Janez Janša

Janez Janša
Janša EPP:n huippukokouksessa Helsingissä 2018
Janša EPP:n huippukokouksessa Helsingissä 2018
Slovenian pääministeri
13.3.2020–1.6.2022
Presidentti Borut Pahor
Edeltäjä Marjan Šarec
Seuraaja Robert Golob
10.2.2012–20.3.2013
Presidentti Danilo Türk
Borut Pahor
Edeltäjä Borut Pahor
Seuraaja Alenka Bratušek
3.12.2004–21.11.2008
Presidentti Janez Drnovšek
Danilo Türk
Edeltäjä Anton Rop
Seuraaja Borut Pahor
Henkilötiedot
Syntynyt17. syyskuuta 1958 (ikä 66)
Grosuplje, Slovenia
Tiedot
Puolue Slovenian demokraattinen puolue
Aiheesta muualla
www.sds.si/o-stranki/predsednik-janez-jansa

Janez Janša (s. 17. syyskuuta 1958) on slovenialainen poliitikko, joka on toiminut maansa pääministerinä 2020–2022, ja aiemmin vuosina 2004–2008 ja 2012–2013. Janša on johtanut Slovenian demokraattista puoluetta vuodesta 1993. Vuosina 1990–1994 Janša oli puolustusministerinä muun muassa lyhyen Slovenian sodan aikana.

Varhaiset vuodet

Janša, syntyjään Ivan Janša, syntyi katolilaiseen työläisperheeseen Grosupljessa, Ljubljanan eteläpuolella. Janeziksi häntä sanottiin jo nuorella iällä. Hänen isänsä oli entinen Slovensko Domobranstvon (SD) tai Slowenische Landeswehrin mies, mutta häntä ei rangaistu toisen maailmansodan jälkeen hänen nuoren ikänsä vuoksi.

Janša valmistui vuonna 1982 Ljubljanan yliopistosta puolustusopintojen alalta ja pääsi Slovenian sosialistisen tasavallan puolustussihteeristön harjoittelijaksi.

Vuonna 1983 Janša kirjoitti Jugoslavian demokraattisten uudistusten myötä ensimmäiset Jugoslavian kansanarmeijaa arvostelevat artikkelit Mladina-lehteen. Niiden seurauksena häneltä estettiin uudelleenvalinta Sosialistisen nuorisoliiton komiteaan ja hänen passinsa takavarikoitiin. Kirjoittajat arvostelivat muun muassa puolustusministeri Branko Mamulaa aseiden myynnistä nälänhädästä kärsivään Etiopiaan.

Toukokuussa 1988 Janša pidätettiin ja tuomittiin sotilasoikeudessa kolmen muun Mladinan journalistin kanssa 18 kuukauden vankeuteen sotilassalaisuuksien paljastamisesta. Niin sanotusta JBTZ-oikeudenkäynnistä (Janša, Borštner, Tasić, Zavrl) tuli mediatapahtuma, joka etäännytti Sloveniaa Jugoslaviasta ja johti mielenosoituksiin syytettyjen puolesta. Muun muassa se että oikeudenkäynnissä käytettiin serbokroaattia eikä sloveniaa herätti närää. Janša vapautettiin kuuden kuukauden vankeuden jälkeen ja hän ryhtyi Demokracija-viikkolehden toimittajaksi.

Poliittinen ura

Vuonna 1989 Janša oli perustamassa erästä ensimmäisistä oppositiopuolueista Slovenian Demokraattista Liittoa (SDZ) ja hänestä tuli sen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja myöhemmin puoluehallituksen puheenjohtaja.

Ensimmäisten toukokuussa 1990 pidettyjen vapaiden vaalien jälkeen Janšasta tuli Lojze Peterlen hallituksen puolustusministeri. Hän toimi tehtävässä Slovenian itsenäisyyssodan aikana vuonna 1991. Janša jatkoi puolustusministerinä maaliskuuhun 1994, kunnes pääministeri Janez Drnovšek erotti hänet seurauksena syytöksistä koskien armeijan sekaantumista siviilioikeuslaitoksen asioihin. Riippumaton tutkimus vapautti hänet näistä syytöksistä.

SDZ-puolueen hajoamisen jälkeen vuonna 1992 Janša liittyi Slovenian Sosiaalidemokraattiseen Puolueeseen ja hänet valittiin toukokuussa 1993 sen johtoon edellisen johtajan Jože Pučnikin tuella. Janšan johdolla puolue anoi vuonna 2000 Euroopan kansanpuolueen jäsenyyttä ja sen nimi muutettiin 2003 Slovenian Demokraattiseksi Puolueeksi.

Janša oli uudelleen puolustusministerinä kesäkuusta 2000 marraskuuhun 2000 Andrej Bajukin lyhytaikaisessa oikeistohallituksessa. Hän jatkoi oppositiossa aina lokakuuhun 2004 SDS:n voittamiin vaaleihin saakka.

Myöhemmin esitettiin väitteitä että Janša sopi vuonna 2004 Kroatian pääministeri Ivo Sanaderin kanssa välikohtauksen järjestämisestä maiden rajalla, jonka avulla mustamaalattaisiin Slovenian LDS:n vasemmistohallitusta.[1]

Lahjuskohu vuonna 2008 liittyen Patrian asekauppoihin

Yleisradion tutkivan journalismin MOT-televisio-ohjelma lähetti 1. syyskuuta 2008 ohjelman, jossa suorasukaisesti syytettiin tuolloin Janez Janšaa sekä Slovenian puolustusministeriön virkamiehiä lahjustenotosta, joka liittyy suomalaisen Patria-sotateollisuuskonsernin asekauppoihin Sloveniassa.[2]

Joulukuussa 2011 Ljubljanan käräjäoikeus määräsi Ylen maksamaan Janšalle 15 000 euroa vahingonkorvauksia. Hän oli vaatinut 1,5 miljoonaa.[3] Yle valitti käräjäoikeuden päätöksestä. Ljubljanalaisen korkeamman tuomioistuimen mukaan alempi tuomioistuin ei ottanut huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia todisteita. Kunnianloukkaustuomion käsittely siirtyi korkeimmasta oikeudesta uudelleen alempaan oikeuteen. Uudessa käsittelyssä alioikeutta vaadittiin selvittämään ohjelman taustat tarkemmin.[4] Huhtikuussa 2014 syytteet Yleä ja toimittaja Magnus Berglundia vastaan kumottiin ja Janša määrättiin maksamaan heille 15 000 euron korvaukset korkoineen.[5]

Kesäkuussa 2013 slovenialainen oikeusistuin tuomitsi Janšan kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen lahjusten ottamisesta Patria-kaupoissa. [6]

Janša tuomittiin kesäkuussa 2013, korkein oikeus vahvisti tuomion, mutta perustuslaillinen oikeus kumosi tuomiot 23. huhtikuuta 2015 ja palautti jutun käsiteltäväksi uudelleen alusta.[7] Alempi oikeusaste totesi asian vanhentuneeksi ja Jansa vapautui syytteistä.[8]

Paluu pääministeriksi vuosina 2012 ja 2020

Borut Pahorin hallituksen kaaduttua maassa jouduttiin vuonna 2011 ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin, joissa suurimmaksi nousi Zoran Jankovićin Positiivinen Slovenia -puolue. Se ei kuitenkaan pystynyt muodostamaan yksinään hallitusta, ja oikeiston tuella (Uusi Slovenia, DeSUS ja Gregor Virantin lista) Janša palasi pääministeriksi helmikuussa 2012.

Helmikuussa 2013 Janšan hallitus sai epäluottamuslauseen ja hän joutui eroamaan.

Kesän 2018 vaaleissa Janšan SDS-puolue nousi suurimmaksi. Maassa järjestettiin ennenaikaiset vaalit, kun pääministeri Miro Cerar erosi maaliskuussa 2018.[8]

Helmikuussa 2020 presidentti Borut Pahor nimitti Janšan uudeksi pääministeriksi. Janšan johtama Slovenian demokraattinen puolue (SDS) oli päässyt sopimukseen hallituksen kokoamisesta kolmen muun puolueen kanssa. Slovenian edellinen, keskusta-vasemmistolainen vähemmistöhallitus kaatui tammikuussa 2020 pääministeri Marjan Šarecin eroon.[9]

Lähteet

Aiheesta muualla