Maalari-Langien suku on alun perin Lyypekistä Saksasta. Langeja muutti Ruotsiin, josta yksi sukuhaara siirtyi Suomeen. Suomen haaran kantaisä on tukholmalainen maalari Jochim Lang, joka maalasi 1690-luvulla Ahvenanmaalla. Jochimin Petter-pojan poika Claes muutti nuorena Suomeen. Hänestä tuli suvun suomalainen kantaisä. Hän joutui Venäjälle vankeuteen, josta palasi Helsinkiin 1723. Hän avioitui Catharina Elisabet Rölingin kanssa, jonka suku myös on alkujaan Lyypekistä. Maalarin työt eivät täysin työllistäneet Langia, koska silloin ei vielä aina maalattu taloja ja huonekaluja, ja hänet mainitaankin perämieheksi. Hän teki kuitenkin uudessa Ulrika Eleonoran kirkossa maalaustyöt, joista hän laskutti kirkon valmistuttua 1727 maistraatilta 16 hopeataalaria ja 4 äyriä kirkon ikkunarautojen, saranoiden ja salpojen ja kirkon portaankaiteiden maalaamisesta. Myöhemmin samana vuonna hän laskutti vielä lisää. Hänen arvellaan tehneen myös sisämaalaukset. Hän muutti Turkuun 1735 ja maalasi uuden raatihuoneen. Hänen kisälleinään olivat myöhemmin kirkkomaalarina tunnettu Jonas Bergman sekä Anders Dahlsten, josta tuli akatemian piirustusmestari. Myös Matts Björkegren mainitaan kisälliksi.
Langin historiaan jääneitä kirkkomaalaustöitä ovat Paimion kirkon kuorin aidan koristelu vuodelta 1738 ja Lempäälän kirkon vanhan lehterin, kuorin aidan ja papinpenkin sekä alttarilevyyn kultakehyksin varustetun kuvan. Lang maalasi alttaritaulun Saltvikin kirkkoon 1759 sekä koristi maalauksilla Lumparlandin kirkon 1760. Sen sijaan Lempäälän kirkkoon maalattu alttaritaulu vuodelta 1757 ei ole hänen, vaikka niin on mainittu, eikä myöskään Viipurin ja Käkisalmen kirkkojen maalaustyöt tiettävästi ole hänen, vaikka esimerkiksi Taiteilijamatrikkelissa niin mainitaan. Hänen myöhemmistä töistään ei ole tietoa, mutta tulevien kirkkomaalarien kasvattajana ja oppi-isänä hän on ollut erittäin merkittävä.
