Kunnan maapinta-ala on 10 464,65 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 11 473 henkeä (31.12.2021).[2]
Strömsund on lääninsä pohjoisin kunta, ja lännessä se rajoittuu Norjaan. Pinta-alaltaan Strömsund on Ruotsin kuudenneksi suurin kunta. Sen läpi kulkevat Inlandsbanan-rautatie ja maantiet E-45, 342 ja 345.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 47,54 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyisen kunnan alue koostuu seitsemästä entisestä pitäjästä, jotka olivat Ström, Alanäs, Hammerdal, Frostviken, Fjällsjö, Bodum ja Tåsjö. Jokaisesta pitäjästä perustettiin vuonna 1863 oma maalaiskunta. Vuonna 1893 Hammerdalin maalaiskunnasta erotettiin Gåxsjön maalaiskunta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Fjällsjö (Bodum ja Fjällsjö)
Frostviken (ei muutosta)
Hammerdal (Gåxsjö ja Hammerdal)
Ström (Alanäs ja Ström)
Tåsjö (ei muutosta)
Tåsjön maalaiskunta liitettiin Fjällsjön maalaiskuntaan vuonna 1967. Fjällsjö ja Tåsjö kuuluivat aiemmin Västernorrlandin lääniin, mutta ne siirrettiin Jämtlandin lääniin vuonna 1971. Samana vuonna maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Vuonna 1974 perustettiin nykyinen Strömsundin kunta yhdistämällä Strömin, Frostvikenin, Hammerdalin ja Fjällsjön kunnat. Uusi kunta sai nimekseen Strömsundkeskustaajamansa mukaan. Strömsund oli taajaväkinen yhdyskunta vuosina 1901–1962 ja Hammerdal vuosina 1941–1965.[7]
Muodostamisensa aikoihin uudessa kunnassa oli noin 17 600 asukasta, joten väkiluku on vähentynyt yli 5 000 asukkaalla 1970-luvun puolivälin jälkeen. Strömsundin kunta on leimallisesti haja-asutusaluetta. Taajamissa asuu 60 % väestöstä; keskustaajaman osuus kunnan väestöstä on 28 %.
Vaakuna
Kaikilla Strömsundin alueella sijainneilla maalaiskunnilla oli käytössään vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
132
1,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
421
3,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
9 970
85,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 80 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 119 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 160 128 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.[13]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]
0–17-vuotiaat: 17,2 %
18–64-vuotiaat: 56,3 %
65 vuotta täyttäneet: 26,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
7,7
7,9
jalostus
26,0
23,9
palvelut
64,8
66,9
tuntematon
1,5
1,4
Työpaikkoja ja työllisiä
4 918
5 295
työpaikkaomavaraisuus
92,9
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 55,7 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 400 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Strömsundin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Ström
Alanäs
Gåxsjö
Hammerdal
Frostviken
Fjällsjö
Bodum
Tåsjö
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Strömsunds kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
