Reykjavík ([reikjɑviːk][1], isl.[ˈreiːcaˌviːk]) on Islanninpääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 140 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella noin 240 000[2][3] asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.[4]
Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaár. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.[5]
Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Moderni keskusta koostuu paljolti betonirakennuksista, mutta omakotitalot on usein päällystetty maalatulla aaltopellillä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä[6][7].[8]
Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[9]
Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[10]
Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.[11][12]
Reykjavíkin alueen merkitys oli vähäinen keskiajalla, mutta alkoi kasvaa 1700-luvulla, kun Islannissa kasvatettiin lampaita ja seudulla käsiteltiin villaa. Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Reykjavíkin satama kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, ja kun maan parlamentti Alþingi alkoi jälleen kokoontua 1800-luvun puolivälissä, se siirtyi Reykjavikiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana villakauppa toi vaurautta Reykjavíkiin ja koko Islantiin.[11]
10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.
Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokousRonald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[13]
Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.
Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[14]
Pyöräilyinfrastruktuuria kehitetään tavoitteena saada kaupungista pyöräily-ystävällinen vuoteen 2025 mennessä.[15] Sähköpotkulaudat ovat nykyisin hyvin suosittuja.[16]
Väestö
Vuonna 2019 Reykjavíkin asukasluku oli 128 793.[2] Vuonna 2019 asukkaista miehiä oli 65 535 ja naisia 63 258.[17] Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä vuonna 2019 oli 228 231.[2] Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi viisi kuntaa, jotka ovat: