Vuonna 2007 kunnassa oli 79,34 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Luulajan (ruots. Luleå) pitäjä muodostettiin vuoden 1330 tienoilla erottamalla se Piitimen pitäjästä. Luulajan pitäjä ulottui tuolloin rannikolta Norjan rajalle ja käsitti myös Kainuunjoen laakson. Vuoden 1340 tienoilla erotettiin Tornion pitäjä ja vuonna 1606 Jokimukan pitäjä. Luulajan kaupunki erotettiin pitäjästä vuonna 1621, ja kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen seurakunnasta tuli Luulajan maaseurakunta vuonna 1667. Råneån pitäjä erotettiin vuonna 1642. Överluleån pitäjä erotettiin Luulajasta vuonna 1831, jonka jälkeen pitäjän nimeksi tuli Alaluulaja (ruots. Neder-Luleå vuoteen 1909, sen jälkeen Nederluleå).
Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Alaluulajan ja Råneån pitäjistä tuli maalaiskuntia. Alaluulajaan perustettiin Svartöstadenintaajaväkinen yhdyskunta vuonna 1901, ja vuonna 1933 se liitettiin Luulajan kaupunkiin.
Luulajan kuntamuoto oli kaupunki, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.[8]
Råneåsta liitettiin Gunnarsbynin seurakunnan alue silloiseen Bodenin kaupunkiin vuonna 1967. Alaluulaja ja jäljelle jäänyt osa Råneåsta liitettiin Luulajan kaupunkiin vuonna 1969. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaksi vuotta aiemmin muodostetusta laajemmasta Luulajan kaupungista muodostettiin nykyinen Luulajan kunta ilman aluemuutoksia.[9]
Vaakunat
Kunnan nykyinen vaakuna on Luulajan kaupungin käytössä ollut vaakuna. Ennen kuntaliitosta myös Alaluulajalla ja Råneålla oli kummallakin oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 731
2,3
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
6 506
8,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
60 558
79,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 048 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 729 Suomessa syntynyttä,[13] mikä vastasi 4,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 116 kruunua.[14] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[15]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[16]
0–17-vuotiaat: 18,7 %
18–64-vuotiaat: 62,9 %
65 vuotta täyttäneet: 18,4 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[17][18] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,2
1,4
jalostus
20,6
19,8
palvelut
77,6
78,2
tuntematon
0,6
0,7
Työpaikkoja ja työllisiä
39 355
35 243
työpaikkaomavaraisuus
111,7
Taajamat
Kunnassa on 19 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia.[19] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 261 asukasta.[19] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[20]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kunnan toiseksi suurimman taajaman nimi on Statistiska centralbyrånin[20] ja Lantmäterietin[21] mukaan Gammelstaden, mutta Luulajan kunta käyttää paikannimestä lyhyempää muotoa Gammelstad.[22]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[23]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[25]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Luulajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[26]
Luleå Norra Valkrets (30 valtuutettua)
Luleå Södra Valkrets (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Luulajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[29]
Luleå domkyrkoförsamling
Nederluleå
Råneå
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[30] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Luleå domkyrkoförsamling (Luleå vuodesta 1831, Luleå stadsförsamling)
↑Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
↑LuleåNationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Luleå kommun – Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.