Maapallo pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin pohjoisnapa on poispäin auringosta. Talvipäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella.[ 1] deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan.[ 2] Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan.[ 3] 21. tai 22. joulukuuta .[ 4]
Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus . 21.–22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella.
Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[ 5] Aurinkovuoteen kuuluvat seisauspäivät sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat olleet merkittäviä taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu jostakin niistä alkavaksi.[ 6]
Muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun ja sen paikka vakiintui.[ 7] [ 8] joulu ja juhla muinaisgermaanisesta nimestä.[ 9] roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia -juhlaa. Talvipäivänseisauksena, roomalaisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta , oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[ 10]
Kristillistä joulua vietetään 25. joulukuuta Jeesuksen syntymäjuhlana.[ 11] Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa päätettiin ryhtyä juhlimaan Jeesuksen syntymäjuhlaa roomalaisen kalenterin Voittamattoman auringon päivänä sen syrjäyttämiseksi.[ 10]
Tietyt sekulaariset järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia.[ 12] ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: tasauspäiviä ja seisauspäiviä.[ 13]
Yulea juhlitaan vieläkin.[ 7] wiccat voivat sytyttää kokkoja päivän pitenemisen kunniaksi.[ 7] [ 8] [ 14]
Kivikautinen Goseckin ympyrä Saksassa. Keltaiset linjat osoittavat suuntia, joista aurinko nousee ja laskee talvipäivänseisauksena. Kellonajat ovat Suomen normaaliaikaa (UTC +2).[ 15] [ 16]
2000 : 21. joulukuuta klo 15.372001 : 21. joulukuuta klo 21.212002 : 22. joulukuuta klo 3.142003 : 22. joulukuuta klo 9.042004 : 21. joulukuuta klo 14.422005 : 21. joulukuuta klo 20.352006 : 22. joulukuuta klo 2.222007 : 22. joulukuuta klo 8.082008 : 21. joulukuuta klo 14.042009 : 21. joulukuuta klo 19.472010 : 22. joulukuuta klo 1.382011 : 22. joulukuuta klo 7.302012 : 21. joulukuuta klo 13.122013 : 21. joulukuuta klo 19.112014 : 22. joulukuuta klo 1.032015 : 22. joulukuuta klo 6.482016 : 21. joulukuuta klo 12.442017 : 21. joulukuuta klo 18.282018 : 22. joulukuuta klo 0.232019 : 22. joulukuuta klo 6.192020 : 21. joulukuuta klo 12.022021 : 21. joulukuuta klo 17.592022 : 21. joulukuuta klo 23.482023 : 22. joulukuuta klo 5.272024 : 21. joulukuuta klo 11.202025 : 21. joulukuuta klo 17.032026 : 21. joulukuuta klo 22.502027 : 22. joulukuuta klo 4.422028 : 21. joulukuuta klo 10.202029 : 21. joulukuuta klo 16.14
Seuraavista taulukoista käy ilmi päivän pituus eräissä kaupungeissa 22.joulukuuta 2015, kun pohjoisella pallonpuoliskolla oli talvipäivänseisaus ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus. Tiedot on kerätty Ilmatieteen laitoksen sivulta “Paikallissää”.[ 17]
Eurooppa
Kaupunki
Auringonnousu 22.12.2015
Auringonlasku 22.12.2015
Päivän pituus
Edinburgh 8:42
15:40
6 h 58 min
Moskova 9:58
16:59
7 h 01 min
Berliini 8:15
15:54
7 h 39 min
Lontoo 8:04
15:54
7 h 50 min
Kiova 7:56
15:56
8 h 00 min
Pariisi 8:42
16:56
8 h 14 min
Rooma 7:35
16:42
9 h 07 min
Madrid 8:35
17:52
9 h 17 min
Lissabon 7:51
17:19
9 h 28 min
Ateena 7:38
17:09
9 h 31 min
↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja . (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X ↑ Linnaluoto, Seppo: Talvipäivänseisaus Kosmos: Tähtitieteen viitetietokanta . Tähtitieteellinen yhdistys Ursal. Viitattu 25.12.2010. ↑ Aikakirja 2007 (PDF) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Arkistoitu 22.3.2011. Viitattu 4.11.2011.↑ Pantsu, Pekka: Mitä – eilenhän piti olla pimein päivä Suomessa? Ilta-Sanomat . 22.12.2010. Viitattu 25.12.2019. ↑ Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia . Helsinki: Otava, 1933.
↑ Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin , s. 183. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2 ↑ a b c Yule – sapatit Varjojen kirja. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 24.12.2010.↑ a b Yule (talvipäivänseisaus) Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja , s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X ↑ a b Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.
↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja . (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X Kielitoimiston sanakirja . (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5 ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Pikkujoulu ja talvipäivän seisaus Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 26.12.2012. Viitattu 22.12.2011. ↑ Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Arkistoitu 13.6.2010. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi) ↑ Sytytetään tulet Talvipäivänseisauksena Seita online . joulukuu 2010. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Arkistoitu 1.1.2013. Viitattu 21.12.2010.↑ http://www.usno.navy.mil/USNO/astronomical-applications/data-services/earth-seasons (Arkistoitu – Internet Archive)↑ Solstice and Equinox Dates 2021-2030 greenwichmeantime.com . Viitattu 2.1.2024.↑ Ilmatieteen laitos: Paikallissää Helsinki 22.12.2015. Ilmatieteen laitos. Viitattu 22.12.2015.
Aiheesta muualla
