Kunnan maapinta-ala on 328,49 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 589 henkeä (31.12.2020).[2]
Habo kuului aiemmin Skaraborgin lääniin yhdessä länsinaapurinsa Mullsjön kanssa. Muusta läänistä poiketen nämä kaksi kuntaa kuuluvat Länsi-Götanmaan maakuntaan, eivätkä Smålandiin kuten muut Jönköpingin läänin kunnat.
Habo sijaitsee lähellä läänin pääkaupunkia Jönköpingiä.
Vuonna 2007 kunnassa oli 41,39 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Gustav Adolfin ja Habon kunnat yhdistettiin Habon "suurkunnaksi". Samassa uudistuksessa Brandstorpin kunta liitettiin Fågelåsin "suurkuntaan". Vuonna 1971 Habon maalaiskunta muutettiin Habon kunnaksi. Vuonna 1974 siihen liitettiin Brandstorp jaetusta Fågelåsin kunnasta, jolloin kunta sai nykyiset rajansa. Vuonna 1998 Habon ja Mullsjön kunnat liitettiin Skaraborgin läänistä Jönköpingin lääniin, kun muut Skaraborgin läänin kunnat liitettiin uuteen Länsi-Götanmaan lääniin. Jönköpingin lääniin liittymisestä päätettiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
180
1,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
669
5,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
9 737
86,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 87 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 80 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 205 432 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 53 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 26,3 %
18–64-vuotiaat: 57,8 %
65 vuotta täyttäneet: 15,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,2
2,5
jalostus
42,6
28,7
palvelut
52,9
67,8
tuntematon
1,3
1,0
Työpaikkoja ja työllisiä
3 701
5 481
työpaikkaomavaraisuus
67,5
Taajamat
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 214 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Mullsjön taajamassa on 5 452 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Mullsjön kuntaan.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Ekeryd kuuluu osin myös Jönköpingin kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Habon kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Habo
Gustav Adolf
Brandstorp
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Habo kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
