Kunnan maapinta-ala on 1 166,90 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 14 101 henkeä (31.12.2020).[2]
Hebyn kunta kuului aiemmin Västmanlandin lääniin, mutta siirrettiin Uppsalan lääniin vuoden 2007 alusta lähtien. Valtiopäivät teki päätöksen 30.11.2005 ja kunnallisessa kansanäänestyksessä vuonna 1998 lääninvaihtoa oli kannattanut 57,5 % äänestäneistä. Hebyn kuntakoodi oli aiemmin 1917, mutta lääninvaihdoksen jälkeen 0331.
Vuonna 2007 kunnassa oli 196,50 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 16,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Hebyn alueella on sijainnut seitsemän vanhaan pitäjäjakoon perustunutta kuntaa, jotka vuoden 1952 kuntauudistuksessa ryhmiteltiin suurkuntiin seuraavasti:
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nämä yhdistettiin Hebyn kunnaksi. Kunnan nimi saatiin keskustaajamasta, joka oli vuosina 1900–1952 ollut taajaväkinen yhdyskunta Västerlövstan kunnassa.
Vaakuna
Hebyn kunnan vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1980. Tongit otettiin Östervålan vaakunasta vuodelta 1956 ja sirpit Noran maalaiskunnan vaakunasta vuodelta 1951. Tiilikuvioiset kentät viittaavat tiilenvalmistukseen paikkakunnalla.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
287
2,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
859
6,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
11 041
81,2
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 384 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 334 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 171 124 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 75 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 19,5 %
18–64-vuotiaat: 58,2 %
65 vuotta täyttäneet: 22,4 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
6,7
5,2
jalostus
28,2
28,9
palvelut
62,3
63,8
tuntematon
2,9
2,1
Työpaikkoja ja työllisiä
4 207
6 091
työpaikkaomavaraisuus
69,1
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 61,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 209 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hebyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Västerlövsta
Huddunge
Enåker
Vittinge
Nora
Östervåla
Harbo
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
