Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran näyttelyssä 1858, Tukholmassa hän osallistui näyttelyyn 1866 ja Suomen Taiteilijain näyttelyihin hän osallistui vuosina 1894–1899.
Vuosina 1845–1852 Knutson oli mukana kirjan "Finland framställdt i teckningar" kuvittamisessa, mikä oli hänen varsinainen syynsä tulla Suomeen[1]. Hän laati teokseen 48 maisemakuvaa, muun muassa piirroksen Karstulasta.[4] Hänen teostensa pohjalta on kuvitusta myös vuosina 1872–1874 vihkoina ilmestyneessä kuvateoksessa Matkustus Suomessa (En resa i Finland). Poliisi kielsi Knutsonin aloittaman litografiasarjan Tapainkuvia Helsingistä jatkamisen.
Kuten J. L. Runeberg, Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki Snellmanin hengessä toteuttamaan maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtävää. Tästä esimerkkejä ovat muiden muassa teokset Pyykinpesijät, Maisema Ylä-Tornion Matinahosta, Näköala Eteläsatamasta Suomenlinnaan ja Rekolankoski Jämsässä. Knutson rakensi Runebergin rinnalla Suomen kansalle sen omaa kansallista identiteettiä.[2]