Vuoden 2017 lopussa kunnan asukkaista 53 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, mikä on toiseksi eniten Ruotsissa.[4] Vuoden 2011 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus kunnan väestöstä oli 45,3 prosenttia.[5] Södertäljessä on myös merkittävä ruotsinsuomalainen vähemmistö.[5] Vuoden 2016 lopussa heitä oli 3 834, eli noin 4 prosenttia kunnan väestöstä ja noin 8 prosenttia kunnan ulkomaalaistaustaisista.[6]
Vuonna 2007 kunnassa oli 95,74 km² peltoa,[7] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[8] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 18,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Muodostetuista alueyksiköistä Enhörna, Hölö ja Mariefred kuuluivat tuolloin Södermanlandin lääniin.
Seuraava kuntauudistus toteutettiin vaiheittain vuosina 1963–1971. Jo vuonna 1963 Östertäljen maalaiskunta liitettiin Södertäljeen. Vuonna 1967 Enhörnan maalaiskunta siirrettiin Tukholman lääniin ja liitettiin Södertäljen kaupunkiin. Vuonna 1971 siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Södertäljen kunta muodostettiin yhdistämällä Södertäljen kaupunki, Hölön, Järnan ja Turingen maalaiskunnat sekä Taxingen seurakunta, joka erotettiin Mariefredistä.
Suurkunnan muodostamisen jälkeen kunnan länsiosissa ilmeni toiveita kunnasta irtautumiseen. Vuonna 1999 muodostettiin Nykvarnin kunta aiemmista Taxingen ja Turingen kunnista.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kuva Pyhästä Ragnhildistä pukeutuneena hopeaan, kruunu, sädekehä ja sauva kultaa sekä rinnassa punainen kreikkalainen risti. (Ruotsiksi: I blått fält en bild av Sancta Ragnhild med klädnad av silver, krona, gloria och stav av guld samt ett rött grekiskt kors på bröstet.)
Pyhän Ragnhildin perinne otettiin esiin uudistettaessa Södertäljen kaupungin vaakunaa 1930-luvulla. Hallitus vahvisti vaakunan vuonna 1935. Kun Södertäljen kunta muodostettiin 1971, yhdelläkään liitetyllä kunnalla ei ollut ennestään omaa vaakunaa, joten Södertäljen kaupungin vanha vaakuna rekisteröitiin uudenkin kunnan vaakunaksi vuonna 1983.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
13 355
13,9
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
7 829
8,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
37 292
38,8
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 4 522 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 5,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Nykvarnin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 19,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 7 877 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 9,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 207 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 17 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
0–17-vuotiaat: 22,2 %
18–64-vuotiaat: 62,1 %
65 vuotta täyttäneet: 15,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
0,5
0,6
jalostus
43,0
29,6
palvelut
56,1
69,1
tuntematon
0,5
0,7
Työpaikkoja ja työllisiä
45 169
37 990
työpaikkaomavaraisuus
118,9
Taajamat
Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 91,0 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 733 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Gnestan taajamassa on 5 562 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Gnestan kuntaan.[20]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Södertäljen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
Södertälje Första (33 valtuutettua)
Södertälje Andra (32 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Södertäljen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Nykvarnin kunta sisältyy Södertäljen tuloksiin vuosina 1973–1994.
Kunnanvaltuustossa on yhteensä 65 paikkaa, joten hallitsemiseen tarvittava enemmistö on 33 paikkaa. Sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue hallitsevat kuntaa, ja valtuustossa niillä on yhteensä 34 paikkaa.[26] Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Boel Godner (sd.).
Piirit
Kartta Södertäljen kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[27]
Södertälje
Östertälje
Enhörna
Vårdinge
Överjärna
Ytterjärna
Hölö-Mörkö
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[28] Lähteessä Nykvarnin kunta on vielä osa Södertäljen kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Södertälje on kunnan suurin taajama ja toimii koko kunnan keskustaajamana. Lisäksi se on kunnan taajamista ainoa, jolla on koskaan ollut kaupunginoikeudet. Kaupunki alkoi syntyä 600-luvulla, jolloin maankohoaminen oli tehnyt Södertäljen kanavasta niin matalan, ettei se enää ollut purjehduskelpoinen. Veneet piti nyt siirtää kapean kannaksen yli käsivoimin, mikä synnytti monia työpaikkoja ja edisti muuttoa alueelle.
Rautatie Södertäljeen rakennettiin 1800-luvun puolivälissä, ja tuolloin Södertäljeä alettiin pitää kylpyläalueena. Kaupunkia kutsuttiin myös rinkelikaupungiksi, koska tuolloin alettiin leipoa Södertäljekringla-nimellä kutsuttuja rinkeleitä.
Nykyisin Södertäljeä hallitsevat merenkulku Södertäljen kanavan kautta sekä suuryhtiöt Astra Zeneca ja Scania. Lisäksi kaupungissa toimii monia keskisuuria yrityksiä. Kaupungin keskeisimmät alueet ovat Storgatanin, Stortorgetin, Marenplanin, Olof Palmen aukion, Saltsjötorgetin ja Järnagatanin tienoilla. Osa Södertäljen taajamasta kuuluu Östertäljen kunnanosaan.
Östertälje oli alkujaan maaseutukunta Södertäljen kaakkoispuolella. 1960-luvulla Östertälje liitettiin osaksi Södertäljeä, ja nykypäivään mennessä kuntien asutus on kasvanut yhteen. Raja Södertäljen ja Östertäljen välillä kulkee suunnilleen moottoritietä E4/E20 pitkin Östertäljen sijaitessa tien eteläpuolella. Östertäljen ulkopuolella Gärtunassa sijaitsee Astra Zenecan toinen suuri tehdas ja tutkimuskeskus. Östertäljessä on myös Weda/Moraberg-niminen teollisuusalue. Uutta Glasberga sjöstad -nimistä asuinaluetta suunnitellaan alueen itäosaan. Östertäljessä on oma rautatieasema paikallisjunille eli niin sanotuille pendelijunille. Östertäljestä etelään sijaitsevat Hallin ja Hågan kriminaalihuoltolaitokset.
Elinkeinoelämä Järnassa perustuu antroposofisiin toimintoihin. Antroposofia sai jalansijaa Järnassa jo 1935 ja käsittää tänään kaikkea hoito- ja kuntoutuslaitoksista kulttuurikeskukseen. Tunnetuin yksittäinen toimija on ehkä Vidarkliniken-sairaala, jossa käytetään vaihtoehtolääkkeitä. Sairaalalla on sopimus usean Ruotsin maakäräjäkunnan kanssa. Järna on myös tullut tunnetuksi biodynaamisesta viljelystä ja Ytterjärnassa sijaitsevasta kulttuuritalosta.
Antroposofiset toiminnot työllistävät lähes 2 000 henkeä, mikä on enemmän kuin Lantmännen AXA:lla ja sen tytäryhtiö Kungsörnenillä, jonka pääkonttori sijaitsee Järnassa. Järnan ympärillä sijaitsee lukuisia golfratoja, kuten esimerkiksi Kallfors GK ja Järna GK.
Taajama kuuluu Södertäljen postinumeroalueeseen, ja sitä pidetään usein huvilakaupunginosana. Pershagenissa sijaitsee rautatieasema Södertälje Syd, joka on tällä hetkellä kunnan ainoa kaukojuna-asema. Asutusta hallitsevat omakotitalot, joiden omakotitalo on viime vuosikymmeninä ollut paljon kaupungin muiden alueiden yläpuolella.selvennä Alueella ei ole juuri lainkaan elinkeinotoimintaa, joten useimmat asukkaat pendelöivät Södertäljen keskustaan. Pershageniin on useita kaupunkibussiyhteyksiä. Siellä on myös kaupunginosakeskus (ravintola, ruokakauppa, solarium, lahjatavarakauppa) ja pieni kappeli.
Hölö sijaitsee Nyköpingsbanan-rautatien varrella ja oli oma kunta vuoteen 1971, jolloin se liitettiin Södertäljeen. Kunta käsitti maa-alueen Himmerfjärdenin länsirannalla. Mörkön saarikunta oli liitetty Hölöön vuonna 1952. Vagnhäradin, Järnan ja Södertäljen läheisyyden vuoksi palvelutarjonta on rajoitettua. Hölössä on kuitenkin yläaste, joitakin kauppoja ja liikuntapaikkoja (jalkapallokenttiä, juoksureittejä, pieni liikuntahalli). Yhteydet koostuvat linja-autoliikenteestä Södertäljeen. Keskusteluja omasta paikallisjunasta Hölöstä Järnan kautta Södertäljeen on keskusteltu pitkään.
Mölnbo on pienempi yhdyskunta Vårdingessa kunnan lounaisosassa. Alueella on hyvin rajoitettu palvelutarjonta, mm. ruokakauppa ja kirjasto. Ehkä parhaiten Mölnbo tunnetaan vuosittaisesta elokuvafestivaalistaan, joka pidetään Mölnbo Biossa. Mölnbo sijaitsee Västra stambanan -rautatien varrella. Södertäljen keskusaseman ja Gnestan välillä liikennöivät paikallisjunat pysähtyvät Mölnbossa.
Enhörnalandet on laajuudeltaan sama kuin Enhörnan seurakunta tai Södertäljen kunnan Enhörnan kunnanosa (ruots. Enhörna kommundel). Enhörnan kunnanosa muodostettiin 1967, jolloin entinen kunta liitettiin Södertäljeen. Enhörnan kunta puolestaan oli muodostettu yhdistämällä Ytterenhörna ja Överenhörna vuonna 1952. Enhörnalandetilla sijaitsevat taajamat ovat Vattubrinken, Sandviken ja Ekeby. Ekebytä pidetään Enhörnan keskuspaikkana, koska pääosa palveluista sijaitsee siellä. Lisäksi Enhörnassa sijaitsevat kylät Tuna, Stjärna och Aska ja Nöttesta.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Södertälje kommun
