyssä.^[4]^[2]

Työtuomioistuimessa työskentelee myös esittelijöitä ja kansliahenkilökuntaa.^[4]

Oikeudenkäynti työtuomioistuimessa

Oikeudenkäyntimenettelystä työtuomioistuimessa säädetään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa. Jos siinä ei ole muuta säädetty, noudatetaan asioiden käsittelyssä oikeudenkäymiskaareen oikeudenkäyntiä riita-asioissa koskevia säännöksiä. Valitusasioiden käsittelyssä noudatetaan lisäksi eräitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännöksiä.^[5]^[6]

Työtuomioistuimessa asianosaisina, joilla on oikeus ajaa kannetta työtuomioistuimessa, ovat työ- tai virkaehtosopimuksen solmineet yhdistykset tai vastaavat sopijapuolet, jotka käyttävät puhevaltaansa myös jäsentensä puolesta. Työ- tai virkaehtosopimuksen pelkästään sitomalla työnantajalla, työntekijälla tai virkamiehellä on toissijainen kanneoikeus, eli he voivat nostaa kanteen vain, jos sopimuksen osallinen on antanut siihen suostumuksensa tai kieltäytynyt itse ajamasta kannetta.^[5]^[7]

Asia tulee vireille työtuomioistuimessa kirjallisella haastehakemuksella, johon hankitaan kirjallinen vastaus. Jutun käsittely on tyypillisesti kolmivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on valmistelu, joka koostuu kirjallisesta valmistelusta ja suullisesta valmisteluistunnosta. Toinen vaihe on pääkäsittely, jossa käsitellän juttua ja otetaan vastaan kirjallinen ja henkilötodistelu. Kolmas vaihe on neuvotteluistunto, jossa päätetään jutun ratkaisemisesta. Kiireellisissä tapauksissa tuomio voidaan julistaa heti pääkäsittelyistunnon päätyttyä, ja näytöltään selvissä tapauksissa, joissa ei tarvita henkilötodistelua, asia voidaan viedä suoraan kirjallisesta valmistelusta neuvotteluistuntoon.^[5]^[6]

Työtuomioistuimen ratkaisut ovat lopullisia, eli niihin ei voi hakea muutosta valittamalla. Korkein oikeus voi kuitenkin purkaa tuomion ylimääräisen muutoksenhaun kautta, jos purkamisen edellytykset täyttyvät. Toistaiseksi työtuomioistuimen tuomiota ei ole vielä kertaakaan purettu.^[5]^[6]

Asioiden keskimääräiset käsittelyajat työtuomioistuimessa ovat viime vuosina vaihdelleet viidestä kuuteen kuukauteen. Työtuomioistuimeen vuosittain tulleiden asioiden määrät ovat 2000-luvulla vaihdelleet 150:n molemmin puolin.^[6]

Työtuomioistuimen presidentit ja työtuomioistuinneuvokset

Presidentit

Niilo Luukkanen (1947–1949, 1959–1970)
Kurt Kaira (1950–1958)
Antti Suviranta (1970–1983)
Kaarlo Sarkko (1983)
Jorma Pelkonen (1983–1991)
Olli Huopaniemi (1992–1994)
Pekka Orasmaa (1994–2010)
Jorma Saloheimo (2010–2017)
Pekka Pärnänen (2018–)

Lähde:^[8]

Työtuomioistuinneuvokset

Jorma Pelkonen (1983)
Juhani Lehtikunnas (1984–1985)
Olli Huopaniemi (1986–1988)
Pekka Orasmaa (1988–1994)
Pirkko Kauppinen (1994–1997)
Jorma Saloheimo (2001–2010)
Pekka Pärnänen (2010–2011)
Tuula Ruikka (2011–2014)
Ari Wirén (2014–)

Lähde:^[9]

Lähteet

Anttila, Outi (toim.): Työtuomioistuin 75 vuotta. Helsinki: Alma Talent, 2022. ISBN 978-952-14-4561-3
Saloheimo, Jorma: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. (3. uudistettu painos) Helsinki: Alma Talent, 2020. ISBN 978-952-14-4022-9

Viitteet

↑ ^a ^b ^c Työtuomioistuin Työtuomioistuin. Viitattu 28.9.2024.
↑ ^a ^b ^c Saloheimo, s. 266.
↑ Saloheimo, s. 272.
↑ ^a ^b ^c Kokoonpano Työtuomioistuin. Viitattu 28.9.2024.
↑ ^a ^b ^c ^d Oikeudenkäynti työtuomioistuimessa Työtuomioistuin. Viitattu 28.9.2024.
↑ ^a ^b ^c ^d Saloheimo, s. 268.
↑ Saloheimo, s. 267.
↑ Anttila (toim.), s. 319–323.
↑ Anttila (toim.), s. 325.