Kunnan maapinta-ala on 6 154,45 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 352 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 90,17 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueen pitäjistä perustettiin seitsemän maalaiskuntaa: Alsen, Aspås, Föllinge, Näskott, Offerdal, Rödön ja Ås. Föllingen maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1889 Laxsjön ja vuonna 1901 Hotagenin maalaiskunta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Laxjö liitettiin takaisin Föllingeen. Lisäksi Rödöniin liitettiin Aspås, Näskött ja Ås. Vuonna 1969 myös Hotagen liitettiin takaisin Föllingeen. Vuonna 1974 muodostettiin Krokomin kunta yhdistämällä Alsenin, Föllingen, Offerdalin ja Rödönin kunnat. Kunnan nimi otettiin Krokomin taajamasta, joka on kunnan keskustaajama.
Vaakuna
Vain Offerdalin maalaiskunnalla oli aikaisemmin käytössään vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
108
0,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
812
5,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
12 805
86,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 78 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 87 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 525 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 23,4 %
18–64-vuotiaat: 57,2 %
65 vuotta täyttäneet: 19,4 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
9,6
6,6
jalostus
25,2
19,9
palvelut
63,1
72,0
tuntematon
2,1
1,5
Työpaikkoja ja työllisiä
4 750
6 844
työpaikkaomavaraisuus
69,4
Taajamat
Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 50,4 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 209 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Östersundin taajamassa on 44 327 asukasta, ja se kuuluu pääosin Östersundin kuntaan.[17]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Krokomin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Rödön
Näskott
Aspås
Ås
Föllingebygden
Offerdal
Alsen
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Krokoms kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
