Britannia, Ranska ja Puola solmivat ennen toisen maailmansodan syttymistä 6. huhtikuuta 1939 sotilaallisen liiton. Myös Neuvostoliitto otettiin mukaan neuvotteluihin, jotka kuitenkin epäonnistuivat. Neuvostoliitto solmi sitten hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Liittoutuneiden puolelle sotaan liittyi Kiina 9. joulukuuta 1941, Neuvostoliitto 22. kesäkuuta 1941 ja Yhdysvallat 8. joulukuuta 1941. 1. tammikuuta 1942 lähtien liittoutuneita nimitettiin virallisissa yhteyksissä ”yhdistyneiksi kansakunniksi”. Nämä valtiot nousivat myös sodan jälkeen Yhdistyneiden kansakuntienturvallisuusneuvoston pysyviksi jäsenvaltioiksi.
Ranska antautui Saksalle 22. kesäkuuta 1940. Saksan perustamasa nukkevaltiostaVichyn Ranskasta tuli de facto osa akselivaltoja heinäkuussa 1940. Vapaan Ranskanpakolaishallituksen joukot olivat pienemmät kuin muiden liittoutuneiden. Ranskan siirtomaissa käytiin taisteluja Vapaan Ranskan ja Vichyn Ranskan kesken, tai Vichyn Ranskan ja Britannian sekä Yhdysvaltojen kanssa. Brittien heinäkuussa 1940 Ranskan laivastoa vastaan tekemä hyökkäys, jossa kuoli satoja merimiehiä, aiheutti merkittävää brittien vastaista mielialaa Vichyn Ranskan asevoimissa ja siirtomaissa vuosien ajan. Vapaan Ranskan lisäksi myös useat toiset akselivaltojen miehittämät maat jatkoivat taistelua pakolaishallitusten ja vastarintaliikkeiden muodossa: Alankomaat, Belgia, Jugoslavia, Kreikka, Luxemburg, Norja, Puola, Tanska ja Tšekkoslovakia.
Yhdistyneiden kansakuntien perustajat
Yhdysvaltalainen juliste vuodelta 1942: ”Yhdistyneet kansakunnat taistelevat vapauden puolesta.”
Heinäkuussa 1944 aloitettiin Brasilian 25 300 miehen joukon laivaaminen Italiaan, jossa he osallistuivat taisteluihin marraskuusta alkaen. Mongolian sotilaita osallistui sotaan neuvostoliittolaisten tukena ensin Saksaa ja sitten Japania vastaan. Irlannin tasavaltaan viitattiin ”neutraalina liittolaisena”. Sodan loppupuolella myös Ruotsi oli kallistuneena liittoutuneiden puolelle, vaikka se oli puolueeton.
Ensin Britannian ja sitten Yhdysvaltain miehittämä Islanti julistettiin vuonna 1944 itsenäiseksi miehitetystä Tanskasta. Saksalaisten Grönlantiin perustamat tukikohdat tuhottiin, ja alue säilyi liittoutuneilla.
