Kunta sijaitsee aivan Tukholman eteläpuolella, ja asukasluvultaan se onkin läänin toiseksi suurin kunta heti Tukholman jälkeen. Vaikka kunnassa on paljon asukkaita, niin sen pinta-alasta yli puolet on silti rakentamatonta aluetta, kuten metsiä ja järviä.
Huddingen Ågestassa sijaitsi Ruotsin ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala, ja se suljettiin vuonna 1974.
Vuonna 2007 kunnassa oli 4,43 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Huddinge on yksi niistä harvoista kunnista Ruotsissa, joiden rajat eivät ole mainittavasti muuttuneet 1900-luvun mittavissa kuntauudistuksissa. Kunnan nykyinen alue vastaa vanhaa Huddingen pitäjää, joka kuului yhdessä Grödingen, Botkyrkan, Salemin, Nackan ja Erstavikin, Brännkyrkan ja Sicklaön kanssa Svartlösan kihlakuntaan. Kuntaa ei ole jaettu tai liitetty muihin kuntiin, vaikka pieniä rajansiirtoja naapurikuntien kanssa onkin tehty.
Vuonna 1947 neljä viimeksi mainittua yhdistettiin vuonna 1924 muodostettuun Huddingen taajaväkiseen yhdyskuntaan. Se lakkautettiin vuoden 1952 lopussa. Huddinge oli hallinnollinen taajama nykyaikaisen taajamakäsitteen muotoilemiseen asti vuonna 1950 ja keskustaajama on siitä lähtien katsottu kasvaneeksi yhteen Tukholman taajaman kanssa. Huddingen maalaiskunta muodostettiin nykyiseksi Huddingen kunnaksi vuonna 1971.[6]
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
10 565
10,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
9 850
9,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
55 353
52,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 908 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 16,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 4 660 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 207 523 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 24,6 %
18–64-vuotiaat: 62,7 %
65 vuotta täyttäneet: 12,6 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
0,2
0,2
jalostus
16,0
16,5
palvelut
83,4
82,7
tuntematon
0,4
0,5
Työpaikkoja ja työllisiä
42 244
46 628
työpaikkaomavaraisuus
90,6
Taajamat
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,2 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 771 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Dåntorp kuuluu osin myös Haningen kuntaan.[21]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Huddingen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
Huddinge Västra (30 valtuutettua)
Huddinge Östra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Huddingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
Huddinge
Trångsund-Skogås
S:t Mikael
Flemingsberg
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Huddinge kommun – Kuntajaon kehitys käännöstä.