Von Wrightin vanhemmat olivat Haminalahden kartanon omistaja, majuri Henrik Magnus von Wright ja Maria Elisabet Tuderus. Veljensä Magnuksen tavoin Wilhelm ampui ahkerasti lintuja ja maalaili jo poikaiässä vesivärein lintukuvia. Veljensä kutsusta hän matkusti vuonna 1823 Tukholmaan, jossa auttoi Magnus-veljeään teoksen Svenska foglar efter naturen valmistamisessa. Vuonna 1833 hän sai viran Tukholman tullikamarissa. Vuonna 1835 hänet valittiin Ruotsin taideakatemian vakinaiseksi piirtäjäksi. Vuonna 1838 hän sai kamarijunkkarin arvon, ja hänet kutsuttiin taideakatemian jäseneksi. Vuoden 1836 tienoilla hän asui Orustin saarella Bohuslänin rannikolla, ja hänet nimitettiin maakunnan kalastuksentarkastajaksi 1856. Pian hän kuitenkin sai halvauksen, joka teki hänet loppuelämäkseen lähes työkyvyttömäksi.
Wilhelmiä on pidetty taiteilijaveljessarjan teknisesti etevimpänä kykynä sekä piirtäjänä että maalarina. Hänen merkittävin kuvitustyönsä on 60 väritaulua sisältävä Skandinaviens fiskar. Samantapaisia kuvasarjoja on hänen tekeminään enemmänkin. Hän toimi myös Ruotsin taideakatemian julkaisujen ja aikakauskirja Tidskrift för Jagare och Natur Forskaren kuvittajana.
Hänen puolisonsa oli vuodesta 1845 Maria Margareta Bildt, joka kuoli toukokuussa 1884. Avioliitto oli lapseton, mutta heillä oli kaksi kasvattitytärtä, Maria Bildtin veljentyttäret, jotka pitivät Wilhelmistä huolta hänen viimeisinä aikoinaan.
↑Wilhelm v Wright. Tampereen Sanomat, 18.07.1887, nro 83, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.07.2015.
Kirjallisuutta
Leikola, Anto & Lokki, Juhani & Stjernberg, Torsten: Taiteilijaveljekset von Wright: Suomen kauneimmat lintumaalaukset. Helsingissä: Otava, 1986 (5. painos 2000). ISBN 951-1-09231-6
Ervamaa, Jukka: Wright, Wilhelm von (1810–1887).Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
