Håbon asukasluku on nelinkertaistunut vuosina 1968–2009. Kunnan elinkeinoelämä on asukaslukuun nähden vaatimatonta; suurin osa kunnan asukkaista käy töissä Suur-Tukholman alueella. Håbon merkittävin nähtävyys on Skoklosterin linna, joka on yksi Ruotsin merkittävimpiä barokkilinnoja ja maan historian suurin yksityisomistuksessa ollut linna.
Vuonna 2007 kunnassa oli 39,51 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 27,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja Håbon maalaiskunnasta tuli Håbon kunta. Kunnan rajat säilyivät kuitenkin uudistuksessa ennallaan.[8]
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
933
4,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 995
9,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
14 612
72,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 960 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 4,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 10,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 907 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 6,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 223 816 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
0–17-vuotiaat: 24,6 %
18–64-vuotiaat: 60,0 %
65 vuotta täyttäneet: 15,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,3
0,6
jalostus
26,5
22,7
palvelut
69,0
75,3
tuntematon
3,2
1,4
Työpaikkoja ja työllisiä
5 152
9 894
työpaikkaomavaraisuus
52,1
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 172 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Håbon kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Kalmar-Yttergran
Övergran
Häggeby
Skokloster
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.