Bryssel (Bruxelles (ranskaksi) Brussel (hollanniksi))
lippu
Koordinaatit: 50°51′0″N, 4°21′0″E
Valtio	Belgia
Alue	Bryssel
Hallinto
– Ministeripresidentti	Rudi Vervoort
Väkiluku (2021)	1 220 000
– Metropolialue	2 500 000
Postinumero	1xxx
Suuntanumero(t)	02
www.brussels.irisnet.be
Infobox OKNimi-testi OK

Osa artikkelisarjaa
Belgian kuningaskunta
Yleistä Robert II Hurskas Belgian vaalit Belgian puolueet
Liittovaltio Belgian perustuslaki belgialaisten kuningas Liittohallitus Belgian pääministeri Belgian ministerit Belgian parlamentti Belgian edustajainhuone Belgian senaatti
Oikeuslaitos Belgian korkein oikeus Belgian perustuslakituomioistuin Belgian valtioneuvosto Belgian valtiontilintarkastus
Alueet Flanderi Vallonia Brysselin pääkaupunkialue
Yhteisöt Flanderin yhteisö Ranskankielinen yhteisö Saksankielinen yhteisö
n k m

Bryssel (ransk. Bruxelles [bʁysɛl], holl. Brussel [brʏsəl]) on Belgian pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Schelden sivujoki Sennen laaksossa. Brysselin pääkaupunkiseutu on Belgian suurin taajama, joka koostuu 19 kunnasta, joilla on kullakin suuri hallinnollinen autonomia. Suurin kunta on Brysselin kaupunki, joka koostuu historiallisesta keskustasta sekä niin sanotusta Eurooppa-korttelista, jossa sijaitsevat Euroopan unionin toimielimet.^[1]

Suur-Brysselistä tuli virallisesti Brysselin pääkaupunkialue vuoden 1989 federalisoinnin aikana. Brysselin pääkaupunkialue on yksi Belgian kolmesta suuresta hallintoalueesta. Bryssel tunnetaan EU:n kotipaikkana ja Euroopan pääkaupunkina. Kaupungin merkitys kansainvälisen hallinnon ja liiketoiminnan keskuksena tekee kaupungista maailmankaupungin. Brysselin pääkaupunkialueen laajuus on 161 neliökilometriä. Vuonna 2022 Brysselin pääkaupunkialueella oli 1 222 637 asukasta ja Brysselin kaupungissa 188 737 asukasta.^[1][2][3]

Brysselin metropolialueella, joka käsittää pääkaupunkialueen ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on noin 2,5 miljoonaa asukasta.^[2][3] Bryssel on EU:n kolmanneksi kallein kaupunki mitattuna menoilla asukasta kohti.^[4]

Bryssel on myös sekä flaamien että Belgian ranskalaisen yhteisön pääkaupunki. Bryssel on virallisesti kaksikielinen alue.^[5] Historiallisesti Bryssel on ollut hollanninkielinen, mutta nykyään useimmat asukkaista ovat ranskankielisiä. Suomen kielessä kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel.^[6]

Bryssel on saanut nimensä frankin kielen sanasta Bruocsella, joka tarkoittaa "asutusta suolla".^[7]

Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:

• Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa. Alueella on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.
• Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1 080 790, eli 6 697 asukasta neliökilometriä kohden.
• Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista, on asukasluvultaan noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².

Brysselin alue on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Ensimmäinen huomionarvoinen asutus syntyi vuonna 695, kun Gaugerius rakensi Senne-joen rannalle kappelin. Aluetta kutsutaan nykyisin Place Saint Geryksi. Virallisesti Brysselin perusti vuonna 979 Ala-Lotharingian herttua Charles, joka laati kaupungin perustamiskirjan.^[8]

Bryssel kehittyi perustamisen jälkeen nopeasti kaupungiksi. Brysselistä tuli Bruggen, Gentin ja Kölnin välisen kaupan keskus. Senne-joen varrelle muodostui talousreitti idästä länteen. Kaupungin ensimmäiset muurit valmistuivat 1000-luvulla ja suoja vauhditti kaupungin kasvua. Pian sen jälkeen rakennettiin toinen muuri elinkeinojen suojelemiseksi.^[8]

1100-luvulta lähtien Brysselistä tuli tärkeä kaupunki Brabantin herttuakunnassa. Bryssel oli Brabantin herttuakunnan pääkaupunki 1100–1300-luvuilla. Sieltä vietiin kankaita ja seinävaatteita Pariisiin ja Venetsiaan. Kaupungissa asui myös paljon taiteilijoita, kuten Rogier van der Weyden. Kaupungintalo ja Kuninkaantalo valmistuivat vanhaankaupunkiin Grand Placelle 1400-luvulla.^[8]

1400-luvun lopussa Bryssel menetti väliaikaisesti suosion ja pääkaupungin tittelin, sillä se nousi kapinaan keisari Maximilian I:tä vastaan. Bryssel sai asemansa takaisin Kaarle V:n noustua hallitsijaksi 1519–1559. Kalvinistit hallitsivat kaupunkia 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen hallitsijaksi nousi arkkiherttua Albert I (1598–1633). Bryssel kasvoi 50 000 asukkaan kaupungiksi 1500-luvun puoliväliin mennessä.^[8]

Vuonna 1695 Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n joukot pommittivat Brysseliä, mikä tuhosi Grand Placen ja tuhansia rakennuksia eri puolilla kaupunkia. Brysselin jälleenrakentamisesta vastasivat useat käsityöläiskillat, jotka jättivät historiallisen jäljen rakentamalla kiltataloja. Tästä syntyi myös Grand Placen suljettu suorakaiteinen muoto. 1700-luvulta lähtien Bryssel oli sekä taloudellisen kehityksen, mutta myös miehitysten ja kapinoiden keskus. Ranskalaiset ottivat kaupungin uudelleen haltuun 1746–1748. Brabantin kapina tapahtui 1788–1790 ja Bryssel vallattiin uudelleen Napoleonin aikakaudella. Nykyinen Brysselin kaupunki perustettiin kun Belgia itsenäistyi vuonna 1830.^[8]

Belgian viimeinen suuri kapina oli vuonna 1830, jolloin se protestoi itsenäistymisen puolesta. Kuningas Leopold I nousi Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi 1831. Vuosien 1810–1840 aikana kaupungin muurit purettiin ja korvattiin viisikulmion muotoon rakennetuilla bulevardeilla, jotka hahmottelevat vanhankaupungin alkuperäisiä rajoja. Tänä aikana Brysselin väkiluku kasvoi nopeasti ja vuonna 1846 Brysselissä oli 123 000 asukasta.^[8]

Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset miehittivät kaupungin hyökätessään Ranskaan Belgian kautta. Kaupunki ei kuitenkaan kärsinyt suuria vahinkoja sodan aikana. Toisessa maailmansodassa Saksan Luftwaffen pommikoneet pommittivat Brysseliä 10. toukokuuta 1940 alkaen. Saksan armeijan joukot valtasivat kaupungin 17.–18. toukokuuta 1940 välisenä aikana. Suurimmat sotavahingot kaupunki kärsi kuitenkin vuosina 1944–1945. Liittoutuneet vapauttivat kaupungin saksalaismiehitykseltä 3. syyskuuta 1944.

Bryssel oli osa vuonna 1948 allekirjoitettua Brysselin sopimusta, mikä johti Länsi-Euroopan puolustusyhteistyön aloittamiseen. Ensimmäiset metrolinjat rakennettiin 1960-luvulla helpottamaan kaupungin ruuhkia. 1970- ja 1980-luvun hallinnolliset uudistukset loivat Brysselin pääkaupunkialueen.^[8] Ensimmäinen Brysselin metrolinja avattiin vuonna 1976. Pohjoisen ja eteläisen Midi-rautatieaseman yhdistävä tunneli valmistui vuonna 1952. Ensimmäiset maanalaiset raitiovaunutunnelit valmistuivat vuonna 1969.

1900-luvulla Bryssel on järjestänyt lukuisia näyttelyjä ja konferensseja; kuten Solvayn viidennen konferenssin vuonna 1927 ja kaksi maailmannäyttelyä: Brussels International Exposition (1935) ja Expo ’58.

Brysselistä on muodostunut vähitellen Euroopan ja etenkin Euroopan unionin hallinnollinen pääkaupunki, vaikka asiasta ei ole koskaan tehty virallista päätöstä. Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista kymmeninetuhansine virkamiehineen sekä Naton päämaja. Lisäksi Brysselissä on noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2 500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista.

Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja osin Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämän vuoksi Brysselin nimeä käytetään usein myös tarkoittamaan Euroopan unionia samaan tapaan kuin Washingtonilla tarkoitetaan usein Yhdysvaltojen liittohallitusta. Bryssel yhdessä Luxemburgin ja Strasbourgin kanssa alkoivat isännöidä instituutioita vuonna 1957. Tärkeimmät EU-rakennukset ovat:

• Justus Lipsius, joka on Euroopan unionin neuvoston päärakennus.
• Berlaymont, joka on Euroopan komission päärakennus. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia.
• Espace Léopold -rakennuskompleksi, jossa Euroopan parlamentti kokoontuu ja jossa sijaitsevat europarlamentaarikkojen työhuoneet.

Nykyään edustajisto on lisääntynyt, Euroopan parlamentin ja komission vallatessa yhdessä 865 000 neliömetriä toimistotilaa kaupungin itäosassa, etenkin Eurooppa-korttelissa Schumanin liikenneympyrän lähistöllä. Instituutioiden edustus on aiheuttanut "ghetto-ilmiön" tässä osassa kaupunkia.^[9] Kuitenkin edustus on lisännyt Brysselin merkittävyyttä kansainvälisenä keskuksena ja eri alojen Euroopan keskusjärjestöjen asemapaikkana. Euroopan unionin erillisvirastoista kaupungissa toimii Euroopan GNSS-virasto, Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto sekä Euroopan puolustusvirasto.

Bryssel sijaitsee Belgian keskitasangolla. Brysselin pohjoispuolelta alkaa Atlantin rannikolle ulottuva hiekkaisten alankojen ja polderien alue. Eteläpuolelta alkaa Ardennien karu ylänköalue. Matkaa Belgian eteläisimpään pisteeseen on noin 180 kilometriä. Bryssel on taloudellinen ja liikenneyhteyksien alue, joka kattaa Schelde-, Sambre- ja Meuse-joen laaksot. Brysseliä ympäröi Senne-joen laakso. Bryssel rajoittuu Valloniaan ja Flanderiin. Bryssel sijaitsee noin 15 metriä merenpinnan yläpuolella.^[10][11]

Brysselissä vallitsee meri-ilmasto, Atlantilta tulevien ilmamassojen vaikutuksesta. Ilmasto on sateinen, ja 10 vuoden (2006–2016) mittausvälillä sadepäivien määrä on vaihdellut 180–212 välillä vuodessa.^[12] Vuodenaikoja on neljä, ja talvisin tuulee eniten. Lumisateet ovat myös mahdollisia, mutteivat tyypillisiä.^[13]

Brysselin Grand Placen, kaupungin keskusaukion Suurtorin ympärillä on sekä keskiaikaisia rakennuksia että nykyaikaisia EU:n hallintorakennuksia. Grand Place on kirjattu vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon. Muita rakennuksia ovat:

• St. Michael
• Gudatan katedraali
• Laken linna
• Royal Palace

Brysselissä on yli 40 museota, muun muassa Modernin taiteen museo ja Belgian kuninkaallinen taidemuseo. Taidemuseossa on huomattava kokoelma merkittävien taidemaalarien teoksia, kuten flaamilaisten taidemaalarien Brueghel, Rogier van der Weyden, Robert Campin, Anthony van Dyck ja Jacob Jordaens.

Bryssel on kuuluisa paikallisista vohveleista, suklaasta, ranskalaisista perunoista ja olutlajeista. Brysselin ruusukaali on myös tunnettu.

Kieliraja jakaa Belgian pohjoiseen, hollantia puhuvaan ja eteläiseen ranskaa puhuvaan alueeseen. Brysselin alue on virallisesti kaksikielinen. Brysselin alue, joka sijaitsee maantieteellisesti enklaavina Flanderin eteläosassa, oli ennen 1800-lukua hollanninkielinen. Vuosien kuluessa kaupunkiin on kuitenkin asettunut yhä enemmän ranskaa puhuvia virkamiehiä ja liikemiehiä, ja enemmistö asukkaista, 85–90 prosenttia, puhuu nykyisin ranskaa. Myös englantia puhutaan yleisesti, vaikka sillä ei olekaan virallista asemaa.

Brysseliä palvelee Brysselin lentoasema, joka sijaitsee Zaventemin kunnassa Flanderissa sekä halpalentoyhtiöiden suosima Brussels South Airport lähellä Charleroita. Brysselistä on nopeat junayhteydet Pariisiin, Amsterdamiin ja Kölniin Thalys-junilla sekä Lontooseen Eurostar-junilla. Suurin rautatieasema on Gare du Midi eli Zuidstation.

Kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu vuonna 1976 avattuun metroon, jossa on nykyisin neljä linjaa, sekä varsin kattavaan raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenne on osittain maanalaista.

• Grand-Place eli Grote Markt
• Atomium, joka rakennettiin World Expo '58 varten
• Manneken Pis
• Jeanneke Pis
• Sarjakuvamuseo

Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, kuninkaallinen taidemuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseo Autoworld.

Forêt de Soignes on suurempi, osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.

Brysselissä on useita yliopistoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat ranskankielinen, vapaamuurareiden perustama ja vieläkin johtama Université libre de Bruxelles (ULB)^[14] ja hollanninkielinen Vrije Universiteit Brussel (VUB)^[15]. Molemmat nimet merkitsevät samaa "Brysselin vapaa yliopisto".

Brysselin pääkaupunkialue koostuu 19 kunnasta (suluissa postinumero):^[16]

	Ranskaksi	Flaamiksi	Postinumero
	Anderlecht	Anderlecht	1070
	Auderghem	Oudergem
	Berchem-Sainte-Agathe	Sint-Agatha-Berchem	1082
	Bruxelles-Ville	Stad Brussel	1000
	Etterbeek	Etterbeek	1040
	Evere	Evere	1140
	Forest	Vorst	1190
	Ganshoren	Ganshoren	1083
	Ixelles	Elsene	1050
	Jette	Jette	1090
	Koekelberg	Koekelberg	1081
	Molenbeek-Saint-Jean	Sint-Jans-Molenbeek	1080
	Saint-Gilles	Sint-Gillis	1060
	Saint-Josse-ten-Noode	Sint-Joost-ten-Node	1210
	Schaerbeek	Schaarbeek	1030
	Uccle	Ukkel	1180
	Watermael-Boitsfort	Watermaal-Bosvoorde	1170
	Woluwe-Saint-Lambert	Sint-Lambrechts-Woluwe	1200
	Woluwe-Saint-Pierre	Sint-Pieters-Woluwe	1150

• Jacques Brel, laulaja
• Audrey Hepburn, näyttelijä
• Georges Remi eli Hergé, sarjakuvantekijä
• Dani Klein, Vaya Con Diosin laulaja

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bryssel Wikimedia Commonsissa

• Brysselin kaupungin virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi) (hollanniksi)
• Brysselin pääkaupunkialueen portaali
• Kartta
• Vuorovaikutteinen keskustan kartta