Bern on Sveitsinde facto pääkaupunki ja asukasluvultaan maan viidenneksi suurin kaupunki. Kaupungissa on vakinaisia asukkaita 126 000.[2] Bern on saksankielinen kaupunki.[3] Sveitsillä ei ole virallista pääkaupunkia, vaan Bern toimii ns. "liittokaupunkina" (saksaksi "Bundesstadt"), jossa sijaitsevat liittovaltion hallintoelimet; suomen kielessä Berniin viitataan kuitenkin tavallisesti pääkaupunkina myös virallisissa yhteyksissä.[4]
Bern sijaitsee Sveitsin MittellandissaBernin kantonissa maan läntisessä keskiosassa. Bernin ympäristö on muodostunut viime jääkauden aikana. Bernin kaksi lähintä vuorta ovat varsin matalia: Gurten kaupungin eteläpuolella Wabernissa on 858 metriä korkea ja Bantiger kaupungin koillispuolella Bolligenissa on 947 metriä korkea. Vanhakaupunki sijaitsee Aarejoen niemellä, mutta sieltä kaupunki on laajentunut joen ympärille.[5]
Ilmasto
Bernissä on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea meri-ilmasto. Vuoden ympäri on sateista, talvisin on viileää ja kesäisin lämmintä. Vuoden keskilämpötila on noin 9 °C ja keskimääräinen sademäärä 910 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 18 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 0 °C. Sateisin kuukausi on elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 110 millimetriä. Maaliskuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 57 millimetriä.[6]selvennä
Historia
Bernin perusti vuonna 1191 herttua Berchtold V.[7] Perimätiedon mukaan herttua nimesi kaupungin ensimmäisen metsästysmatkalla tulleen eläimen mukaan, joka sattui olemaan karhu (saks.Bär).
Kaupungin syntyvaiheessa alueella asui 400–600 ihmistä. Väkimäärä kasvoi 1300-luvulle tultaessa 3 000:een. 1200-luvun nopean väestönkasvun seurauksena alkuperäinen linnoitus jouduttiin purkamaan ja tilalle syntyi Bernin nykyinen vanhakaupunki. Väkiluvun kasvu kuitenkin tyrehtyi muureihin, jotka sulkivat niemimaan, jolla Bern sijaitsi. Huolimatta 1300-luvun ruttoaalloista kaupunki jatkoi kasvuaan muuttovoiton ansiosta.
Puutalovaltainen Bern paloi vuonna 1405, ja vanhojen puurakennusten tilalle rakennettiin kivisiä taloja.[7] Kaupunki valloitti Aargaun vuonna 1415 ja Vaud’n vuonna 1536. Valloitusten ansiosta Bern kasvoi suurimmaksi kaupunkivaltioksi Alppien pohjoispuolella.
Ranskalaiset valloittivat kaupungin vuonna 1798 vallankumoussotien aikana. Vuonna 1831 kaupungista tuli Bernin kantonin pääkaupunki ja vuonna 1848 Sveitsin pääkaupunki. Bernin yliopisto on perustettu vuonna 1834.[7]
Politiikka
Berniä johtaa 80-paikkainen lakiasäätävä ja viisipaikkainen toimeenpaneva johtokunta. Vuonna 2005 suurimmat puolueet olivat kolme vihreää puoluetta ja sosiaalidemokraatit. Kaupungilla on pormestari, mutta virka on lähinnä edustuksellinen.
Talous ja liikenne
Bernissä on monia kansainvälisten järjestöjen päämajoja, kuten Maailman postiliitto. Teollisuus valmistaa painotuotteita, suklaata, koneita, sähkölaitteita, lääkkeitä ja kemian tuotteita.[7]
Liittovaltion hallintoelinten sijainti Bernissä vaikuttaa myös kaupungin yrityselämään. Siellä on monia tietotekniikan alan ja konsultointiyrityksiä. 85 prosenttia yrityksistä on pieniä, alle kymmenen työntekijän yrityksiä.[8]
Bernissä on kattava julkisen liikenteen verkko, johon kuuluu busseja, raitiovaunuja ja kaksi köysirataa.[9]
Bernissä on tuhatta asukasta kohti 388 henkilöautoa, työmatka kestää keskimäärin 39 minuuttia ja 58% työmatkoista tehdään julkisella liikenteellä.[10]
Väestö
Vuonna 2016 Bernissä oli 131 554 asukasta. Väestöstä noin 15 prosenttia on maahanmuuttajia nykyisen EU:n alueelta ja 10 prosenttia EU:n ulkopuolelta.[10]
