Vuonna 2007 läänissä oli 1 682,03 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,5 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Uppsalan linnalääniin kuuluivat Uppsalan kaupungin lähellä sijainneet Ulleråkerin kihlakunta ja Vaksalan kihlakunta sekä pohjoisempana sijainneet Norundan kihlakunta ja Olandin kihlakunta, kuten myös vanhat Vendelin kihlakunta, Tierpin kihlakunta ja Vålan kihlakunta.[6] Muilta osin Tiundaland ja Attundaland kuuluivat Tukholman voutikuntaan. 1400-luvun alusta lähtien Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat kuuluivat vastaperustettuun Uppsalan kartanon voutikuntaan. Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat oli 1400-luvulla useaan otteeseen läänitetty aatelismiehille; läänitysten välisenä aikana ne kuuluivat kruunulle.[7] 1520-luvulta lähtien Tierpin, Vålan ja Norundan kihlakunnat kuuluivat samaan voutikuntaan. 1530-luvun lopussa muodostettiin Örbyhusin lääni Tierpin, Vendelin ja Vålan kihlakunnista, Älvkarlebyn, Västlandin, Österlövstan, Hållnäsin ja Valön pitäjistä Norra Rodenissa sekä Dannemoran ja Filmin pitäjistä. Vuonna 1549 Vålan kihlakunta liitettiin kuitenkin Salbergin lääniin kuuluneeseen Väsbyn kartanon voutikuntaan.[8]
Lisäksi oli olemassa Östhammarin lääni, joka oli kooltaan pieni ja siihen kuului todennäköisesti vain nykyinen Frösåkerin kihlakunta. Östhammarin linna sijaitsi kaupungista pohjoiseen ja mainitaan jo Bo Jonsson Gripin aikana. Linna kuului kuningatar Filippan elatuslääniin, ja sen poltti kuningas Erikin voutiRoslagenintalonpoikien kapinoidessa vuonna 1434. Myöhemmin linna rakennettiin uudestaan.
Uudempaa historiaa
Tukholman läänin ja Uppsalan läänin käsittänyt Upplandin lääni oli olemassa vuosina 1634–1640 ja 1655–1713. Näiden ajankohtien välissä vuosina 1641–1654 alue oli jaettuna kahteen lääniin. Vuonna 1714 tehtiin alueen uusi ja lopulliseksi jäänyt jako kahteen lääniin.
Vuonna 2005 Ruotsin valtiopäivät päätti vielä, että Hebyn kunta liitetään Västmanlandin läänistä Uppsalan lääniin vuoden 2007 alusta lähtien. Hebyn kunta kuuluu kokonaan Uplannin maakuntaan, joten lännessä Uplannin maakunnan ja Uppsalan läänin rajat ovat lähes samat. Salan kuntaan kuuluva Tärnanpitäjä kuuluu tosin vielä Västmanlandin lääniin.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä kultainen valtakunnanomena. (ruots.I rött fält ett riksäpple av guld.)
Vaakuna on sama kuin Uplannin maakunnan vaakuna. Se vahvistettiin läänin vaakunaksi vuonna 1939. Lääninhallitus oli jo pitkään käyttänyt vaakunaa, vaikka Uppsalan lääni käsittää vain osan Uplannin maakunnasta. Kun lääninhallitus käyttää vaakunaa tunnuksenaan, niin sen päällä on kuninkaankruunu.
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Kahdella asteriskilla (**) merkityt taajamat sijaitsevat osittain toisen läänin alueella. Taulukossa on siinä tapauksessa ilmoitettu taajaman tässä läänissä asuvan väestön määrä.[9]
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[11][12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Uppsalan lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[18]
Uppsala läns södra (11 kiinteää paikkaa)
Uppsala läns mellersta (40 kiinteää paikkaa)
Uppsala läns norra (12 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[19] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
Uppsalan läänissä on nykyään kahdeksan kuntaa. Ennen vuotta 2007 kuntia oli seitsemän, sillä Hebyn kunta kuului aikaisemmin Västmanlandin lääniin. Vuonna 2003 perustettiin uudelleen Knivstan kunta. Tätä ennen läänissä oli vain kuusi kuntaa. Uppsalan kunta on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan ylivoimaisesti suurin kunta.
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[23] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.
Vuoden 2011 lopussa 17,8 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 13,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[24]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 7 303 Suomessa syntynyttä,[25] mikä vastasi 2,2 prosenttia läänin väestöstä.
Seuraavista vuoden 1984 lopun mukaisista tiedoista puuttuu tuolloin Västmanlandin lääniin kuulunut Hebyn kunta. Kyseisten tietojen mukaan 7,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 7 724 Suomessa syntynyttä,[26] mikä vastasi 3,1 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 194 768 kruunua.[27]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[28]
0–17-vuotiaat: 20,5 %
18–64-vuotiaat: 62,6 %
65 vuotta täyttäneet: 17,0 %
Väestö maakunnittain
Uppsalan läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 338 630 asukasta,[29] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
↑Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.