Vuonna 2007 kunnassa oli 162,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta. Ystävyyskunta Orimattila
Vuoden 1863 kuntalakien astuessa voimaan nykyisen kunnan alueella oli Öregrundin ja Östhammarin kaupungit sekä 12 pitäjää, joista kustakin muodostettiin oma maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa ne ryhmiteltiin viideksi "suurkunnaksi":
Öregrundin kaupunki (aiempi kaupunki ja Gräsön maalaiskunta)
Östhammarin kaupunki (ei muutosta)
Jo vuonna 1957 Frösåker liitettiin Östhammarin kaupunkiin. Vuonna 1967 puolestaan Öregrund liitettiin kaupunkiin. Tämä oli ensimmäinen kerta Ruotsin historiassa (ja samalla ainoa kerta ennen vuotta 1971), kun kaupunkikunta oli lakannut olemasta kuntaliitoksen yhteydessä. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Östhammarin kaupungista tuli Östhammarin kunta, kun Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Samanaikaisesti kunta siirrettiin Tukholman läänistäUppsalan lääniin. Vuonna 1974 Olandin kunta jaettiin, jolloin Alundan, Ekebyn ja Skäfthammarin seurakunnat siirrettiin Östhammariin; loppuosa kunnasta Uppsalaan. Lisäksi Dannemoran kunta liitettiin Östhammariin, joka näin sai nykyiset rajansa.
Vaakuna
Kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista molemmilla kaupungeilla ja kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
434
2,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 331
6,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
17 990
83,4
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 764 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 068 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 188 679 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 133 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 19,0 %
18–64-vuotiaat: 58,0 %
65 vuotta täyttäneet: 23,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
4,1
3,8
jalostus
41,2
35,9
palvelut
53,5
59,1
tuntematon
1,3
1,2
Työpaikkoja ja työllisiä
9 317
10 268
työpaikkaomavaraisuus
90,7
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 66,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 122 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Skobyn taajamassa on 230 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Uppsalan kuntaan.[17]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Östhammarin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Frösåker
Hökhuvud
Öregrund-Gräsö
Alunda
Ekeby
Skäfthammar
Dannemorabygden
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Östhammars kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.