Vuonna 2007 kunnassa oli 263,82 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 13,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Norrtäljen kunta on Tukholman läänin suurin ja kattaa melkein kolmanneksen läänin pinta-alasta. Vuonna 1863 Ruotsissa perustettiin nykyaikainen kunnallishallinto, ja kunnan alueella sijaitsi Norrtäljen kaupungin lisäksi 25 maalaiskuntaa. Vuonna 1914 rautatiepaikka Rimbosta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta, joka kuului samannimiseen maalaiskuntaan.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Norrtäljen alueella sijaitsivat kokonaan tai osittain seuraavat 9 suurkuntaa:
Blidö (ei muutosta)
Frötuna (Frötuna ja Rådmansö)
Häverö (Edebo, Häverö, Singö ja Ununge)
Knutby (Bladåker, Edsbro, Faringe ja Knutby)
Lyhundra (Estuna, Lohärad, Malsta, Roslags-Bro, Söderby-Karl ja Vätö)
Roslags-Länna (Länna, Riala ja Roslags-Kulla)
Sjuhundra (Fasterna, Husby-Lyhundra, Rimbo, Rö ja Skederid)
Skepptuna (Gottröra, Husby-Långhundra, Lunda, Närtuna, Skepptuna ja Vidbo)
Väddö (Björkö-Arholma ja Väddö)
Vuonna 1967 Skepptunan kunta jaettiin, jolloin Gottröra ja Närtuna liitettiin Sjuhundran kanssa Rimbon maalaiskunnaksi. Rimbon taajaväkinen yhdyskunta oli lakkautettu jo vuonna 1958. Vuonna 1967 Roslags-Lännan kunnasta siirrettiin Roslags-Kullan seurakunta osaksi Österåkerin kuntaa.
Nykyinen Norrtälje muodostettiin vuonna 1971, jolloin Norrtäljen kaupunkiin yhdistettiin Blidö, Frötuna, Häverö, Lyhundra, Rimbo, Roslags-Länna, Väddö ja osa Knutbyn kuntaa. Knutby jaettiin uudistuksella niin, että Edsbron seurakunta liitettiin osaksi Norrtäljeä, mutta loput osat kunnasta liitettiin Uppsalan kuntaan ja samalla ne vaihtoivat lääniä Tukholman läänistä Uppsalan lääniin.
Vaakuna
Norrtäljen kunnan vaakuna on kuulunut alun perin Norrtäljen kaupungille, jonka vaakuna kuvattiin vuoden 1622 privilegiokirjeessä. Ankkurin sijoittaminen vaakunassa ylösalaisin saattaa johtua yrityksestä kuvata liikkeessä olevaa laivaa tai pyrkimyksestä esittää ankkurilla historiallisen paikannimen alkukirjain T.[6] Kaupungin vaakuna vahvistettiin vuonna 1942 ja rekisteröitiin kunnan käyttöön vuonna 1974. Alueella aiemmin sijainneista kunnista Häveröllä ja Rimbolla oli omat vaakunat.
Sjuhundran maalaiskunta (1959–1966) Rimbon maalaiskunta (1967–1970)
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 570
2,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
4 374
7,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
46 126
78,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 065 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 909 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 4,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 821 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 145 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 18,4 %
18–64-vuotiaat: 57,5 %
65 vuotta täyttäneet: 24,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,2
2,5
jalostus
22,9
22,4
palvelut
72,5
73,9
tuntematon
1,4
1,2
Työpaikkoja ja työllisiä
20 687
26 314
työpaikkaomavaraisuus
78,6
Taajamat
Linja-autoasema
Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 56,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 24 258 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Björkholmen + Bylet kuuluu osin myös Vallentunan kuntaan.[20]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Norrtäljen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
Norrtälje Första (36 valtuutettua)
Norrtälje Andra (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norrtäljen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
Norrtälje-Malsta
Björkö-Arholma
Väddö
Häverö-Edebo-Singö
Edsbro-Ununge
Fasterna
Rimbo
Husby, Skederid och Rö
Gottröra
Närtuna
Lohärad
Estuna och Söderby-Karl
Roslagsbro-Vätö
Rådmansö
Frötuna
Blidö
Länna
Riala
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Norrtälje kommun – Kuntajaon kehitys ja vaakuna käännöstä.
