Kunnan maapinta-ala on 269,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 267 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2022 Fagerstan kunnan asukkaista noin 23 prosentilla on suomalainen yhteys, eli he ovat joko syntyneet Suomessa tai vähintään yksi isovanhempi tai äidin tai isän isovanhempi on syntynyt Suomessa[4]. Fagerstan suomalaisten yhdistys on järjestänyt 1950-luvun puolivälistä alkaen valtakunnallisia talvi- ja kesäurheilukilpailuja sekä jokakesäistä elojuhlaa kaikille ruotsinsuomalaisille[5][6].
Fagersta oli pitkään tunnettu raskaasta metalliteollisuudestaan, joka valmisti muun muassa kovametallituotteita ja kallioporia. 1980-luvun puolivälissä Kinnevik-konserni lakkautti Fagersta Bruks -osakeyhtiön.[7]
Vuonna 2007 kunnassa oli 10,52 km² peltoa,[8] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[9] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Garage- ja punkrockyhtye The Hives on kotoisin Fagerstastalähde?.
Västanforsin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1927 Fagerstantaajaväkinen yhdyskunta. Koko kunta muutettiin vuonna 1944 Fagerstan kaupungiksi, ja se sai nimensä alueen hallitsevan työnantajan Fagersta Brukin mukaan. Samalla taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut Fagerstan kaupunkiin, mutta Västervålan maalaiskunta liitettiin tuolloin Ramnäsin maalaiskuntaan. Vuonna 1963 Ramnäs liitettiin osaksi Surahammarin maalaiskuntaa, josta Västervålan alue siirrettiin Fagerstaan jo vuonna 1967. Vuonna 1971 Fagerstan kaupunki muutettiin nykyiseksi Fagerstan kunnaksi ilman rajamuutoksia.lähde?
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
980
7,4
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 073
8,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
7 919
59,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 143 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 9,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 736 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 12,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 907 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 40 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
0–17-vuotiaat: 18,8 %
18–64-vuotiaat: 57,6 %
65 vuotta täyttäneet: 23,6 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,1
1,6
jalostus
50,5
46,8
palvelut
45,2
48,4
tuntematon
3,2
3,2
Työpaikkoja ja työllisiä
6 506
5 450
työpaikkaomavaraisuus
119,4
Taajamat
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,4 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 313 asukasta.[18] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajamaFagersta, jossa oli 11 130 asukasta.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Fagerstan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Västanfors-Västervåla
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.