Andorra la Vella (suom.Andorran kaupunki[2][3]) on Andorranpääkaupunki ja väkiluvultaan maan suurin kaupunki. Siellä oli vuonna 2018 arviolta noin 19 800 asukasta,[4] kun koko kaupunkialueen väkiluku on noin 40 000.[5] Andorra la Vella sijaitsee Pyreneiden vuoristossaEspanjan ja Ranskan välissä. Kaupunki on Andorran politiikan, talouden, matkailun ja urheilun keskus. Se on ollut maan pääkaupunki sen itsenäistymisestä asti, ja siellä sijaitsee paljon historiallisesti merkittäviä kohteita.
Andorra la Vellan kaupunki sijaitsee samannimisessä kunnassa Valirajoen ja sen sivu-uoma Valira del Norden yhtymäkohdassa. Kaupunki on rakennettu kapeaan Valirajoen laaksoon Pyreneiden vuoristossa maan lounaisosassa[6] noin 10 kilometriä Andorran ja Espanjan väliseltä rajalta koilliseen.[7] Andorra la Vellan kuntaa rajaa pohjoisessa La Massana, idässä Escaldes-Engordany, etelässä ja lounaassa Sant Julià de Lòria sekä luoteisnurkassa Espanja.[4] Andorra la Vella sijaitsee noin 1 022 metrin korkeudella merenpinnasta[4], mikä tekee siitä Euroopan korkeimmalla sijaitsevan pääkaupungin.[8]
Ilmasto
Andorra la Vellassa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea meri-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 10 °C ja keskimääräinen sademäärä 900 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 18 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 2 °C. Sateisin kuukausi on toukokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 100 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 51 millimetriä.[9] Talvella sateet voivat tulla lumena.[5]
Historia
Andorra la Vellan lähistöllä on ollut asutusta jo ennen ajanlaskun alkua. Arkeologisten kaivausten perusteella ensimmäiset alueen asukkaat elivät siellä noin 2 500–3 500 vuotta sitten.[10] Nykyinen kaupunki on perustettu 800-luvulla.[11] Andorran pääkaupunki siitä tuli vuonna 1278 maan itsenäistyessä.[12] Vuonna 1580 kaupunkiin rakennettiin Casa de la Vall, joka toimi pitkään maan parlamenttitalona, tuomioistuimena ja vankilana. Vuoden 1933 lopulla venäläinen Boris Skossyreff asettui Andorra la Vellaan ja julistautui Andorran kuningas Boris I:ksi seuraavan vuoden kesällä. Hän hallitsi maata parin viikon ajan, kunnes Espanjan poliisivoimat pidättivät hänet.[10][13]
Andorra la Vella oli pitkään suhteellisen eristyksissä muusta maailmasta. Se alkoi nykyaikaistua 1930-luvulla, kun alueen tieverkosto alkoi kehittyä. Kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti toisen maailmansodan jälkeen, kun matkailu alkoi kehittyä. 1960- ja 1970-luvuilla kaupunki muodostui kaupalliseksi keskukseksi palvelemaan turisteja,[6] ja nykyisin se on merkittävä turistikohde. Vuonna 1978 Andorra la Vellan kunnasta erotettiin Escaldes-Engordany omaksi kunnakseen[14], ja samalla Andorra la Vellan kunta sai nykyiset rajansa.[15]
Politiikka
Andorra la Vellan kunta jakautuu Andorra la Vellan, La Comellan, La Marginedan ja Santa Coloman kyliin. Kunnassa toimii oma 12-paikkainen paikallishallinto (Comú), jonka johdossa toimii pormestari.[1] Comúlla on suhteellisen laajat valtaoikeudet luonnonvarojen käytön päättämisestä aluesuunnitteluun ja julkisten palveluiden järjestämiseen. Hallinnon jäsenet valitaan neljän vuoden välein vaaleilla, ja eniten ääniä saanut puolue saa puolet paikoista. Loput paikat jaetaan saatujen äänien mukaan eniten ääniä saanut puolue mukaan lukien. Suurimmalla puolueella on näin ollen aina enemmistö hallinnossa.[16] Andorra la Vella on Andorran politiikan keskus, ja siellä sijaitsevat sen parlamenttitalo ja muut hallintorakennukset.[8]
Andorra la Vellaa pidetään yhtenä maailman turvallisimmista kaupungeista.[17][18] Rikokset, mukaan lukien taskuvarkaudet, ovat erittäin harvinaisia.[8]
Talous
Turismi on Andorra la Vellan pääasiallinen tulonlähde. Ostosmatkailu on kaupungille taloudellisesti tärkeää sen verovapaan aseman ansiosta. Kaupunkiin tuodaan hyödykkeitä muualta Euroopasta sekä Aasiasta. Kaupungin läheisyydessä on useita talviurheilukeskuksia, jotka lisäävät osaltaan turismia.[6] Kaupungissa on modernia matkailuinfrastruktuuria, kuten ravintoloita ja hotelleja.[8] Siellä sijaitsee suurin osa maan palveluista, kuten terveyspalvelut ja instituutiot.[14] Kaupungissa toimii Andorran veroparatiisiaseman johdosta viisi pankkia, joiden taloudellinen merkitys on merkittävä.[8] Andorra la Vellassa on myös jonkin verran huonekalutuotantoa.[5]
Liikenne
Andorra la Vellassa ei ole rautatieasemaa, ja lähimmät lentokentät sijaitsevat Ranskassa Toulousessa ja Perpignanissa sekä Espanjassa Barcelonassa, Gironassa ja Lleidassa. Jokaisen viiden kaupungin lentokentät ovat noin 2–3 tunnin automatkan päässä Andorra la Vellasta.[19] Kaupungista on linja-autoyhteydet esimerkiksi Barcelonaan ja Toulouseen. Lisäksi linja-autolla pääsee kahdessa tunnissa ranskalaiselle L’Hospitaletin asemalle, josta pääsee junalla Toulouseen ja Pariisiin. Myös maan sisäisesti kulkee useita linjoja: Andorra la Vellasta on linja-autoyhteydet esimerkiksi Encampiin, Soldeuun ja Ordinoon.[20] Kaupungista on maantieyhteydet sekä Ranskaan että Espanjaan.[6] Päätie CG-1 kulkee kaupungista Sant Julià de Lòrian kautta lounaaseen Espanjan rajalle, CG-2 Encampin ja Canillon kautta mutkitellen itään Ranskan rajalle[21] ja CG-3 pohjoiseen Ordinon ja El Serratin kautta lähelle Ranskan rajaa.[22] Kaupungissa on myös helikopteritoimintaa.[23]
Väestö
Andorra la Vellan kaupungissa oli 19 829 asukasta vuoden 2018 arvioiden mukaan. Kaupungin väkiluku on ollut kasvussa 2000-luvulla: Vuonna 2001 asukasluku oli alle 18 200.[4] Koko kaupunkialueen asukasluku Escaldes-Engordany mukaan lukien on puolestaan yli 40 000.[5] Ne muodostavat yhdessä Andorran suurimman kaupunkialueen.[14] Väestöstä 43 prosenttia on espanjalaisia, 33 prosenttia andorralaisia, 11 prosenttia portugalilaisia, 7 prosenttia ranskalaisia ja 6 prosenttia muita.[5] Yleisimmin puhutut kielet ovat katalaani, espanja, ranska ja portugali, ja suurin osa kaupungin väestöstä on katolisia.[23]
Koulutus
Andorra la Vellassa toimii useita julkisia peruskouluja ja toisen asteen oppilaitoksia. Andorrassa on kolme eri koulutusjärjestelmää: andorralainen, ranskalainen ja espanjalainen, ja jokainen näistä on saatavilla kaupungissa. Julkisten koulujen lisäksi Andorra la Vellassa toimii yksi englanninkielinen yksityinen koulu. Kaupungissa ei ole yliopistoa.[24]
Kulttuuri ja nähtävyydet
Andorra la Vella on andorralaisen kulttuurin keskus, ja siellä järjestetään vuosittain useita kulttuuritapahtumia.[23] Kaupungissa julkaistaan kolmea päivittäistä sanomalehteä.[25]
Andorra la Vellassa on säilynyt useita romaanisen tyylin aikaisia kirkkoja sekä monumentteja.[26] Kaupungin tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluu Andorran entinen parlamenttitalo Casa de la Vall, joka rakennettiin vuonna 1580, ja toimi maan parlamenttitalona vuosina 1702–2011. Kaupungissa sijaitsee myös linnamainen Seth Panis, jossa säilytettiin maan tärkeimpiä asiakirjoja.[11] Muita tunnettuja nähtävyyksiä ovat alkujaan 800-luvulla rakennettu Santa Coloman kirkko, kansallinen automuseo ja vanhakaupunki (Barri Antic). [7]
Kaupungissa ja sen ympäristössä on runsaasti puistoja ja kävelyreittejä. Unescon maailmanperintökohde Madriu-Claror-Perafitan laakso sijaitsee osittain Andorra la Vellan kunnan alueella.[27]