Johan Zacharias Blackstadius (14. maaliskuuta1816Falkenberg, Ruotsi – 25. helmikuuta1898Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen taidemaalari ja graafikko. Hän työskenteli myös Suomessa. Hän käsitteli ensimmäisenä maalarina Kalevala-aihetta teoksessa Väinämöinen kiinnittää kieliä kanteleeseensa 1851. Hänen töistään merkittävimpiin kuuluu S:t Sigfrid, som döper allmoge i Småland, josta hän sai näyttelyssä 1866 kunniamaininnan.lähde?
Blackstadiuksen vanhemmat olivat merikapteeni Adolf Fredrik Blackstadius ja Anna Fredrika Stenbäck.lähde?
Blackstadius toimi aluksi kivipiirtäjänä ja opiskeli samaan aikaan maalausta Tukholman taideakatemiassa. Julkaistuaan Ruotsissa kokoelman vuoden 1840 valtiopäivämiesten muotokuvia hän siirtyi Suomeen vuosiksi 1844–1850. Hän maalasi muotokuvia ja alttaritauluja, muun muassa Hämeenkyrön, Kurikan, Kurun, Nousiaisten, Pöytyän, Yläneen kirkkoihin. Hän opiskeli 1850–1854 Pariisissa Thomas Couturen johdolla sekä Italiassa. Maalattuaan italialaisia maisemia sekä ruotsalaisia kansanelämänkuvauksia hän siirtyi myöhemmin historiamaalauksen alalle. Hänen pääteoksensa on Pyhä Sigfrid kastaa Smålandin rahvasta (1866). Vuodet 1860–1881 hän toimi Tukholman teknillisessä koulussa piirustuksen ja maalauksen opettajana.[1]
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
