Kunnan maapinta-ala on 1 500,35 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 27 621 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 130,14 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1862 nykyisen kunnan alue koostui 20 pitäjästä. Jokaiseen niistä muodostettiin 1.1.1863 oma maalaiskunta. Vetlandan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1887 Vetlanda-niminen taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1909 Vetlandan kauppalaksi, joka muutettiin Vetlandan kaupungiksi vuonna 1920.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Alseda (Alseda, Karlstorp, Skede ja Ökna)
Björkö (Björkö ja Nävelsjö)
Bäckaby (Bäckaby, Fröderyd, Ramkvilla ja Skepperstad)
Korsberga (Korsberga, Lemnhult ja Södra Solberga)
Lannaskede (Myresjö ja Lannaskede)
Nye (Nye, Näshult, Skirö ja Stenberga)
Vetlandan maalaiskunta (Bäckseda, Näsby ja Vetlandan maalaiskunta).
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Vetlandan kunta yhdistämällä kaupunki ja yllä mainitut "suurkunnat". Bäckabyhyn kuulunut Skepperstadin seurakunta liitettiin kuitenkin Sävsjön kuntaan.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
775
2,9
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 340
5,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
21 227
79,0
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 209 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 270 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 187 039 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 84 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,5 %
18–64-vuotiaat: 57,5 %
65 vuotta täyttäneet: 22,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
4,7
4,9
jalostus
41,5
39,3
palvelut
52,6
54,6
tuntematon
1,2
1,2
Työpaikkoja ja työllisiä
12 463
12 735
työpaikkaomavaraisuus
97,9
Taajamat
Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,2 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 522 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Lindshammar kuuluu osin myös Uppvidingen kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vetlandan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Vetlanda
Bäckseda
Näsby
Korsberga
Nye, Näshult och Stenberga
Alseda
Björkö
Nävelsjö
Lannaskede
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Vetlanda kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
.jpg)
