Vuonna 2007 kunnassa oli 54,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyisen Nynäshamnin alueella on sijainnut kolme pitäjää, joista sittemmin muodostettiin Sorundan, Torön ja Ösmon maalaiskunnat. Kaikki kuuluivat Sotholmin kihlakuntaan. Vuonna 1913 Ösmon maalaiskunnasta erotettiin Nynäshamnin kauppala, josta tuli kaupunki vuonna 1946. Vuoden 1952 kuntauudistukseen Torö liitettiin Ösmohon, mutta Sorunda ja Nynäshamnin kaupunki jäivät ennalleen. Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon kaupungista tuli Nynäshamnin kunta. Nykyinen kunta muodostettiin 1974, jolloin Nynäshamniin liitettiin Sorunda ja Ösmo.
Vaakuna
Nynäshamnin vaakuna valittiin kilpailun perusteella, ja se viittaa merenkulkuun ja teollisuuteen. Vaakuna valittiin Nynäshamnin kaupungille vuonna 1946, ja se vahvistettiin nykyiselle Nynäshamnin kunnalle vuonna 1977. Myös Sorundalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 098
4,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
2 308
8,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
19 791
72,0
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 737 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 668 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 889 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 46 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,6 %
18–64-vuotiaat: 59,4 %
65 vuotta täyttäneet: 19,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,5
1,1
jalostus
23,9
24,5
palvelut
73,5
73,6
tuntematon
1,1
0,8
Työpaikkoja ja työllisiä
7 117
12 110
työpaikkaomavaraisuus
58,8
Taajamat
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 124 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nynäshamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Kunnan alueella sijaitseva Landsortin kivimajakka on rakennettu vuonna 1689 ja nykyisen muotonsa se sai 1869–1870.[22] Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi rautatiemuseo ja kotiseutumuseot.[23] Kunnassa on useita kirkkoja, joista vanhimmat ovat 1100-luvulta ja uusimmat on rakennettu 1930-luvulla.[24]
Liikenne
Matkaa Nynäshamnista Tukholmaan on noin 50 kilometriä ja Södertäljeen 45 km. Nynäshamnin taajamassa on Tukholman lähijunalinjan 35 pääteasema. Kunnassa sijaitsee Nynäshamnin satama, josta pääsee muun muassa Gotlantiin.
Piirit
Kartta Nynäshamnin kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
Nynäshamn
Sorunda
Ösmo-Torö
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Nynäshamns kommun – Kuntajaon kehitys ja vaakuna käännöstä.
