Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Laki ja julistukset Itsenäisyysjulistus (1917) Hallitusmuoto (1919) Ministerivastuulaki (1922) Valtakunnanoikeudesta annettu laki (1922) Valtiopäiväjärjestys (1928) Perustuslaki (2000) Muut sopimukset FINEFTA-sopimus (1961) Suomen EEC-vapaakauppasopimus (1973) Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti Alexander Stubb Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvosto Orpon hallitus Pääministeri Petteri Orpo Ministeri Ministeriöt Keskushallinto Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset Aluehallinto Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikallishallinto Poliisilaitokset Työ- ja elinkeinotoimistot
Lainsäädäntövalta Lainsäädäntöprosessi Eduskunta Puhemies Eduskuntaryhmä Kansanedustaja Pääsihteeri Valiokunnat SuV PeV UaV VaV TrV HaV LaV LiV MmV PuV SiV StV TaV TiV TuV TyV YmV
Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin Korkein oikeus Hovioikeus Helsinki · Itä-Suomi · Rovaniemi · Turku · Vaasa Käräjäoikeus (Luettelo) Hallintotuomioistuin Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeus Ahvenanmaa · Helsinki · Hämeenlinna · Itä-Suomi · Pohjois-Suomi · Turku · Vaasa Erityistuomioistuin Markkinaoikeus Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Valtakunnanoikeus Syyttäjälaitos Syyttäjälaitos Valtakunnansyyttäjä
Laillisuusvalvonta ja tarkastus Eduskunnan oikeusasiamies Valtioneuvoston oikeuskansleri Tarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiovarain controller -toiminto Finanssivalvonta Valtuutetut Elintarvikemarkkinavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu Tasa-arvovaltuutettu Tiedusteluvalvontavaltuutettu Tietosuojavaltuutettu Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Suomen Pankki Pääjohtaja Pankkivaltuusto BOFIT
Muut toimielimet Valtion liikelaitos Valtionyhtiöt Talousarvion ulkopuoliset rahastot Valtion asuntorahasto Valtion eläkerahasto Maatilatalouden kehittämisrahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Rahoitusvakausrahasto Valtion televisio- ja radiorahasto Maatalouden interventiorahasto Palosuojelurahasto Öljysuojarahasto Muut julkisoikeudelliset rahastot Sitra Työllisyysrahasto Julkisoikeudelliset laitokset Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Keva Kuntien takauskeskus Suomen metsäkeskus Suomen Pankki Työterveyslaitos Suomen riistakeskus Yliopistolaitos Julkisoikeudelliset säätiöt Kansallisgalleria Julkisoikeudelliset säätiöyliopistot
Vaalit Eduskuntavaalit 2015 · 2019 · 2023 · 2027 Presidentinvaalit 2006 · 2012 · 2018 · 2024 Europarlamenttivaalit 2009 · 2014 · 2019 · 2024 Kuntavaalit 2012 · 2017 · 2021 · 2025 Aluevaalit 2022 · 2025 Puolueet Kansanäänestykset Kieltolaki (1931) EU-jäsenyys (1994)
Oikeus Säädöskokoelma Hallituksen esitys Lakialoite Säädöskieli Kansalaisaloite Hallintolainsäädäntö Hallintolainkäyttö Hallintolaki Hyvän hallinnon periaatteet Julkisuuslaki Kielilaki Kielitaitolaki Kuntalaki Koulutus Hallintotiede
Politiikka Suomen valtiontalous Talousarvio Politiikka Elinkeinot Euroooppa Koulutus Kulttuuri Kunnat ja alueet Liikenne Liikunta Maatalous Metsätalous Nuoriso Oikeus Omistajaohjaus Puolustus Sisäpolitiikka Sosiaali Talous Tiede Terveys Työ Viestintä Ympäristö Pohjoismainen yhteistyö Kansalaisuus Avoimuusrekisteri Euroopan unioni Suomen edustusto Frontex
Ulkosuhteet Ulkomaankauppapolitiikka Kehityspolitiikka Johto TP-Utva Kansainvälisten asiain foorumi Rajat Suomen diplomaatiset edustustot Diplomaattiset edustustot Suomessa Diplomaattiset edustajat YK (1955) OECD (1969) Etyj (1975) Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989) Nato (2023) Erityisedustusto
Muu julkishallinto Kunnallishallinto Hyvinvointialueet Kirkollishallinto Ahvenanmaan itsehallinto Hallinnollinen aluejako Maakunnat Seutukunnat
n k m

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.^[1][2]

Pääartikkeli: Suomen historialliset maakunnat

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Sen jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.^lähde?

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.^lähde?

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta.^[3] Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.^lähde?

Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan.^[4] Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Esimerkiksi syksyllä 1997 lääniuudistuksen yhteydessä maanteiden rajakylteissä läänitunnukset vaihdettiin maakuntatunnuksiin.^[5] Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista.^[6] Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.^lähde?

Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.^lähde?

Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.^lähde?

Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet,^[7] maakuntajärvet ja maakuntaruokia. Jokaisella maakunnalla on myös oma isännänviiri.^lähde?

Vaakuna	Maakunta	Perustettu	Maakuntakeskus	Väkiluku[8] (30.9.2024)	Maapinta-ala[9] (km²)	Väestö­tiheys (as./km²) (2024)
	Ahvenanmaa	1922[10]	Maarianhamina	&&&&&&&&&&030696.&&&&0030 696	&&&&&&&&&&&01553.09000001 553,90	&&&&&&&&&&&&&019.080000019,8
	Etelä-Karjala	1991[11]	Lappeenranta	&&&&&&&&&0125273.&&&&00125 273	&&&&&&&&&&&05326.03700005 326,37	&&&&&&&&&&&&&023.050000023,5
	Etelä-Pohjanmaa	1994[12]	Seinäjoki	&&&&&&&&&0190063.&&&&00190 063	&&&&&&&&&&013798.019000013 798,19	&&&&&&&&&&&&&013.080000013,8
	Etelä-Savo	1991[13]	Mikkeli	&&&&&&&&&0129549.&&&&00129 549	&&&&&&&&&&012651.054000012 651,54	&&&&&&&&&&&&&010.020000010,2
	Kainuu	1991[14]	Kajaani	&&&&&&&&&&069823.&&&&0069 823	&&&&&&&&&&020197.026000020 197,26	&&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
	Kanta-Häme	1991[15] (28.2.1998 asti Hämeen maakunta)	Hämeenlinna	&&&&&&&&&0169353.&&&&00169 353	&&&&&&&&&&&05199.01500005 199,15	&&&&&&&&&&&&&032.060000032,6
	Keski-Pohjanmaa	1994[16]	Kokkola	&&&&&&&&&&067680.&&&&0067 680	&&&&&&&&&&&05019.09800005 019,98	&&&&&&&&&&&&&013.050000013,5
	Keski-Suomi	1991[17]	Jyväskylä	&&&&&&&&&0273864.&&&&00273 864	&&&&&&&&&&016042.038000016 042,38	&&&&&&&&&&&&&017.010000017,1
	Kymenlaakso	1994lähde?	Kouvola (hallinnollinen) Kotka (virallinen)	&&&&&&&&&0157919.&&&&00157 919	&&&&&&&&&&&04558.05400004 558,54	&&&&&&&&&&&&&034.060000034,6
	Lappi	1995[18]	Rovaniemi	&&&&&&&&&0175784.&&&&00175 784	&&&&&&&&&&092673.082000092 673,82	&&&&&&&&&&&&&&01.09000001,9
	Pirkanmaa	1991[19]	Tampere	&&&&&&&&&0544444.&&&&00544 444	&&&&&&&&&&013248.071000013 248,71	&&&&&&&&&&&&&041.010000041,1
	Pohjanmaa	1994[20] (28.2.1998 asti Vaasan rannikkoseutu)	Vaasa	&&&&&&&&&0178460.&&&&00178 460	&&&&&&&&&&&07401.03400007 401,34	&&&&&&&&&&&&&024.010000024,1
	Pohjois-Karjala	1993[21]	Joensuu	&&&&&&&&&0162104.&&&&00162 104	&&&&&&&&&&018791.07000018 791,07	&&&&&&&&&&&&&&08.06000008,6
	Pohjois-Pohjanmaa	1993[22]	Oulu	&&&&&&&&&0418024.&&&&00418 024	&&&&&&&&&&036828.032000036 828,32	&&&&&&&&&&&&&011.040000011,4
	Pohjois-Savo	1991[23]	Kuopio	&&&&&&&&&0248662.&&&&00248 662	&&&&&&&&&&017344.041000017 344,41	&&&&&&&&&&&&&014.030000014,3
	Päijät-Häme	1992[24]	Lahti	&&&&&&&&&0204663.&&&&00204 663	&&&&&&&&&&&05713.07200005 713,72	&&&&&&&&&&&&&035.080000035,8
	Satakunta	1991[25]	Pori	&&&&&&&&&0211444.&&&&00211 444	&&&&&&&&&&&07821.01400007 821,14	&&&&&&&&&&&&&027.&&&&0027
	Uusimaa	1993[26]	Helsinki	&&&&&&&&01777103.&&&&001 777 103	&&&&&&&&&&&09099.02700009 099,27	&&&&&&&&&&&&0195.0300000195,3
	Varsinais-Suomi	1993[27]	Turku	&&&&&&&&&0494023.&&&&00494 023	&&&&&&&&&&010666.06000010 666,06	&&&&&&&&&&&&&046.030000046,3

Yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liitettiin Uudenmaan maakuntaan.

Vaakuna	Maakunta	Olemassa	Maakuntakeskus	Keskiväkiluku 2010[28]	Maapinta-ala (km², 2010)	Väestö­tiheys (as./km²)
	Itä-Uusimaa	1.9.1997[29]–31.12.2010[30]	Porvoo	&&&&&&&&&&094174.&&&&0094 174	&&&&&&&&&&&02701.08400002 701,84	&&&&&&&&&&&&&034.090000034,9

Maakuntien rajoissa on vuoden 1994 jälkeen tapahtunut myös muita vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esimerkiksi kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan:

• Artjärvi ja Orimattila siirtyivät Uudeltamaalta Päijät-Hämeeseen.
• Kiikoinen siirtyi Pirkanmaalta Satakuntaan.

• Pirkanmaalla sijainnut Kuorevesi siirtyi Keski-Suomeen liittyessään Jämsään.

• Kangaslampi siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.

• Punkalaidun siirtyi Satakunnasta Pirkanmaalle.

• Pirkanmaalla sijainnut Längelmäki liittyi osin samassa maakunnassa sijaitsevaan Oriveteen ja osin Keski-Suomessa sijaitsevaan Jämsään.

• Östersundomin alue liitettiin Itä-Uudellamaalla sijainneesta Sipoosta osaksi Uudellamaalla sijaitsevaa Helsinkiä.

• Keski-Pohjanmaalla sijainnut Himanka siirtyi Pohjois-Pohjanmaalle liittyessään Kalajokeen.
• Itä-Uudellamaalla sijainneesta Ruotsinpyhtäästä (joka muilta osin liitettiin Loviisaan) pieni osa liittyi Kymenlaaksossa sijaitsevaan Pyhtääseen.

• Satakunnassa sijainnut Kiikoinen siirtyi takaisin Pirkanmaalle liittyessään Sastamalaan.
• Etelä-Karjalassa sijainnut Suomenniemi siirtyi Etelä-Savoon liittyessään Mikkeliin.

• Vaala siirtyi Kainuusta Pohjois-Pohjanmaalle.

• Heinävesi siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan.
• Iitti siirtyi Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.
• Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaalle.
• Joroinen siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.
• Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaalle.^[31]

• Suomen läänit
• Maakunta- ja soteuudistus

• Etelä-Pohjanmaan historia I–VII (8 nidettä) 19452006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
• Hämeen historia I–V (9 nidettä) 1955–1986. Hämeen heimoliitto.
• Kainuun historia I–III 1985–1986. Kainuun maakuntaliitto.
• Keski-Suomen historia I–III 1988–1999. Keski-Suomen maakuntaliitto.
• Kymenlaakson historia I–II 2012. Kymenlaakson Liitto.
• Pohjois-Karjalan historia I–V 1969–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
• Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I–V 1954–1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
• Päijät-Häme I–IV 1997–2003. Päijät-Hämeen liitto.
• Satakunnan historia I–VIII (9 nidettä) 1952–. Satakunnan maakuntaliitto.
• Savon historia I–VI (7 nidettä) 1947–2013. Savon säätiö. Teokset julkaistu avoimina e-kirjoina vuonna 2019.
• Varsinais-Suomen historia I–IX 1931– (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
• Viipurin läänin historia I–VI 2003–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen maakunnat Wikimedia Commonsissa

• Maakuntien liittojen kotisivut.
• Paikkala, Sirkka: Maakuntakatsaus. Kielikello, 1998, nro 2. Kotimaisten kielten keskus. Julkaisun verkkoversio.