Kunnan maapinta-ala on 1 137,07 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 29 635 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunnassa asuvat suomalaiset ovat perustaneet Suomi-seuran ja Suomalaisten eläkeläisten seuran.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 64,74 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Gislavedintaajaväkinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1904 Bårarydin maalaiskuntaan. Muita taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Anderstorpin kunnassa sijainneet Gyllenfors (1939–1948) ja Anderstorp (1943–1952). Vuonna 1949 Bårarydista ja Gyllenforsin kattaneesta osasta Anderstorpia muodostettiin Gislavedin kauppala. Gislavedin ja Gyllenforsin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Burseryd (Burseryd, Gryteryd, Sandvik ja Södra Hestra)
Reftele (Kållerstad, Reftele ja Ås)
Södra Mo (Norra Hestra, Norra Unnaryd, Stengårdshult, Valdshult ja Öreryd)
Unnaryd (Bolmsö, Jälluntofta ja Södra Unnaryd)
Bosebo ja Våthult liitettiin Gislavedin kauppalaan, mutta Villstadin ja Anderstorpin rajoja ei muutettu. Vuonna 1953 Anderstorp muutettiin Anderstorpin kauppalaksi.
Vuonna 1971 kuntablokissa ei tehty liitoksia, mutta kauppalat ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Nykyinen Gislavedin kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Gislaved, Anderstorp, Burseryd, Reftele, Södra Mo ja Unnarydin kuntaan kuuluneen Bolmsön seurakunnan mannerosa yhdistettiin.
Vaakuna
Bolmsön maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 940
6,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
2 068
7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
19 353
66,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 712 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 107 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 190 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 56 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 21,4 %
18–64-vuotiaat: 59,6 %
65 vuotta täyttäneet: 18,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
2,1
2,3
jalostus
49,7
47,7
palvelut
47,4
49,1
tuntematon
0,8
0,8
Työpaikkoja ja työllisiä
14 439
14 052
työpaikkaomavaraisuus
102,8
Taajamat
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 501 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gislavedin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Gislaved
Våthult
Bosebo
Anderstorp
Norra Hestra
Villstad
Burseryd
Gryteryd
Södra Hestra
Ås
Kållerstad
Reftele
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Gislaveds kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
.JPG)
