PROFILPELAJAR.COM

Liberaali demokratia on edustuksellinen demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.^[1] Liberaali demokratia tuottaa liberalistisia parlamenttihallituksia.^[2]

Freedom House määrittelee liberaalin demokratian tarkoittavan demokraattista maata, jossa on taattu kansalaisoikeudet eli yksilönvapauden suoja valtiovaltaa vastaan:

ilmaisun- ja uskonnonvapaus,
kokoontumis- ja yhdistymisvapaus,
laillisuusperiaate ja
yksilön itsemääräämisoikeus, jota valtio ei saa kaventaa.^[3]

Sana "liberaali" käsitteessä "liberaali demokratia" kertoo poliittisen liberalismin määrittämien kriteerien täyttymisestä.^[4]

Liberaaliin demokratiaan kuuluvat monipuoluevaalit ja poliittinen päätöksenteko itsenäisen lainsäädäntöelimen välityksellä. Liberaalin demokratian tunnusmerkkejä on myös itsenäinen tuomiovalta lainvalvonnan valtion monopolilla.^[1]

Tarkempi määritelmä

Freedom House käyttää mm. seuraavia kriteerejä tutkiessaan, mitkä maat ovat liberaaleja demokratioita:

Demokratia:

vaalisalaisuus, luotettava ääntenlasku, äänten samanarvoisuus, yleinen äänioikeus,
puolueiden perustamisen edellytykset ja toiminnan rajoitukset ovat vähäisiä näiden poliittisista (rauhanomaisista) mielipiteistä riippumatta,
opposition kimppuun ei hyökätä eikä heitä vangita rauhanomaisesta poliittisesta toiminnasta

Korruptio:

julkisen vallan käyttäjien ja virkamiesten korruptio on kriminalisoitua ja valvottua
korruptiolle tilaisuuksia luova byrokraattinen sääntely on vähäistä
toimittajat, antikorruptioaktivistit, vuotajat ja muut korruption paljastajat eivät joudu pelkäämään turvallisuutensa puolesta
valtion sopimukset kilpailutetaan avoimesti
vainoaako tai pakkosiirtääkö valtio jotakin vähemmistöä

Ilmaisun- ja uskonnonvapaus:

onko vapaata ja riippumatonta mediaa (tosin valtion kontrolloima media (kuten Yle) saa täydet pisteet, jos sen anti on monipuolista)
sensuroiko valtio suoraan tai epäsuoraan painotuotteita, Internetiä, TV:tä, radiota tai taideteoksia
onko presidentin tai korkeimpien vallankäyttäjien kunnian ja arvovallan loukkaaminen sallittua
käyttääkö valtio tukiaisia viestimille lisätäkseen mieleistään journalismia tai ehkäistäkseen vastakkaista
rajoitetaanko uskontokuntien toimintaa rekisteröintivaatimuksilla
vainotaanko uskonnonharjoittajia tai toimittajia; valitseeko hallitus uskonnollisia johtajia
vaikuttaako valtio vahvasti opetusohjelmiin poliittisin tarkoitusperin
uskaltavatko ihmiset keskustella keskenään vapaasti, myös politiikasta, ilman pelkoa viranomaisten sanktioista

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus:

rajoitetaanko rauhanomaisia mielenosoituksia vakavasti
rajoittaako tai vaikeuttaako valtio ammattiliittoja tai yhdistystoimintaa tai sen rahoitusta paljon tai pitääkö toimijoiden tai rahoittajien pelätä valtiota
painostetaanko ihmisiä liittymään tai olemaan liittymättä ammattiliittoihin

Laillisuusperiaate:

riippumattomuus: painostaako tai komentaako hallitus tai muu poliittinen, taloudellinen tai uskonnollinen valta oikeuslaitosta
paneeko valtio toimeen oikeuslaitoksen tuomiot
onko syytetty syytön kunnes toisin todistetaan
ovatko oikeudenkäynnit reiluja ja puolueettomia
onko poliisilaitos siviilien vallan alla
rangaistaanko poliiseja, jos he pahoinpitelevät tai pidättävät aiheetta kansalaisia
kärsivätkö kansalaiset sodasta tai sisäisestä selkkauksesta
onko etnisillä, seksuaalisilla ja uskonnollisilla vähemmistöillä ja naisilla samat oikeudet kuin muillakin ja tuomitaanko heitä vastaan väkivaltaa tekevät

Yksilön itsemääräämisoikeus:

tuomitaanko vaimon raiskauksesta tai hakkaamisesta
sorretaanko naisia perintölaeissa tai huoltajuus- ja avioerolaeissa
onko puolison valinta vapaata ja lapsiavioliitot kiellettyjä
rajoittaako valtio ulkomaanmatkoja
saavatko ihmiset riittävän vapaasti ostaa ja myydä maata ja muuta omaisuutta sekä perustaa yrityksiä ja valita työpaikkansa
kontrolloiko valtio taloutta vahvasti esimerkiksi omistamalla paljon yrityksiä, sääntelemällä hintoja tai asettamalla tuotantokiintiöitä
estetäänkö jotain etnistä ryhmää tekemästä tiettyjä töitä
onko maassa pakkotyötä
tukeeko valtio laajalti uskonnollista, etnistä tai kulttuurista propagandaa (indoktrinaatiota).^[3]

Liberaaleja demokratioita

Yleensä katsotaan, että liberaaleja demokratioita ovat mm. Euroopan unionin maat, Norja, Islanti, Iso-Britannia, Sveitsi, Japani, Etelä-Korea, Taiwan, Yhdysvallat, Kanada, Intia, Israel,^[5]^[6]^[7]^[8]^[9] Meksiko, Argentina, Brasilia, Chile, Uruguay, Costa Rica, Etelä-Afrikka, Australia ja Uusi-Seelanti^[10]^[11]^[12]^[13]^[14]^[15].

Kritiikki

Vladimir Lenin näki porvarillisen demokratian kaikkein tehokkaimpana diktatuurin muotona, joka alistaa työväenluokkaa, puolustaa porvaristoa ja antaa etuoikeuksia porvaristolle riistäjäluokkana.^[16]

Nikolai Buharinin mukaan demokratia on porvariston hienostunut keksintö, joka perustuu ajatukseen "koko kansasta". Buharinin mielestä porvaristo on kyennyt järjestelmällisesti huijaamaan ihmismassoja joukolla kuvitelmia, joita Buharinin mukaan ovat kansan tahtoon liittyvät "kansakunta", "kokonaisuus" ja "koko kansa". Buharinin mielestä demokratian oloissa väestö jakaantuu yhteiskuntaluokkiin, joiden edut ovat vastakkaisia ja sovittamattomia. Porvaristo kuitenkin tahtoo kuvitelman "yhteiskansallisesta". Tämä johtuu Buharinin mukaan siitä, että porvaristo on vähemmistö, jonka on puhuttava "koko kansakunnan" nimissä ja valtio-organisaatio esitetään "isänmaana".^[17]

Katso myös

Kansandemokratia

Lähteet

↑ ^a ^b vrt. Encarta (Arkistoitu – Internet Archive) dictionary.
↑ https://www.britannica.com/topic/Crisis-of-Parliamentarism
↑ ^a ^b Freedom House: Methodology (Arkistoitu – Internet Archive), 2008 Edition (luettu 15.10.2009)
↑ Kwasi Wiredu, William E. Abraham, Abiola Irele, Ifeanyi. "Fellowship Associations as a Foundation For Liberal Democracy in Africa." A Companion to African Philosophy. Blackwell Publishing, 2006. s. 451
↑ Seyla Benhabib, Democracy and difference: contesting the boundaries of the political
↑ Alain Gagnon,Intellectuals in liberal democracies: political influence and social involvement
↑ Yvonne Schmidt, Foundations of Civil and Political Rights in Israel and the Occupied Territories
↑ William S. Livingston, A Prospect of liberal democracy
↑ Steven V. Mazie,Israel's higher law: religion and liberal democracy in the Jewish state
↑ Mulgan, Richard: ”chapter 1, page 17”, Politics in New Zealand, s. 344 pages. 3rd painos. Auckland University Press, 2004. ISBN 1869403185 Teoksen verkkoversio (viitattu 26.6.2009). (englanti)
↑ Democracy and difference: contesting the boundaries of the political. Princeton University Press, 1996. ISBN 978-0691044781 Teoksen verkkoversio.
↑ Alain Gagnon,Intellectuals in liberal democracies: political influence and social involvement
↑ Yvonne Schmidt, Foundations of Civil and Political Rights in Israel and the Occupied Territories
↑ William S. Livingston, A Prospect of purple and orange democracy
↑ Mazie, Steven V.: Israel's higher law: religion and liberal democracy in the Jewish state. Lexington Books, 2006. ISBN 978-0739114858 Teoksen verkkoversio.
↑ https://en.internationalism.org/ir/100_theses.htm
↑ https://www.marxists.org/suomi/buharin/1919/proletariaatin-diktatuurin-teoria.htm#proletariaatin

[Encarta-1] vrt. Encarta (Arkistoitu – Internet Archive) dictionary.

[2] ttps://www.britannica.com/topic/Crisis-of-Parliamentarism

[fh08m-3] Freedom House: Methodology (Arkistoitu – Internet Archive), 2008 Edition (luettu 15.10.2009)

[4] Kwasi Wiredu, William E. Abraham, Abiola Irele, Ifeanyi. "Fellowship Associations as a Foundation For Liberal Democracy in Africa." A Companion to African Philosophy. Blackwell Publishing, 2006. s. 451

[5] Seyla Benhabib, Democracy and difference: contesting the boundaries of the political

[6] Alain Gagnon,Intellectuals in liberal democracies: political influence and social involvement

[7] Yvonne Schmidt, Foundations of Civil and Political Rights in Israel and the Occupied Territories

[8] William S. Livingston, A Prospect of liberal democracy

[9] Steven V. Mazie,Israel's higher law: religion and liberal democracy in the Jewish state

[10] Mulgan, Richard: ”chapter 1, page 17”, Politics in New Zealand, s. 344 pages. 3rd painos. Auckland University Press, 2004. ISBN 1869403185 Teoksen verkkoversio (viitattu 26.6.2009). (englanti)

[11] Democracy and difference: contesting the boundaries of the political. Princeton University Press, 1996. ISBN 978-0691044781 Teoksen verkkoversio.

[12] Alain Gagnon,Intellectuals in liberal democracies: political influence and social involvement

[13] Yvonne Schmidt, Foundations of Civil and Political Rights in Israel and the Occupied Territories

[14] William S. Livingston, A Prospect of purple and orange democracy

[15] Mazie, Steven V.: Israel's higher law: religion and liberal democracy in the Jewish state. Lexington Books, 2006. ISBN 978-0739114858 Teoksen verkkoversio.

[16] ttps://en.internationalism.org/ir/100_theses.htm

[17] ttps://www.marxists.org/suomi/buharin/1919/proletariaatin-diktatuurin-teoria.htm#proletariaatin

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

PROFILPELAJAR.COM

Liberaali demokratia

Sisällys

Tarkempi määritelmä

Liberaaleja demokratioita

Kritiikki

Katso myös

Lähteet

Read other articles:

Fortià

Abjad Arab

Provinsi Oruzgan

Victoria Justice

Penggambaran budaya terhadap kucing

Richard Dix

KKDA-FM

Первородный грех

L'Estany

Sheraton Grand Kraków

Філософія

Reactions to the 2017 Catalan independence referendum

Pléiades (astronomie)

Понсе, Ванесса

Pupil

Late-May 2010 tornado outbreak

Automotive industry in Iran

Nigeria

Fuzhou dialect

Bishop of Lincoln