Kunnan maapinta-ala on 1 166,83 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 998 henkeä (31.12.2021).[2]
Sala on Taalainmaan ja Salan–Oxelösundin rautateiden solmukohta. Sala kuuluu pääosin Västmanlandin maakuntaan, mutta Sågan-joesta itään oleva alue kuuluu Uplantiin. Sala on tunnettu ennen muuta hopeakaivoksestaan, joka oli syynä Salan kaupungin perustamiseen. Kaivoksella on ollut suuri merkitys Ruotsin taloudelle. Salan kunta on myös merkittävää maatalousaluetta.
Taiteilija Ivan Aguéli (1869–1917) syntyi Salassa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 279,37 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Sala syntyi 1500-luvulla Sahlbergetin hopeakaivoksen ympärille. Alueella oli ollut hopeakaivostoimintaa jo 1100-luvulla, mutta Kustaa Vaasan aikana siitä tuli Ruotsin merkittävin hopeakaivos. Kaivosalueelle syntyi kaupunkimainen kyläyhteisö, josta on yhä nähtävissä jäänteitä.
1600-luvulla kaivosyhteisö alkoi kasvaa siinä määrin, että Kustaa II Aadolf päätti perustaa Salan kaupungin kaivoksen koillispuolella olevalle tasangolle. Kaupungista oli määrä tulla valtakunnan "turva ja kaunistus", ja se rakennettiin modernin ruutuasemakaavan mukaan.
Kaivostoiminta jatkui vuoteen 1908 saakka, jonka jälkeen Salan hopeakaivoksesta on muodostunut matkailukohde.[6]
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":
Västerfärnebo (Fläckebo, Karbenning ja Västerfärnebo)
Möklinta (ei muutosta)
Tärna (Kila, Kumla, Norrby ja Tärna)
Lisäksi Salan maalaiskunta liitettiin Salan kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Tuolloin muodostettiin myös nykyinen Salan kunta yhdistämällä kaupunki sekä Möklintan ja Tärnan maalaiskunnasta. Myös jaetusta Västerfärnebon maalaiskunnasta liitettiin Salan kuntaan Fläckebon ja Västerfärnebon alueet.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Salan kaupungin vaakuna. Myös Tärnan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
730
3,3
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 372
6,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
17 483
79,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 482 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 550 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 838 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 19,3 %
18–64-vuotiaat: 58,7 %
65 vuotta täyttäneet: 22,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
5,2
4,4
jalostus
23,0
24,3
palvelut
70,3
70,1
tuntematon
1,5
1,3
Työpaikkoja ja työllisiä
8 056
9 992
työpaikkaomavaraisuus
80,6
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 730 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kumla kyrkbyn taajaman nimenä on joskus ollut myös Tärna.[18]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Salan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Sala
Västerfärnebo-Fläckebo
Norrby
Tärna
Kumla
Kila
Möklinta
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Sala kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
.jpg)
