Jokimukan tienviitta kolmella kielellä: ylimpänä ruotsiksi, keskellä luulajansaameksi ja alimpana pohjoissaameksi.Kuva Stora Sjöfalletin kansallispuistosta.Alggavaggen laakso ja Alggajavrren järvi Sarekin kansallispuistossa.Staloluoktan suuntaan otettu kuva Padjelantan kansallispuistosta.
Kunnan maapinta-ala on 17 600,76 neliökilometriä (1.1.2016)[2] ja asukasluku 4 851 henkeä (31.12.2020).[3]
Kunta on pinta-alaltaan Ruotsin toiseksi suurin[1] ja hyvin harvaan asuttu. Asukkaat ovat pääasiassa saamelaisia. Alueen itäisimmässä osassa on myös jonkun verran meänkielistä asutusta.
Kunta sai alkunsa 1600-luvun alussa, kun kuningas Kaarle IX päätti hankkia kirkko- ja markkinapaikkoja pohjoisesta, että saisi kasvatettua kuningaskuntaa, valvottua saamelaiskauppaa ja lisää verotuloja. Saamelaismarkkinat onkin järjestetty joka talvi vuodesta 1605 asti.[5] Yli 400 vuotta keskeytymättömänä jatkunut perinne katkesi tilapäisesti, kun fyysiset markkinat jouduttiin perumaan koronaviruspandemian takia vuosina 2021[6] ja 2022[7].
Vuonna 2007 kunnassa oli 2,48 km² peltoa,[8] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[9] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Jokimukan pitäjä erotettiin vuonna 1607 Luulajan pitäjästä. Vuonna 1696 siitä erotettiin Kvikkjokkin seurakunta, joka liitettiin takaisin 1923. Jällivaaran pitäjä erotettiin puolestaan Jokimukasta vuonna 1742. Nykyisin Jokimukka on pinta-alaltaan Ruotsin toiseksi suurin kunta ja hieman suurempi kuin koko Värmlannin maakunta. Suuresta pinta-alasta johtuen Jokimukan rajoihin ei koskettu vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa lainkaan, vaan kunta on rajoiltaan sama kuin vuonna 1863, jolloin Jokimukan pitäjä muutettiin maalaiskunnaksi.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
51
1,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
275
5,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
4 177
82,4
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 66 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 89 Suomessa syntynyttä,[13] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 201 kruunua.[14] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[15]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[16]
0–17-vuotiaat: 15,9 %
18–64-vuotiaat: 58,8 %
65 vuotta täyttäneet: 25,3 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[17][18] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
6,7
7,3
jalostus
32,2
30,4
palvelut
60,2
61,5
tuntematon
0,9
0,9
Työpaikkoja ja työllisiä
2 380
2 427
työpaikkaomavaraisuus
98,1
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,4 prosenttia.[19] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 324 asukasta.[19] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[20]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[21]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[23]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Jokimukan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
Jokkmokk
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Jokkmokk
Jokkmokks kbfd*
Kvikkjokk*
Kvikkjokks kbfd*
Porjus
Porjus kbfd*
Puottaure kbfd*
Vuollerim
Vuollerims kbfd*
Kirkot
Jokimukan vanha kirkko
Jokimukan uusi kirkko
Kvikkjokkin kirkko
Vuollerimin kirkko
Puottauren kirkko
Staloluoktan kirkkokota
Vaisaluoktan kirkkokota
Nähtävyyksiä
Nähtävyyksiä ovat muun muassa saamelais- ja tunturimuseo Ájtte sekä kaksi kirkkoa. Uusi kirkko on vuodelta 1889. Vanha kirkko oli alun perin vuonna 1753 tehty, mutta paloi kokonaan 1972 ja otettiin uudelleen käyttöön 1976 aivan samannäköisenä sisältä päin. Kirkon sisustusvärit sininen, punainen ja keltainen ovat myös alueen saamelaisten värit.[28] Luonnonsuojelualueita on useita ja kansallispuistoja neljä: Sarek, Padjelanta, Stora Sjöfallet ja Muddus.[29]
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Jokkmokks kommun – Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.
