Kansanedustuslaitosta tarkoittava sana ”eduskunta” otettiin käyttöön vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Eduskuntasanastossa sen määritellään tarkoittavan nimenomaan Suomen parlamenttia, mutta sanalla voidaan viitata myös yleisesti kansanedustuslaitoksiin tai parlamentteihin.[2][3]
Eduskunnan istuntosalissa on vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Eduskunnan vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu.
Kansanedustajat jakautuvat puolueensa mukaisiin ryhmiin. Näitä ryhmiä kutsutaan eduskuntaryhmiksi. Jokainen ryhmä valitsee kansanedustajiensa keskuudesta ryhmälleen puheenjohtajan. Eduskuntavaalit määräävät eduskunnan voimasuhteet.
Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen. Vaalien voittajapuolueen puheenjohtaja ryhtyy hallitustunnustelijaksi neuvottelemaan siitä, mitkä puolueet pääsevät hallitukseen. Lopullinen hallitus on neuvottelujen tulos, eikä välttämättä suoraan heijasta vaalien tulosta. Hallituksen ulkopuolelle jääneitä eduskuntaryhmiä kutsutaan oppositioksi, jonka rooli on kritisoida ja kyseenalaistaa hallituksen politiikkaa esittämällä sille vaihtoehtoja ja vaatimalla ministereiltä perusteluja hallituksen ratkaisuille.[4] Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa.
Valtioneuvosto valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen talousarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta voi joko hyväksyä hallituksen esityksen sellaisenaan, muuttaa sitä tai hylätä sen kokonaan.
Myös kansanedustajilla on aloiteoikeus, mutta yksittäisen edustajan esitys menee harvoin läpi. Usein edustajien omien lakialoitteiden motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain 39 §:n mukaan kansanedustajalla on oikeus tehdä:
1) lakialoite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä;
2) talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä; sekä
3) toimenpidealoite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.
Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, joten siihen ei liity työsuhdetta.[5] Kansanedustajien palkkioista päättää vuonna 1999 perustettu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä koostuva palkkiotoimikunta.[6]
Vieraslistat
Eduskunnassa käyneiden nimiluettelot ovat olleet aiemmin julkisesti saatavilla vuoden ajan. Sittemmin kansliatoimikunta päätti ensin salata ne, mutta kun korkein hallinto-oikeus tuomitsi joulukuussa 2016 eduskunnan vieraslistat julkisiksi, ne määrättiin hävitettäväksi päivittäin. Asian veivät korkeimpaan hallinto-oikeuteen Avoin ministeriö ja Svenska Yle, jotka halusivat tiedot lobbareista.[7] Päivittäiset listat saa käyttöön vain erityisen anomuksen perusteella. Avoimuutta ajava järjestö Open Knowledge Finland aikoo kerätä listat ja jakaa niitä järjestöön rekisteröityneille tiedotusvälineille.[8] Vieraslistat on pyydettävä eduskunnasta samana päivänä, ja ainakin toistaiseksi ne saa vain paperisina. Tästäkin Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat tehneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen.[7]
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaalit järjestetään normaalisti neljän vuoden välein 200 kansanedustajan valitsemiseksi. Äänioikeus on kaikilla 18-vuotiailla ja sitä vanhemmilla Suomen kansalaisilla. Ehdokkaan tulee olla 18-vuotias tai sitä vanhempi Suomen kansalainen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaaleissa Suomi on jaettu vaalipiireihin. Paikkojen jaossa käytetään d’Hondtin menetelmää. Viimeksi eduskuntavaalit pidettiin 2. huhtikuuta 2023.
On myös mahdollista hajottaa eduskunta ja järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit. Näin on viimeksi tehty vuonna 1975.
Eduskunnan hajottaminen
Taustaa
Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain, kuten jo 1991 muutetun hallitusmuodon, mukaan tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit.
Suomen itsenäistymisen jälkeen hajotusoikeus siirtyi valtionpäämiehelle, ja valtionhoitaja määräsikin pidettäviksi eduskuntavaalit 1919, jotka olivat itsenäisyyden ajan ensimmäiset. Valtiopäiväjärjestyksen ja 1919 säädetyn hallitusmuodon mukaan (vuoteen 1991 saakka) presidentin hajotusoikeus oli myös rajoittamaton.[9] Presidentti on Suomessa hajottanut eduskunnan seitsemän kertaa, viimeksi 1975.
Eduskuntavaaleissa 1939 valitun eduskunnan toimikautta pidennettiin jatkosodan vuoksi poikkeuslailla, ensin kahdella vuodella heinäkuun alkuun 1944[10] ja sitten vielä heinäkuun alkuun 1945[11] ja näin poikkeuksellisen pitkään istuneen eduskunnan kokoonpanosta käytetäänkin nimitystä pitkä parlamentti. Kuitenkin vaaleja lopulta aikaistettiin niin, että eduskuntavaalit 1945 pidettiin jo maaliskuussa[12] huolimatta pohjoisimmassa Suomessa käydystä Lapin sodasta. Tämä on ainoa kerta, kun vaalit on järjestetty ennenaikaisesti ilman presidentin määräämää hajotusta.
Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Eduskuntauudistuksen taustalla on Venäjälle tappiollinen Venäjän–Japanin sota vuosina 1904–1905. Sota vei Venäjän levottomuuksiin ja suurlakkoon sekä johti esimerkiksi Venäjän parlamentin, duuman perustamiseen. Levoton aika johti myös Suomessa suurlakkoon loka-marraskuussa 1905. Lakolla suomalaiset protestoivat erityisesti sortokautena tunnettuihin laittomina pitämiinsä venäläistämistoimiin. Suurlakon seurauksena keisari Nikolai II antoi marraskuun manifestin, johon ensimmäisen sortokauden katsotaan päättyneen. Samassa yhteydessä annettiin lupaus yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan kansanedustuslaitoksen luomisesta ja monista ihmisoikeuksista. Manifestin saneli sortokauden passiivista vastarintaa johtanut Leo Mechelin, jonka johtama senaatti (hallitus, 1905–1908) toteutti sen sisällön ja siten muodollisesti toi Suomeen liberaalin demokratian, joskin käytännössä suuriruhtinas rajoitti sen toteutumista.
Suomessa kutsuttiin koolle ylimääräiset säätyvaltiopäivät joulukuussa 1905 toteuttamaan eduskuntauudistuksen. Samalla otettiin käsittelyyn muitakin demokraattisen kehityksen kannalta keskeisiä lakeja, eli laki eduskunnan oikeudesta valvoa hallituksen jäsenten virkatointen laillisuutta, laki sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta sekä painovapauslaki. Uutta valtiopäiväjärjestystä valmistelemaan asetettiin professori Robert Hermansonin johtama komitea. Ehdotus esiteltiin keisarille maaliskuussa 1906 ja toukokuussa hallitus antoi säädyille esityksen uudesta valtiopäiväjärjestyksestä ja vaalilaista. Säädyt hyväksyivät lait äänestyksen jälkeen 1. kesäkuuta 1906. Nikolai II vahvisti lait ja määräsi uudistuksen tulemaan voimaan 1. lokakuuta 1906.
Eduskuntauudistuksessa korvattiin tuolloin Euroopan vanhanaikaisimmat, 1600-luvulta periytyvät säätyvaltiopäivät aikansa uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä suhteellinen vaalitapa olivat vielä varsin harvinaisia ja naisten äänioikeus valtiollisissa vaaleissa toteutui ensimmäisenä maana Euroopassa juuri Suomen eduskuntauudistuksessa. Samalla naiset saivat myös vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa.[16] Äänioikeutettujen suomalaisten määrä kymmenkertaistui 1 272 873 äänioikeutettuun, kun kaikki naiset ja säätyihin kuulumattomat miehet saivat äänioikeutensa. Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajaksi asetettiin 24 vuotta. Alkujaan eduskunnan toimikausi oli kolme vuotta.[17]
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Ensimmäiseen täysistuntoonsa uudet kansanedustajat kokoontuivat 23. toukokuuta 1907 ja eduskunnan juhlalliset avajaiset pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Koska 200 kansanedustajaa eivät mahtuneet Säätytaloon, täysistunto pidettiin Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talossa, joka sijaitsi Ateneumin naapurissa Hakasalmenkadun (nykyisen Keskuskadun) varrella. Eduskunta kokoontui siellä aina vuoteen 1911 asti, jolloin uudeksi kokoontumispaikaksi tuli Heimolan talo Vuorikadun ja Hallituskadun (nykyisen Yliopistonkadun) kulmassa. Nämä molemmat rakennukset, joissa eduskunta alkuvuosinaan kokoontui, purettiin 1960-luvulla uusien liiketalojen tieltä.
Eduskunnan valta talousasioissa oli hyvin rajoitettu, koska aloitteidenteko-oikeus niissä oli senaatilla. Suuriruhtinaskunnan tulot ja varat olivat senaatin vastuulla. Vain siinä tapauksessa, että uusia veroja tarvittiin varsinaisten tulojen lisäksi, oli senaatin pyydettävä niitä eduskunnalta.[18]
Heimolan talossa eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. 1919 vahvistettiin Suomen hallitusmuoto, joka määritteli eduskunnan aseman seuraavasti: Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sama teksti sisältyy Suomen nykyiseen perustuslakiin. Vuonna 1928 valtiopäiväjärjestystä uudistettiin.
Kansanedustajien palkkio oli alun perin pienimuotoinen korvaus sivutoimisen luottamustoimen hoitamisesta. Tilanne muuttui vuoteen 1939 mennessä siten, että valtiopäivät kestivät jo suurimman osan vuotta ja eduskuntatyöstä tuli ammattimaista. Tällöin säädettiin edustajanpalkkioita koskeva laki.[6]
Historiansa aikana eduskunta on kokoontunut ainoastaan kerran Helsingin ulkopuolella. Eduskunta kokoontui täysin salaisesti KauhajoellaSanssin koulussatalvisodan aikana 1. joulukuuta 1939 – 12. helmikuuta 1940. Pommitusten alettua eduskunta piti kaksi salaista täysistuntoa Vallilan työväentalolla Helsingissä.[20] Istuntojen ulkopuolisessa salaisessa neuvottelussa päätettiin, että eduskunta siirtyy Kauhajoelle, jonne muutto tapahtui välittömästi kello kolme joulukuun 1. päivän vastaisena yönä. Kauhajoki valittiin, koska se sijaitsi kaukana itärajasta eikä siellä ollut Neuvostoliiton pommituksille kiinnostavia kohteita kuten satamaa tai lentokenttää. Kansanedustajilla avustajineen oli vain muutama tunti aikaa koota tavaransa pimeästä eduskuntatalosta, ennen kuin kaksitoistatuntinen junamatka Kauhajoelle alkoi. Kauhajoella eduskunnan tulosta tiedettiin vain tunti ennen junan saapumista kello 14.30. Ensimmäinen istunto pidettiin 5. joulukuuta. Koko Kauhajoella olon ajan eduskunnan toiminta oli niin salaista, etteivät edes kaikki kauhajokelaiset tienneet, mitä pitäjässä tapahtui.[21][22]
Eduskunnassa järjestettiin 6. toukokuuta 1966 ensimmäistä kertaa kyselytunti, jonka aikana kansanedustajat saivat esittää suullisia kysymyksiä ministereille.[23]
Vuosina 2006–2008 julkaistiin laaja Suomen eduskunta 100 vuotta -niminen 12-osainen kirjasarja eduskunnan historiasta.[24][25] Eduskunta vietti satavuotisjuhlaansa 1. kesäkuuta 2006. Juhlien huomatuimmaksi tapaukseksi jäi Vihreän liiton kansanedustajan Heidi Hautalan ryhmäpuheenvuoro, jossa tuomittiin voimakkaasti Venäjän demokratiakehityksen saama negatiivinen käänne presidentti Vladimir Putinin kaudella.[lähde? ]
Koska kansanedustajien määrä on pysynyt samana mutta väestön määrä on kasvanut, on edustuksellinen suhde on kaksinkertaistunut sadassa vuodessa. 1900-luvun alussa Suomen väestö oli noin 2,7 miljoonaa ihmistä eli yksi edustaja 13 500 kansalaista kohden. 2010-luvulla väestöä on noin 5,4 miljoonaa eli yksi edustaja 27 000 kansalaista kohden.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeinen uusi eduskunta kokoontui Sibelius-Akatemian konserttisalissa Eduskuntatalon naapurissa 5. syyskuuta 2017 saakka, kunnes Eduskuntatalon peruskorjaus valmistui.[26] Sibelius-Akatemia on eduskunnan kuudes kokoontumispaikka sen historian aikana.[27]
Täysistunto ja valiokunnat
Näkyvin osa eduskunnan toimintaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista.
Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.
Istumajärjestys
Ehdotukset eduskuntaryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä täysistuntosalissa tekee puhemiesneuvosto. Jos istumajärjestyksestä syntyy erimielisyyttä ryhmien välillä, siitä äänestetään.[29]
Eduskuntaryhmien istumajärjestys täysistuntosalissa on perinteisesti perustunut vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuteen niin, että vasemmisto on istunut edestä puhemiehen paikalta katsoen vasemmalla ja oikeisto oikealla. Poikkeuksena on ollut ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka on istunut oikeassa reunassa tulkkipalvelujen helpottamiseksi.[30] Vuonna 2019 alkavalle istuntokaudelle RKP sijoitettiin omasta pyynnöstään keskemmälle salia ja perussuomalaiset vastoin haluaan salin oikeaan reunaan. Ryhmänjohtajat perustelivat muutosta Euroopan parlamentin mallilla.[31]
Hallituksen luottamus
Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.[32]
Kun enemmistö eduskunnan jäsenistä eli kansanedustajista kuuluu hallituspuolueisiin, puhutaan enemmistöhallituksesta. Enemmistöhallituksen aikana hallituksen hajottaminen on vaikeaa, koska hallituspuolueet ovat sitoutuneet hallituksen ja sen ministereiden politiikkaan. Hallituspuolueiden yksittäiset kansanedustajat eivät ryhmäkurin vuoksi mielellään vastusta enemmistön kantaa. Näin ollen enemmistöhallitus yleensä saa luottamuslauseen. Kuitenkin jos esimerkiksi yksittäinen ministeri on syyllistynyt moraalisesti arveluttavaan tai peräti rikolliseen tekoon, hallitus ja oppositio voivat olla yhtä mieltä epäluottamuksesta kyseistä ministeriä kohtaan.
Kritiikki
Eduskunnan 100-vuotisjuhlien rahankäyttö nosti kohun. Eduskunnan tilintarkastajat ihmettelivät ylisuuria ylityökorvauksia eduskunnassa vuonna 2009. Tilintarkastajilta yritettiin salata tietoja. Konsulttien mukaan eduskunnalla ei ole toimintastrategiaa, eikä sitä johda kukaan. Silloinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ajoi mallia, jossa johto annetaan yksiin käsiin.[33]
Eduskunta on Suomessa poikkeuksellinen elin, sillä sitä ei valvo kukaan. Siellä tapahtuviin epäselvyyksiin eivät voi puuttua yleinen syyttäjä tai korkeimmat oikeusvalvojat, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies. Esimerkiksi eduskunnan kansliatoimikuntaa on arvosteltu siitä, että tämä eduskunnan taloutta valvova instanssi näyttää suojaavan kansanedustajia siviilioikeudellisilta vaateilta.[34] Asia oli julkisuudessa, kun eduskunnan urheilukerholta kavallettiin rahaa. Rikoksesta tuomittu varainhoitaja ei kyennyt maksamaan korvauksia ja myös vastuunalaiset henkilöt, jotka olivat kansanedustajia, välttivät korvausvastuunsa.[35]
a Suomen Työväenpuolue 1899-1903, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1903–
b Suomalainen puolue 1907–1917, Kansallinen Kokoomuspuolue 1919–1951, Kansallinen Kokoomus 1951-
c Nuorsuomalainen Puolue 1907–1917, Kansallinen Edistyspuolue 1917–1948, Suomen kansanpuolue 1951–1962, Liberaalinen kansanpuolue 1966–1979, 1983–1999; (Liberaalit 2003–)
d Ruotsalainen kansanpuolue 1907–2010, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 2010-
e Suomen Maalaisväestön Liitto 1906-1908, Maalaisliitto 1908–1965, Keskustapuolue 1965–1988, Suomen Keskusta 1988–
f Suomen Kristillisen Työväen Liitto 1906–1922
g Suomen sosialistinen työväenpuolue 1920-1923, Sosialistinen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaaliliitto 1924–1930, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto 1944–(1990), Vasemmistoliitto 1990–
h Suomen pienviljelijäin puolue 1929–1936, Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue 1939, (Pienviljelijäin puolue 1945–1954)
i Ruotsalainen vasemmisto 1931-1947, Ruotsalainen vapaamielinen liitto 1947-1951
j Isänmaallinen kansanliike 1932–1944
k Kansanpuolue
l (sosialidemokraattinen oppositio 1958-1959) Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto 1959–1972, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistinen Liitto 1972-1973
m Vapaamielisten Liitto 1951–1962
n Suomen Pientalonpoikien Puolue 1958–1966, Suomen Maaseudun Puolue 1966–(2003), Perussuomalaiset 1995–
o Suomen Kristillinen Liitto 1958-2003, Suomen Kristillisdemokraatit 2003–
p Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue 1972–1982, Kansalaisvallan Liitto 1982-1983
Eduskunnan 50-vuotisjuhlan johdosta julkaistiin oliivinvihreä 30 markan postimerkki 23. toukokuuta 1957. Postimerkin käypäisyysaika oli 23. toukokuuta 1955 – 31. toukokuuta 1994. [36]
↑Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 40. Otava, 1966.
↑Astikainen, Arto: Kansanvallan historiaa 12 osaahs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu. 14.6.2007. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 17.2.2023.
↑Muilu, Hannele: Eduskunnasta laaja kirjasarjahs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu. 8.12.2000. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 17.2.2023.
Raunio, Tapio; Wiberg, Matti (toim.): Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-332-0
Jyränki, Antero; Nousiainen, Jaakko: Eduskunnan muuttuva asema. (Suomen eduskunta 100 vuotta-sarja 2.) Helsinki: Suomen eduskunta & Edita: Edita Prima, 2006. ISBN 951-37-4542-2
2021 novel by Dave Eggers The Every Book cover of The EveryAuthorDave EggersCover artistEve Weinsheimer and Jessica HischeCountryUnited StatesLanguageEnglishGenreScience fictionPublisherVintagePublication dateOctober 5, 2021 (hardcover), November 16, 2021 (paperback)Media typePrint (hardcover & paperback), audiobook, e-bookPages608 pp. (first edition, paperback)ISBN978-0-593-31534-7 (first edition, paperback) The Every is a 2021 dystopian novel written by American author Dave Eg...
Cámara de Representantes de la Provincia de Misiones Edificio de la Cámara de Representantes en construcción (2012) Información generalÁmbito MisionesTipo UnicameralLiderazgoPresidente Carlos Eduardo Rovira (FRdC) Vicepresidente 1° Hugo Passalacqua (FRdC) Vicepresidente 2° Horacio Guido Loreiro (PRO) ComposiciónMiembros 40 diputadosDuración 4 años Grupos representados Gobierno (27) 27 Frente Renovador de la Concordia Oposición (13) ...
تل ابوناروز - قرية مصرية - تقسيم إداري البلد مصر المحافظة محافظة بني سويف المركز بنى سويف المسؤولون السكان التعداد السكاني 2523 نسمة (إحصاء 2006) معلومات أخرى التوقيت ت ع م+02:00 تعديل مصدري - تعديل قرية تل ابوناروز هي إحدى القرى التابعة لمركز بنى سويف في محافظ
Shopping mall in Johor Bahru, Johor, Malaysia AEON Bukit Indah Shopping CentreCoordinates1°28′53.3″N 103°39′20.9″E / 1.481472°N 103.655806°E / 1.481472; 103.655806AddressBukit Indah, Iskandar Puteri, Johor, MalaysiaOpening date19 December 2008OwnerAEON GroupNo. of floors3 AEON Bukit Indah close shot AEON Bukit Indah Shopping Centre is a shopping mall in Bukit Indah, Iskandar Puteri, Johor Bahru District, Johor, Malaysia.[1] History The construction ...
1986 single by Restless HeartThat Rock Won't RollSingle by Restless Heartfrom the album Wheels B-sideYou Can't Outrun the Night[1]ReleasedAugust 9, 1986GenreCountry rock, soft rockLength3:31LabelRCA NashvilleSongwriter(s)Bob DiPieroJohn Scott SherrillProducer(s)Tim DuBoisScott HendricksRestless HeartRestless Heart singles chronology Til I Loved You (1986) That Rock Won't Roll (1986) I'll Still Be Loving You (1987) That Rock Won't Roll is a song written by Bob DiPiero and John Scott Sh...
Final season of television series Season of television series SmallvilleSeason 10DVD and Blu-ray coverStarring Tom Welling Erica Durance Justin Hartley Cassidy Freeman Allison Mack Country of originUnited StatesNo. of episodes22ReleaseOriginal networkThe CWOriginal releaseSeptember 24, 2010 (2010-09-24) –May 13, 2011 (2011-05-13)Season chronology← PreviousSeason 9 List of episodes The tenth and final season of Smallville, an American television series, premiered on Sep...
Australian general This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Sydney Herring – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (August 2007) (Learn how and when to remove this template message) Sydney Charles Edgar HerringBrigadier General Sydney Herring c. 1918–19Born(1881-10-08)8 October 1881Gladesville...
American long jumper Olympic medal record Men's athletics Representing the United States 1932 Los Angeles Long jump Charles Lambert Redd (February 18, 1908 – February 1, 1986) was an American athlete, who competed mainly in the long jump. Redd competed for America in the 1932 Summer Olympics held in Los Angeles, United States in the long jump, where he won the silver medal. References This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by add...
Italian racing driver Sergio CampanaCampana in 2019Nationality ItalianBorn (1986-06-05) 5 June 1986 (age 37)Reggio Emilia, ItalyGP2 Series careerDebut season2013Current teamVenezuela GP LazarusRacing licence FIA GoldCar number25Former teamsTrident RacingStarts5Wins0Poles0Fastest laps0Best finish30th in 2014Previous series2012-20142009–112007–082007–08Auto GPItalian Formula ThreeFormula Renault 2.0 ItaliaEurocup Formula Renault 2.0Championship titles2011Italian Formula Three Sergio ...
One of the nineteen Apostles of Bahá'u'lláh Muhammad Mustafá BaghdádíPart of a series on theApostles ofBaháʼu'lláh Mírzá Músá Badíʻ Sultánu'sh-Shuhadaʼ(King of Martyrs) Hájí Amín Mírzá Abu'l-Faḍl Varqá Mírzá Mahmúd Hají Ákhúnd Nabíl-i-Akbar Vakílu'd-Dawlih Ibn-i-Abhar Nabíl-i-Aʻzam Samandar Muhammad Mustafá Mishkín-Qalam Adíb Shaykh Muhammad-ʻAlí Zaynu'l-Muqarrabín Ibn-i-Asdaq vte Mírzá Muḥammad Muṣṭafá al-Baghdádí (1837/8�...
American motion picture equipment company Panavision Inc.TypePrivateIndustryMovie camera rentalMotion picture equipmentFounded1954; 69 years ago (1954)FounderRobert GottschalkRichard MooreHeadquartersWoodland Hills, Los Angeles, United StatesArea servedWorldwideKey peopleKimberly Snyder (CEO)ProductsPanaflex camerasGenesis HD cameraGrip equipmentLee FiltersMillennium DXLNet income250,000,000 (2008) OwnerInvestors led by Cerberus Capital ManagementNumber of employees1,21...
Brett T. WilliamsAllegianceUnited States of AmericaService/branchUnited States Air ForceYears of service1981-2014RankMajor GeneralBattles/wars Desert Shield Desert Storm Southern Watch Northern Watch Iraqi Freedom Awards Distinguished Service Medal Legion of Merit Distinguished Flying Cross Bronze Star Medal Defense Meritorious Service Medal Meritorious Service Medal Air Medal Aerial Achievement Medal Air Force Commendation Medal Other workSpeaker, Business Executive Brett T. Willia...
Standardized register of Turkish in the Ottoman Empire For other uses, see Ottoman Turkish (disambiguation). Ottoman Turkishلسان عثمانىLisân-ı OsmânîOttoman Turkish written in Nastaliq style(لسان عثمانى)RegionOttoman EmpireEthnicityOttoman TurksErac. 15th century; developed into modern Turkish in 1928[1]Language familyTurkic Common TurkicOghuzWestern OghuzOttoman TurkishEarly formOld Anatolian Turkish Writing systemOttoman Turkish alphabetOfficial statusO...
Indian actor and producer In this Telugu name, the surname is Akkineni. NagarjunaNagarjuna at 62nd Filmfare awardsBornAkkineni Nagarjuna Rao[1][2] (1959-08-29) 29 August 1959 (age 64)[3]Madras (present-day Chennai), Tamil Nadu, IndiaAlma materEastern Michigan University (B.S.)Occupations Actor producer businessman Years active1986–presentWorksFull listSpouses Lakshmi Daggubati (m. 1984; div. 1990) Ama...
Type of cheese Pata de mulo cheeseCountry of originSpainRegionTierra de CamposSource of milkEwesTextureHard and grainy[1]Dimensionslength 23 cm (9.1 in)width 13 cm (5.1 in)height 8 cm (3.1 in)[1]Weight2 kg (4.4 lb)[1]Aging time2-6 months[1]Certificationpending[2] Related media on Commons Pata de mulo cheese is a type of cheese made from ewe's milk in the Tierra de Campos comarca of Castilla y León, Spain. It orig...
Australian financial analyst, viticulturist and politician The HonourableSarah CourtneyMember of the Tasmanian Parliamentfor BassIn office31 March 2014 – 10 February 2022Succeeded byLara Alexander Personal detailsBorn1979 (age 43–44)Sydney, New South Wales, AustraliaPolitical partyLiberal PartyAlma materUniversity of SydneyUniversity of MelbourneOccupationViticulturist, financial analyst Sarah Jane Courtney (born 1979) is an Australian financial analyst, viticulturist an...
2015 studio album by Bryson TillerTrapsoulStudio album by Bryson TillerReleasedSeptember 25, 2015 (2015-09-25)Recorded2014–2015Genre Alternative R&B hip hop soul trap Length44:58LabelRCAProducer J-Louis Syk Sense Chris King Ayo Bagheera Smoov Epikh Pro Fade MaJah Fayo & Chill Foreign Teck AR Gravez Just Hustle Keyzbaby Milli Beatz Neil Dominique Rob Holladay Sango Timbaland Bryson Tiller chronology Killer Instinct Vol.1(2011) Trapsoul(2015) True to Self(2017) ...
American television series on ABC (1963-1965) The Outer LimitsGenreGothic science fictionHorrorMystery thrillerCreated byLeslie StevensNarrated byVic Perrin (Control Voice)Opening themeDominic Frontiere (1963–64)Harry Lubin (1964–65)Country of originUnited StatesNo. of seasons2No. of episodes49 (list of episodes)ProductionExecutive producerLeslie StevensProducersJoseph Stefano (1963–64)Ben Brady (1964–65)CinematographyConrad Hall, John M. Nickolaus, Kenneth PeachRunning time51 minutes...
The Visitors' List and GuideTitle page of the earliest surviving edition of The Visitor's List and Guide. June 22 1887Typenewspaper The Visitors' List and Guide was a weekly English language newspaper, distributed around settlements on the mid West Wales coast such as Aberystwyth, Borth, Aberdyfi, Tywyn and Aberaeron. It contained local news and information and a list of visitors.[1] References ^ The Visitors' List and Guide at Welsh Newspapers Online, National Library of Wales Th...