Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2011 olivat järjestyksessään 75. miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Kisojen isäntämaana toimi Slovakia, ja kisojen ajankohta oli 29. huhtikuuta – 15. toukokuuta 2011. Kisojen ottelut pelattiin BratislavanOrange Arenalla ja KošicenSteel Arénalla. Turnauksen ensimmäinen ottelu pelattiin Saksan ja Venäjän välillä. Suomen joukkueen osalta turnaustapahtuma alkoi 30. huhtikuuta, kun se kohtasi avausottelussaan Tanskan. Turnauksen loppuottelussa Suomi voitti Ruotsin maalein 6–1 ja voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden. Edellisen maailmanmestaruutensa Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti niin ikään Ruotsia vastaan vuonna 1995, pari maalia pienemmin lukemin: 4–1.
Tšekki voitti tapahtumarikkaassa pronssiottelussa Venäjän maalein 7–4 ja sai pronssia. Maailmanmestaruuttaan puolustanut Tšekki oli ennen välieriä voittanut kaikki ottelunsa, myös lohko-ottelunsa Suomea vastaan, mutta Ruotsi oli välierissä vahvempi ja Tšekki hävisi sen maalein 2–5. Tämä välierätappio jäikin Tšekin ainoaksi tappioksi.
Vuodeksi 2011 jääkiekon pääsarjaan olivat nousseet Itävalta ja Slovenia, jotka putosivat takaisin 1. divisioonaanseuraavaksi vuodeksi. Slovakia järjesti kilpailut ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Tšekkoslovakian aikana MM-kilpailujen otteluita pelattiin Bratislavassa kaksi kertaa: vuosina 1959 ja 1992. Kilpailut olivat toistaiseksi viimeiset, joiden tuotannosta vastasi YLE. YLE aloitti MM-kisalähetykset vuonna 1995, samana vuonna kuin Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden. Seuraavan kuuden vuoden kisojen televisiointioikeudet ovat MTV Oy:llä. Samalla useimmat ottelut esitettiin vain maksullisilla kanavilla, mutta Suomen ottelut, välierät ja loppuottelu nähtiin MTV3-kanavalla tai muilla vapaasti katsottavilla kanavilla. [1]
Kisojen tunnuskappale oli Kristinan esittämä "Life Is A Game" ja kisojen maskotti oli nimeltään Goooly.
Joukkueet pelasivat yksinkertaisen alkusarjan, jossa kullekin joukkueelle kertyi kolme ottelua. Kunkin lohkon kolme parasta jatkoi välisarjaan ja neljäs joutui putoamissarjaan.
Pistelasku
Varsinaisella peliajalla voitetusta ottelusta joukkue sai kolme sarjapistettä, varsinaisella peliajalla hävitystä ottelusta nolla pistettä ja jatkoajalle päätyneestä ottelusta yhden pisteen. Ottelun jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailussa voittanut joukkue sai vielä yhden lisäpisteen. Ottelu ei voinut päättyä tasapeliin, vaan sitä jatkettiin niin kauan, että voittaja saatiin selville. Sarjan lopussa joukkueiden välisen paremmuuden ratkaisivat kunkin joukkueen saavuttamat sarjapisteet.
Paremmuus tasapisteissä
Tilanteessa, jossa kaksi joukkuetta päätyi sarjan lopussa tasapisteisiin, näiden joukkueiden välisen paremmuuden määräsi niiden keskinäinen ottelu.
Jos tasapisteissä olevia joukkueita oli kolme tai useampia, näiden keskinäisistä otteluista muodostettiin sarja, jonka sarjapisteet ratkaisivat näiden joukkueiden keskinäisen paremmuuden. Jos näistä joukkueista kaikki tai osa oli edelleen tasoissa, näiden keskinäisen paremmuuden ratkaisi ensisijaisesti kunkin joukkueen tässä keskinäisessä sarjassa saavuttama maaliero ja sen jälkeen tarvittaessa joukkueen tekemät maalit.
Jos näistä joukkueista kaksi oli tämän jälkeen edelleen tasoissa, ratkaisi paremmuuden keskinäinen ottelu. Jos tasoissa oli joukkueista vähintään kolme, mutta ei kaikki, muodostettiin niistä edelleen pienempi ryhmä, jonka keskinäiset ottelut laskettiin edellä mainitulla tavalla sarjaksi. Näin jatkettiin tarvittaessa niin moneen kertaan, että kaikkien joukkueiden keskinäinen paremmuus saatiin selville.
Jos näistä joukkueista vähintään kolme oli tämänkin jälkeen edelleen tasoissa, verrattiin ryhmän kunkin joukkueen ottelua lähimmäksi paremmin sijoittunutta muuta joukkuetta vastaan. Tässä vertailussa ryhmän keskinäisen paremmuuden ratkaisivat ensiksi tuota ulkopuolista joukkuetta vastaan saavutetut sarjapisteet, sitten maaliero ja tehdyt maalit.
Jos ryhmässä vähintään kolme joukkuetta oli edelleen tasoissa, tehtiin vastaava vertailu kunkin joukkueen ottelusta seuraavaksi lähimmäksi paremmin sijoittunutta ryhmän ulkopuolista joukkuetta vastaan. Näin jatkettiin tarvittaessa niin moneen kertaan, että kaikkien joukkueiden keskinäinen paremmuus saatiin selville.
Jos ryhmässä edelleenkin oli vähintään kolme joukkuetta tasoissa, ratkaisi niiden keskinäisen paremmuuden sijoitus IIHF:n edellisvuoden maailmanrankingissa.
Alkusarjan lohkojako
Kirgisian postilaitoksen julkaisema merkki Slovakian MM-kisoista, vaikka maa ei itse osallistunutkaan kisoihin.
Alkulohkot määräytyivät vuoden 2010 maailmanrankingin perusteella seuraaviksi:[2]
Välisarjaan eteni kustakin alkulohkosta kolme parasta joukkuetta. Välisarjassa joukkueet jaettiin kahteen lohkoon. Lohkossa E pelasivat A- ja D-lohkojen kolme parasta, lohkossa F pelasivat B- ja C-lohkojen kolme parasta. Alkusarjassa toisiaan vastaan pelanneet joukkueet eivät kohdanneet enää välisarjassa, mutta niiden keskinäiset alkusarjan ottelut laskettiin mukaan välisarjan tuloksiin.
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
