Vuonna 2007 kunnassa oli 22,18 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Haaparannan kaupunginhotelli.Seittenkaaren työväentalo.Ruotsin Karungin rautatieasema.Tornionjoen Kukkolankoski Ruotsin suuntaan kuvattuna.
Kunnan väestöstä noin 52,0 % on ulkomaalaistaustaisia, mikä on toiseksi eniten koko Ruotsissa Botkyrkan kunnan jälkeen.[9] Ensimmäisen, toisen tai kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia Haaparannalla asuu 7 584 henkeä.[10]
Kuntajaon kehitys
Alatornion pitäjä perustettiin vuoden 1340 tienoilla erottamalla se Luulajan pitäjästä. Pitäjän nimenä oli tuolloin Tornio, ja se käsitti myös nykyisin Suomelle kuuluvia alueita. Vuonna 1482 Tornion pitäjästä erotettiin Ylitornion pitäjä aluksi Särkilax-nimisenä. Vuonna 1620 se sai nimekseen Ylitornio (ruots. Övertorneå) ja jäljelle jäänyt osa pitäjää sai nimen Alatornio (ruots. Nedertorneå). Vuonna 1621 pitäjän keskustasta perustettiin Tornion kaupunki, jolle perustettiin oma kaupunkiseurakunta. Karungin pitäjä erotettiin vuonna 1745, mutta vuonna 1783 sen nimeksi tuli Karl Gustav.
Vuonna 1809 Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle, jolloin uusi valtakunnanraja jakoi Tornionjokilaakson pitäjät kahteen osaan. Suomen puolelle jäivät Tornion kaupunki sekä osa Alatorniota ja Karunkia. Tornion seuraajaksi Ruotsin puolelle perustettiin ensin Karl Johan -niminen kauppapaikka vuonna 1812. Karl Johan sijaitsi Nikkalassa noin 14 kilometriä Tornionjoen suulta lounaaseen. Se oli kuitenkin liian kaukana Tornion vanhalta kauppa-alueelta, joten kauppapaikka siirrettiin Tornionjoen länsirannalle Haaparannan (ruots. Haparanda) kylään vuonna 1827. Kaupunkioikeudet Haaparanta sai vuonna 1842. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Ruotsin Alatornion ja Karl Gustavin pitäjistä muodostettiin maalaiskunnat.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut hallinnollisia muutoksia nykyisen Haaparannan kunnan alueella. Alatornion ja Karl Gustavin maalaiskunnat yhdistettiin 1.1.1967 Haaparannan kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Haaparannan kaupungista tuli nykyinen Haaparannan kunta. Haaparanta on kuitenkin joitakin vuosia käyttänyt itsestään jälleen kaupunkinimitystä, vaikka Ruotsissa ei virallisesti kaupunkeja enää olekaan.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Haaparannan kaupungin vaakuna. Myös Karl Gustavin eli Karungin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 025
10,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 774
18,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
2 899
29,9
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 3 733 Suomessa syntynyttä,[13] mikä vastasi 36,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 32,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 155 Suomessa syntynyttä,[14] mikä vastasi 31,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 156 055 kruunua.[15] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[16]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[17]
0–17-vuotiaat: 18,5 %
18–64-vuotiaat: 58,3 %
65 vuotta täyttäneet: 23,2 %
Yleisimmät syntymämaat
Vuoden 2019 lopussa Haaparannan kunnassa oli 9 685 asukasta, joista 5 698 oli Ruotsissa syntyneitä.[18]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[19][20] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
2,9
3,1
jalostus
15,5
18,5
palvelut
80,1
77,0
tuntematon
1,4
1,4
Työpaikkoja ja työllisiä
3 496
3 657
työpaikkaomavaraisuus
95,6
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,9 prosenttia.[21] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 319 asukasta.[21] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[22]
Marielund laskettiin aiemmin osaksi Haaparannan taajamaa, mutta vuodesta 1995 lähtien se on katsottu omaksi taajamaksi. Marielund sijaitsee Tornion kaupungin keskustasta länteen, kun muu Haaparanta sijaitsee Tornion keskustasta lounaaseen.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[23]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Haaparannan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
↑Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
↑HaparandaNationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Haparanda kommun – Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.
