Kunnan maapinta-ala on 202,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 8 787 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 80,42 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 39,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kung Karlin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1906 Kungsörintaajaväkinen yhdyskunta. Se lakkautettiin jo vuoden 1907 vaihteessa, jolloin osa maalaiskunnasta erotettiin Kungsörin kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Kung Karlin "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Björskogin, Kung Karlin, Kungs-Barkarön ja Torpan maalaiskunnat. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Kungsörin kunta yhdistämällä Kungsörin kauppala ja Kung Karlin maalaiskunta.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
346
4,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
629
7,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
6 035
72,3
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 438 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 536 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 277 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,1 %
18–64-vuotiaat: 57,4 %
65 vuotta täyttäneet: 22,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,0
2,6
jalostus
33,7
32,4
palvelut
61,3
63,4
tuntematon
1,9
1,6
Työpaikkoja ja työllisiä
2 785
3 653
työpaikkaomavaraisuus
76,2
Taajamat
Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 943 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kungsörin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]
Kungsör
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Kungsörs kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.