Jämtlandin lääni

Jämtlandin lääni
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Maakunta Jämtland, Härjedalen, Hälsingland, Ångermanland, Taalainmaa ja Lappi
Maakäräjäkunta Jämtlandin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Östersund
Perustamisvuosi 1810
Hallinto
 – Maaherra Britt Bohlin Olsson
Pinta-ala
 – Maa 48 944,80 km²
Väkiluku 126 261
 – Väestötiheys 2,6 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain Z
 – Läänikoodi 23
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.3.2013[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Jämtlandin läänin nykyiset kunnat.
Jämtlandin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on muuttunut tämän jälkeen, sillä läänin koillisosaan on liitetty alueita Västernorrlandin läänistä.
Vanha Västernorrlandin lääni. Sekä keltaiset että siniset alueet olivat aiemmin Västernorrlandin lääniä, kunnes se jaettiin Gävleborgin lääniksi (sinisellä) ja Västernorrlandin lääniksi (keltaisella). Jämtlandin maakunta erotettiin Västernorrlandin läänistä omaksi läänikseen, jolloin siihen liitettiin myös Härjedalenin maakunta Gävleborgin läänistä. Nykyiset lääninrajat ovat paksulla viivalla.

Jämtlandin lääni[3] (ruots. Jämtlands län) on lääni Indalinjoen latvoilla Pohjois-Ruotsissa. Lääni koostuu pääasiassa Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista. Läänin pääkaupunki on sen ainoa kaupunki Östersund. Jämtlandin lääni on väkiluvultaan Ruotsin manneralueen pienin lääni.

Lääni on harvaanasuttua ja yli kolmannes sen väestöstä asuu haja-asutusalueilla. Suurin osa asukkaista asuu tiheästi Storsjönin järven lähellä. Läänin elinkeinoelämää hallitsevat pienyritykset ja tärkeitä elinkeinosektoreitä ovat puuteollisuus, turismi, kauppa ja elintarviketeollisuus.

Läänin alue

Jämtlandin lääni koostuu pääasiassa Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista, mutta pienet osa näistä maakunnista kuuluvat muihin lääneihin. Jämtlandin lääniin kuuluu lisäksi pieniä osia Hälsinglandin, Ångermanlandin, Taalainmaan ja Lapin maakunnista. Jämtlandin läänin pääkaupunki on Östersund, eikä läänissä muita kaupunkeja ole ollutkaan.

Läänijaon kehitys

Historian saatossa Jämtland ja Härjedalen ovat välillä olleet hallinnollisesti samaa ja välillä eri aluetta. Härjedalenista tuli varhain Norjan Trøndelagin osa, mutta Jämtland oli itsenäinen vuoteen 1178 asti, jolloin maakunta liitettiin Norjaan Storsjönin jäällä käydyn taistelun jälkeen. Jämtland muodosti kuitenkin oman hallintoalueensa Norjan sisällä ja sitä hallitsi Jamtamot-niminen käräjälaitos. Jämtlandilla oli Norjassa samanlainen asema kuin Islannilla, Shetlandsaarilla, Orkneysaarilla ja Färsaarilla 1400-luvun loppuun asti. Kirkollisesti Jämtland kuului Uppsalan arkkihiippakuntaan, kun Härjedalen kuului Nidarosin hiippakuntaan. Myöhemmin Jätmland liitettiin Tronheimin lääniin (Trondhjems len), joka oli yksi Norjan neljästä linnaläänistä ja Nidarosin hiippakuntaan. Alueen kehitys riippui Norjan liittämisestä Tanskaan vuonna 1536 seuranneesta vahvistuneesta hallinnosta sekä Tanskan ja Ruotsin käymistä sodista, joita sodittiin maakunnassa.

Kun Jämtland ja Härjedalen liitettiin Ruotsiin Brömsebron rauhassa vuonna 1645, niin Härjedalen liitettiin Hudiksvallin lääniin ja Jämtland Härnösandin lääniin. Tämä aluejako kesti 13 vuotta, kunnes Ruotsi Roskilden rauhassa vuonna 1658 sai Trøndelagin ja Jämtland-Härjedalen liitettiin jälleen osaksi Trondheimin lääniä, vaikkakin nyt osana Ruotsia. Aluejärjestely jäi lyhytaikaiseksi sodan puhjettua ja Kööpenhaminan rauhassa Trøndelag liitettiin jälleen Tanska-Norjaan. Jämtland ja Härjedalen tulivat osaksi Västernorrlandin lääniä. Vuonna 1762 Västernorrlandin läänistä erotettiin Gävleborgin lääni, johon Härjedalenkin tuli kuulumaan.

Jämtlandin lääni muodostettiin Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista vuonna 1810. Ehdotuksen oli tehnyt alueen ainoa valtiopäivämies, Stugunissa asunut Anders Nilsson. Hänen mielestään tämä suuri alue Norjan rajalla tarvitsi paikallista johtamista. Uuden läänin muodostaminen auttaisi myös "voittamaan Suomen takaisin Ruotsin rajojen sisällä", sillä vuotta aiemmin Suomi oli liitetty osaksi Venäjää. Alueen talonpojat eivät halunneet perustaa uutta lääniä ja kasvattaa julkista sektoria, mutta Kustaa IV Aadolfin syrjäyttämisen jälkeen virassa ollut väliaikainen hallitus teki päätöksen. Östersundiin perustettavan lääninhallituksen katsottiin pystyvän myös parantamaan Ruotsin ja Norjan välisiä yhteyksiä, jotka Värmlannin pohjoispuolella kulkivat Jämtlandista Trøndelageniin Kölivuoriston yli.[4]

Perustamisensa jälkeen Jämtlandin lääniä on jonkin verran laajennettu. Vuonna 1864 siihen liitettiin Hälsinglandin maakunnasta ja Gävleborgin läänistä Ytterhögdalin ja Ängersjön pitäjät. Vuonna 1974 kuntauudistuksen yhteydessä Ångermanlandin maakunnasta ja Västernorrlandin läänistä liitettiin vielä Fjällsjön, Bodumin ja Tåsjön pitäjät osaksi Strömsundin kuntaa.

Läänin nimi oli kirjoitettiin aiemmin Jemtlandin lääni ja myös Jämtlandin maakunta kirjoitettiin muotoon Jemtland. Joskus lääniä on nimitetty Östersundin lääniksi pääkaupunkinsa mukaan. Kirjoitusasu muutettiin ruotsin kielen oikeinkirjoitusuudistuksessa 1900-luvun alussa.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Jaettu kilpi: I kentässä Jämtlandin ja II kentässä Härjedalenin vaakuna. (Ruotsiksi Delad sköld: I. Jämtlands II. Härjedalens vapen.)

Läänin vaakuna koostuu Jämtlandin ja Härjedalenin maakuntien vaakunoista, jotka pääosin muodostavat läänin. Vaikka lääniin kuuluu pieniä osia myös muista maakunnista, niin niiden tunnuksia ei ole otettu mukaan vaakunaan.

Maantiede

Suurimmat taajamat

Vuonna 2010 Jämtlandin läänissä sijaitsi 54 taajamaa.[5] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[6]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[6]
1 Östersund* &&&&&&&&&&044327.&&&&0044 327
2 Brunflo &&&&&&&&&&&03890.&&&&003 890
3 Strömsund &&&&&&&&&&&03589.&&&&003 589
4 Sveg &&&&&&&&&&&02547.&&&&002 547
5 Krokom &&&&&&&&&&&02277.&&&&002 277
6 Bräcke &&&&&&&&&&&01651.&&&&001 651
7 Åre &&&&&&&&&&&01417.&&&&001 417
8 Järpen &&&&&&&&&&&01408.&&&&001 408
9 Ås &&&&&&&&&&&01218.&&&&001 218
10 Hammarstrand &&&&&&&&&&&01052.&&&&001 052

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat useampaan kuin yhteen kuntaan.[5]

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[7][8] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Vuonna 2007 läänissä oli 423,61 km² peltoa,[9] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[10] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,7 4,7
  jalostus 17,1 17,3
  palvelut 76,7 76,7
  tuntematon 1,4 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 58 752 59 469
  työpaikkaomavaraisuus 98,8

Politiikka

Hallitsevia puolueita ovat sosiaalidemokraatit ja Keskustapuolue, mikä on ainutlaatuista Ruotsissa, mutta vastaa rajan takana Norjassa sijaitsevan Pohjois-Trøndelagin läänin tilannetta. Kuntaliitto ja useimmat kunnista ovat porvaripuolueiden johtamia (tai puolueblokit ylittävien koalitioiden johtamia), mutta ”puna-vihreät” johtavat maakäräjäkuntaa ja sosiaalidemokraateilla on hallussaan kolme paikkaa läänin viidestä paikasta valtiopäivillä.

Valtiopäivävaalit

Jämtlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jämtlandin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 4 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 4 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[14]
Valittuja
edustajia[15]
  Maltillinen kokoomus 22,20 1
  Keskustapuolue 12,80 1
  Liberaalit 3,85 0
  Kristillisdemokraatit 2,86 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 40,29 2
  Vasemmistopuolue 6,52 0
  Ympäristöpuolue vihreät 6,52 0
  Ruotsidemokraatit 3,81 0
  Muut 1,16 0
  Yhteensä 4

Maakäräjäkunta

Jämtlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Jämtlandin lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[16]

  • Östersund (23 kiinteää paikkaa)
  • Jämtlands läns östra (10 kiinteää paikkaa)
  • Jämtlands län västra (16 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 55 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[18]
Valittuja
edustajia[19]
  Maltillinen kokoomus 19,45 11
  Keskustapuolue 16,10 9
  Liberaalit 4,27 3
  Kristillisdemokraatit 2,38 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 40,96 24
  Vasemmistopuolue 6,88 4
  Ympäristöpuolue vihreät 6,00 4
  Ruotsidemokraatit 2,71 0
  Muut 1,26 0
  Yhteensä 55

Läänin kunnat

Jämtlandin lääniin kuuluu nykyään kahdeksan kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[20]
2303 Ragundan kunta Hammarstrand &&&&&&&&&&&05501.&&&&005 501
2305 Bräcken kunta Bräcke &&&&&&&&&&&06750.&&&&006 750
2309 Krokomin kunta Krokom &&&&&&&&&&014559.&&&&0014 559
2313 Strömsundin kunta Strömsund &&&&&&&&&&012171.&&&&0012 171
2321 Åren kunta Järpen &&&&&&&&&&010259.&&&&0010 259
2326 Bergin kunta Svenstavik &&&&&&&&&&&07345.&&&&007 345
2361 Härjedalenin kunta Sveg &&&&&&&&&&010341.&&&&0010 341
2380 Östersundin kunta Östersund &&&&&&&&&&059373.&&&&0059 373

Väestö

Väestön kehitys

Jämtlandin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
33 179
1820
  
36 894
1830
  
42 225
1840
  
45 769
1850
  
52 271
1860
  
61 218
1870
  
70 463
1880
  
83 623
1890
  
100 455
1900
  
111 391
1910
  
118 115
1920
  
133 536
1930
  
134 514
1940
  
138 722
1950
  
144 063
1960
  
139 799
1970
  
125 243
1980
  
134 934
1990
  
135 726
2000
  
129 566
2010
  
126 691
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[21] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 7,5 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 6,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 874 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,7 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 981 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 175 443 kruunua.[25]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]

  • 0–17-vuotiaat: 19,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,7 %

Väestö maakunnittain

Jämtlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 126 299 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[27]
%
Jämtland 112 523 89,1
Härjedalen 9 822 7,8
Ångermanland 3 141 2,5
Hälsingland 813 0,6

Härjedalenin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta kaikki muut maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Lähteet

  1. Statistiska centralbyrån Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 29.11.2011. Viitattu 11.6.2013. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. Rumar, Lars (toim. Rentzhog, Sten): Jämten 1993, Vårt läns historia, s. 146–150. Määritä julkaisija! (ruotsiksi)
  5. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  6. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Arkistoitu 22.9.2010. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  20. Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  25. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  26. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  27. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Jämtlands län

Read other articles:

Untuk aktris, lihat Kwon So-hyun (aktris). Ini adalah nama Korea; marganya adalah Kwon. Kwon So-hyunKwon So-hyun pada Mei 2015Nama asal권소현Lahir30 Agustus 1994 (umur 29)Seoul, Korea SelatanPekerjaan Penyanyi Pemeran Karier musikGenre K-pop Instrumen Vokal Tahun aktif2005–sekarangLabelCube Entertainment935 EntertainmentThe CNTArtis terkait 4Minute Chamsonyeo Nama KoreaHangul권소현 Alih AksaraGwon SohyeonMcCune–ReischauerKwŏn Sohyŏn Kwon So-hyun (lahir 30 Agustus 1994)&#...

 

Artikel ini tidak memiliki referensi atau sumber tepercaya sehingga isinya tidak bisa dipastikan. Tolong bantu perbaiki artikel ini dengan menambahkan referensi yang layak. Tulisan tanpa sumber dapat dipertanyakan dan dihapus sewaktu-waktu.Cari sumber: Undang-undang – berita · surat kabar · buku · cendekiawan · JSTOR Untuk peraturan perundang-undangan di Indonesia, lihat Undang-Undang (Indonesia). Undang-undang adalah peraturan perundang-undangan yang ...

 

Louise Lucky Taolin Wakil Bupati Malaka ke-2PetahanaMulai menjabat 26 April 2021PresidenJoko WidodoGubernurViktor LaiskodatBupatiSimon Nahak PendahuluDaniel AsaPenggantiPetahana Informasi pribadiLahir16 September 1983 (umur 40)Sitrua, Nusa Tenggara TimurPartai politikPKBSuami/istriCeicilia Bere ButiAnak2Alma materUniversitas Muhammadiyah KupangPekerjaanPolitikusSunting kotak info • L • B Louise Lucky Taolin, S.Sos. (lahir 16 September 1983) adalah Wakil Bupati Malak...

Village in Maharashtra This article is an orphan, as no other articles link to it. Please introduce links to this page from related articles; try the Find link tool for suggestions. (January 2018) Village in Maharashtra, IndiaNimgaon (H)villageCountry IndiaStateMaharashtraDistrictSolapur districtLanguages • OfficialMarathiTime zoneUTC+5:30 (IST) Nimgaon (H) is a village in the Karmala taluka of Solapur district in Maharashtra state, India. Demographics Covering 946 hectares (...

 

Partai Republik Ketua umumSuharno PrawiroSekretaris JenderalHeru Bahtiar ArifinDibentuk21 Mei 1998IdeologiPancasilaSitus webwww.partairepublik.or.idPolitik IndonesiaPartai politikPemilihan umum Partai Republik adalah sebuah partai politik di Indonesia. Partai ini pernah berpartisipasi dalam pemilu legislatif 1999. Sejarah Pada tanggal 21 Mei 1998, pada hari yang sama dengan kejatuhan Orde Baru, beberapa orang menggagas berdirinya partai politik yang baru. Saat itu adalah Hamdan Harahap, Lukma...

 

Topografi Pulau Jawa Berikut merupakan adalah titik ekstrem Jawa. Titik Titik Lokasi Koordinat Utara Kepulauan Seribu Utara, Kabupaten Kepulauan Seribu, Jakarta Selatan Semenanjung Blambangan, Kabupaten Banyuwangi, Jawa Timur Timur Kepulauan Kangean, Kabupaten Sumenep, Jawa Timur Barat Pulau Panaitan, Kabupaten Pandeglang, Banten 6°34′31″S 105°12′36″E / 6.57528°S 105.21000°E / -6.57528; 105.21000 Ketinggian Titik Lokasi Koordinat Tinggi Tertinggi Gunung Sem...

Tombereau hippomobile. Tombereau désigne des engins de transport et manutention et dont l'utilisation est ancienne. Il peut concerner : des véhicules, généralement agricoles ou de chantier, destinés à transporter des matériaux. Il est plus spécialement adapté au transport et déchargement rapide du vrac. Sa particularité est que la caisse peut basculer pour vider le chargement. De là vient le nom, du verbe tomber, au sens ancien de basculer. Les tombereaux pouvaient être, sui...

 

Flexible rod-shaped structure in all chordates This article may be too technical for most readers to understand. Please help improve it to make it understandable to non-experts, without removing the technical details. (February 2017) (Learn how and when to remove this template message) NotochordTransverse section of a chick embryo of forty-five hours’ incubation.DetailsPrecursoraxial mesodermGives rise tonucleus pulposusIdentifiersLatinnotochordaMeSHC000000TEE5.0.1.1.0.0.8 FMA85521Anatomica...

 

Voce principale: Supercoppa di Serie C. Supercoppa di Lega di Serie C 2003 Competizione Supercoppa di Lega di Serie C Sport Calcio Edizione 4ª Organizzatore Lega Professionisti Serie C Date dal 18 maggio 2003al 22 maggio 2003 Luogo Avellino, Treviso Partecipanti 2 Formula Finale A/R Impianto/i Stadio Partenio, Stadio Omobono Tenni Sito web lega-pro.com Risultati Vincitore Treviso(1º titolo) Secondo Avellino Statistiche Miglior marcatore Vincenzo Chianese Giacomo Lorenzini Gaet...

Questa voce sugli argomenti aree naturali protette della Francia e patrimoni dell'umanità è solo un abbozzo. Contribuisci a migliorarla secondo le convenzioni di Wikipedia. Riserva naturale di Scandola Tipo di areaRiserva naturale Codice WDPA7168 Class. internaz.Categoria IUCN IV: area di conservazione di habitat/specie Stato Francia RegioneCorsica DipartimentoCorsica settentrionaleCorsica del Sud ComuniCalenzana, Galeria, Ota, Osani, Partinello, Piana, Serriera Superficie a terr...

 

You can help expand this article with text translated from the corresponding article in Russian. (July 2009) Click [show] for important translation instructions. View a machine-translated version of the Russian article. Machine translation, like DeepL or Google Translate, is a useful starting point for translations, but translators must revise errors as necessary and confirm that the translation is accurate, rather than simply copy-pasting machine-translated text into the English Wikiped...

 

Village and civil parish in South Yorkshire, England This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Burghwallis – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (February 2013) (Learn how and when to remove this message) Human settlement in EnglandBurghwallisSt Helen's church, BurghwallisBurghwallisLocation wi...

Divizia A 1970-1971 Competizione Liga I Sport Calcio Edizione 53ª Organizzatore FRF Date dal 30 agosto 1970al 27 giugno 1971 Luogo  Romania Partecipanti 16 Risultati Vincitore Dinamo București(6º titolo) Retrocessioni Progresul BucureștiCFR Timișoara Statistiche Miglior marcatore Florea Dumitrache Constantin Moldoveanu Gheorghe Tătaru (15) Cronologia della competizione 1969-1970 1971-1972 Manuale La Divizia A 1970-1961 è stata la 53ª edizione della massima serie del...

 

此條目需要补充更多来源。 (2021年7月4日)请协助補充多方面可靠来源以改善这篇条目,无法查证的内容可能會因為异议提出而被移除。致使用者:请搜索一下条目的标题(来源搜索:美国众议院 — 网页、新闻、书籍、学术、图像),以检查网络上是否存在该主题的更多可靠来源(判定指引)。 美國眾議院 United States House of Representatives第118届美国国会众议院徽章 众议院旗...

 

هذه المقالة بحاجة لصندوق معلومات. فضلًا ساعد في تحسين هذه المقالة بإضافة صندوق معلومات مخصص إليها. الألوهية اللاأدرية هي النظرة الفلسفية التي تشمل كلا من الإيمان باللاهوت واللاأدرية. يؤمن اللاأدري بوجود إله أو آلهة، لكنه يعتبر أساس هذا الافتراض غير معروف أو غير معروف بطبي...

Ne doit pas être confondu avec Vic-sur-Aisne, Vicq-sur-Gartempe ou Vic-des-Prés. Pour les articles homonymes, voir Vicq. Cet article est une ébauche concernant une commune de la Manche. Vous pouvez partager vos connaissances en l’améliorant (comment ?). Le bandeau {{ébauche}} peut être enlevé et l’article évalué comme étant au stade « Bon début » quand il comporte assez de renseignements encyclopédiques concernant la commune. Si vous avez un doute, l’atelie...

 

まいまいクラブは、毎日新聞の読者を主対象とした会員制のポータルサイトである。2005年10月にサービスを開始した。会員制ポータルサイトとしては日本の新聞社として初めての試みである[要出典]。 名称は「My-Mai」で私の生活の中にある毎日新聞というイメージから付けられた。また、ペットキャラクターにカタツムリを使用し、地球環境保全にも力を尽くすこ...

 

Griffith J. Griffith Información personalNacimiento 4 de enero de 1850 Glamorganshire (Reino Unido) Fallecimiento 6 de julio de 1919 (69 años)Los Ángeles (Estados Unidos) Sepultura Hollywood Forever Cemetery Nacionalidad GalesaFamiliaCónyuge Mary Agnes Christina Mesmer (1887-1904) Información profesionalOcupación Industrial, filántropo y periodista Área Minería y bien inmueble [editar datos en Wikidata] Griffith Jenkins Griffith (4 de enero de 1850 - 6 de julio de 1919...

Michael Dale Mike Huckabee (lahir 24 Agustus 1955) adalah seorang Gubernur negara bagian Arkansas, Amerika Serikat, dari tahun 1996 hingga tahun 2007. Ia secara resmi mengumumkan pencalonan dirinya dalam pemiliah Presiden Amerika Serikat tahun 2008 pada tanggal 28 Januari 2007. Huckabee adalah penulis dari beberapa buku, seorang pastor Gereja Southern Baptist, seorang public-speaker, dan seorang musisi (ia bermain gitar bass di band-nya yang beraliran musik rock, Capitol Offense). Ia belakang...

 

Jewish community of Iran Jews of Iran redirects here. For the 2005 Dutch documentary, see Jews of Iran (film). Ethnic group Iranian Jewsیهودیان ایرانیיְהוּדִים פַּרְסִים‎Gathering of the Zionist Federation in Iran, 1920Total population300,000–350,000 (est.)Regions with significant populations Israel200,000[1]–250,000[2] United States60,000–80,000[1] Iran9,826[3] Canada1,000 Australia~740[no...